Menneisyyden havaitseminen

[FinMaky]

Luettuani taas tähdet ja avaruuslehden Q&A palstaa, niin jäipä mieltäni kalvamaan se, että miten me muka voimme havaita säteilyä jopa big bangin ajalta?

Jos ajatellaan yksiuloitteisesti, johon saatan pystyä :) niin big bang tapatui x=0 kohdassa ja me viiletämme menemään x=1000 (ei mittakaavassa ja yksikkö on valovuotta etäisyyttä) niin mehän voimme havaita kohdasta 0 enintään 1000 valovuotta vanhaa tapahtumaa?, koska sähkömagneettisen säteilyn nopeus on valonnopeus?

Toisaalta säteily on voinut lähteä vastakkaiseen suuntaan ja törmatä siellä johonkin ja palata takaisin, jolloin voimme nähdä "kaikuja?" vanhasta säteilystä? Vielä kun tähän sotketaan massakaareutumista, avaruuden kaareutumista ja se, että tämä säteily on mennyt eritiheyksisien alueiden läpi, niin sehän on niin vääristynyttä, että osaako joku sanoa, mikä on alkuperäistä ja mikä vääristymää? Todellakin taustakohinaa?! 

[mistral]

Vielä kun tähän sotketaan massakaareutumista, avaruuden kaareutumista ja se, että tämä säteily on mennyt eritiheyksisien alueiden läpi, niin sehän on niin vääristynyttä, että osaako joku sanoa, mikä on alkuperäistä ja mikä vääristymää? Todellakin taustakohinaa?! 

Massakaareutuminen ja eritiheyksiset alueet tarkoittaa vissiin samaa asiaa, jota ehkä voisi verrata maastokarttaan. Kartan korkeuskäyrät (syvyyskäyrät) kertovat gravitaatiokaivon syvyyden. Jos valo on peräisin alkuräjähdyksestä, se on käynyt monen galaksin läpi, mutta se ei menetä tehoaan näihin kaivoihin, suunta kylläkin muuttuu. Eli tämä 3 kelvinin taustasäteily antaa vääristymättömän kuvan 380 000 vuotta vanhasta maailmankaikkeudesta.

[mistral]

Luettuani taas tähdet ja avaruuslehden Q&A palstaa, niin jäipä mieltäni kalvamaan se, että miten me muka voimme havaita säteilyä jopa big bangin ajalta?

Jätin vastaamatta tähän alkuosan kysymykseen jos joku toinen olisi vastannut, mutta yritetään.
Oudoltahan se vaikuttaa, että 13,7mrd vuoden jälkeen avaruuden kaikista suunnista näkyy yli 10mrd valovuoden päähän. Tähän ongelmaan on keksitty ratkaisuksi avaruuden metrinen laajeneminen. Tämä selittää miksi nyt kaukana olevat kohteet ovat olleet lähellä silloin kun valo lähti liikkeelle. Siis avaruus on laajentunut moninkertaiseksi valon lähdön ja maalin välisenä aikana. Taustasäteily ei ole peräisin alkuräjähdyksestä, vaan 380 000 vuotta sen jälkeen. Silloin avaruus tuli läpinäkyväksi ja fotonit pääsivät vapaasti etenemään. Eli universumi oli tuolloin jo hyvin suuri joka selittää sen, että vielä tänäkään päivänä ei avaruuden reuna ole tullut vastaan. Ja jos olemme tarpeeksi keskellä universumia, emme tule koskaan näkemään reunaa, metrisen laajenemisen vuoksi.

[jaava]

Eli universumi oli tuolloin jo hyvin suuri joka selittää sen, että vielä tänäkään päivänä ei avaruuden reuna ole tullut vastaan.

Jos avaruuden rakenne on nykyään vallalla olevan käsityksen mukainen, niin mitään reunaa ei ole olemassa, kuten ei ole reunaa kokonaisella pallopinnallakaan liikuttaessa. Silti Universumilla on äärellinen massa, mutta toisaalta ei keskipistettä. Mikä tahansa Universumin piste on samanarvoinen minkä tahansa toisen pisteen kanssa. Maailmankaikkeus laajenee ja galaksit etääntyvät katsojasta, katsottiin tilannetta mistä pisteestä tahansa.

Olisiko aloittajalla nyt ajatuksia hämärtämässä tapa jolla avaruuden ajatellaan laajenevan. Ei siis niin kuin räjähdys, jolla on keskipiste ja johon nähden kaikki räjähdyskaasut omaavat ulospäin suuntautuvaa nopeutta. Big Bang ei siis ole räjähdys vaan pelkästään raflaava nimitys prosessille, jossa maailmankaikkeuteen syntyy uutta avaruutta kaikkialle.

Minkälaista tuo uusi, syntyvä avaruus on ja mikä sen aiheuttaa on sitten toinen asia.

[FinMaky]

Tuo räjähdyksen ajatteleminen konventionaalisesti on se virhe. Eli uskotaan. 3 kelvinin säteily antaa kuvan universumin tilasta hetkellä 380 000 vuotta bangistä. Eli havaitsemamme säteily on suoraan siltä ajalta meille saapuvaa. On matkannut meidät saavuttaakseen 13,7 miljardia vuotta. Kuullostaa Postin edeltäjältä :D

Kiitokset vastanneille.

[mistral]

Jos avaruuden rakenne on nykyään vallalla olevan käsityksen mukainen, niin mitään reunaa ei ole olemassa, kuten ei ole reunaa kokonaisella pallopinnallakaan liikuttaessa. Silti Universumilla on äärellinen massa, mutta toisaalta ei keskipistettä. Mikä tahansa Universumin piste on samanarvoinen minkä tahansa toisen pisteen kanssa.

Voiko tästä ajatella, että universumilla ei ole mitään muotoa? Jos ajatellaan huonetta, sillä on aina jokin muoto, katsottiin sitä mistä suunnasta hyvänsä. Onko universumin muoto suuressa mittakaavassa ikäänkuin vääristävä peili?

Visainen kysymys:  Pihalle vedetään ympyrän muotoon mittanauha. Se kuvastaa palloa, joka rajautuu mittanauhan sisäpuolelle. Sillä on tietty massa. Sitten suurennetaan mittakaavaa, nauhan pituus vaikkapa miljoona valovuotta. Tiedetään mitä pallo sisältää, myös  massa tiedetään. Suurennetaan mittakaava maksimiin, nauha vedetään koko universumin ympäri, se pitää sisällään kaiken massan. Ja mittanauhan ulkopuolella ei olisi mitään, siis oltaisiin reunalla jota ei pitäisi olla olemassa. Kysymys: missä vaiheessa tämän jutun logiikka pettää?

[pepa]

Sellanen parta mies Turun yliopistosta kertoi, että mailmankaikkeutta on paras ajatella puolityhjänä ilmapallona johon tussilla tökitään pisteitä ja puhalletaan ilmaa, niin kaikki pisteet etenevät toisistaan eikä horisontin taakse näe vaikka sielläkin sama tahti jatkuu. Tähän kai perustuu se mdonreikä juttukin, Voitais mennä siitä keskeltä läpi.

[Tane]

 Tuo puhallettava ilmapallo on ollut hyvä esimerkki kun näitä kansantajuistetaan.Ettei vaan ollut jo 70-luvulla kun meikäläinen sen avulla yritti ymmärtää alkuräjähdyksen jälkeistä kaikkeuden laajenemista.Mutta silloin oli tieto vielä yleisesti se että kaikki kerran lähti yhdestä pisteestä.Siis sen "ilmapallon" sisältä keskeltä.Mutta vaikka nyt tiedetään alun tapahtuneen kaikkialla yhtäaikaa on tuo vertaus yhä pätevä antamaan käsitystä.Mutta sen kuuluu olla ymmärryksen yksi välivaihe.Tulloinhan vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin yleisesti että yhdestä pisteestä alkanut avaruus laajeni ja etureuna oli menossa jossakin edellämme samaan suuntaan kuin mekin.Sivuillamme oleva avaruus laajeni kuten tuo puhallettava ilmapallo ja se että takanamme ja edessämme oleva avaruus etääntyi meistä johtui siitä että mitä kauempana paikka avaruudessa oli alun keskipisteestä sitä kovempi oli pakonopeus.Meikäläinen lopetti muutamaksi vuodeksi noiden pohtimisen kun silloin ei asiassa tunnuttu edettävän.Olihan silloinkin ja on ollut ainakin koko 1900-luvun ajattelijoita jotka availivat nykymäkymiä mutta jäivät vielä kuvitelmiksi.Mutta nythän on edistystä tapahtunut kun inflaatioteoria on ihan varma ja pystytään sanomaan alun alkaneen kaikkialla samaan aikaan.Vielä kun näille voi pukea ihmiselle paremmin ymmärrettävän kaavun.