Järkkärin valinnan vaikeus

[jre]

Olen aikeissa hankkia digijärkkärin tähtikuvausvälineiden joukkoon, aiemmin ei järkkäreistä mitään kokemuksia. Vaihtoehtoina on pyörinyt Canonin EOS 300D, 350D, 400D ja Nikon 50D. Käytetyt ja uudet
viimeiset pariviikkoa lueskellut lehdistä ja netistä arvosteluja ja tällähetkellä vakavimmin harkitsen 350D:n hankintaa. Ainoastaan sen "pieni"
etsin ja Nikonin suurempi kuva-alkion koko ja sitä kautta kohinattomampi kenno aiheuttavat päänvaivaa.

300D käytettynä
+Aivan riittävä laite tarkoitukselleni
+Vähäkohinainen kenno
-Digic I piiri
-Ei sittenkään niin halvalla saa käytettynä

350D
+Kenno ilmeisisti uudempaa versiota kuin 300D:n
+Pienempi kuin 300D
+Hyvä etsin
+Digic II piiri
-Käytettyjen hinnat lähetelevät uusien hintoja (uusi kuitenkin aina uusi)
-Kohisee kuitenkin enemmän kuin 300D
-"pieni" etsin

400D
+Pölynpoistaja
+Herkempi punaiselle valolle
+2" etsin
+uusia kivoja ominaisuuksia
-Kohisee Canoneistä eniten
-Kokoa on moitittu jo liian pieneksi
-hinta


Nikon 50D
+Vähänkohinainen kenno
+hinta
+2"etsin
-Jossain vartailussa moitittiin että laukaisun jälkeen kamerassa sisäisiä tärinöitä (en muista enää mistä luin)
-Ei ole Canon ;)

Kommentteja näihin aspekteihin ja laitteisiin mikä olisi "jees"

Kameraa tarkoitus käyttää Sky-Watcher 200/1200 putken polttotasolla, selviääkö liittämisestä pelkällä T2 sovittimella vai
tulisiko projektilistalle mahdollisesti jopa putken lyhentäminen jotta kameran saa fokukseen? Eräässä topicissa tällaisia "vihtahousuja"
maalailtiin seinille, tosin ei ollut kyse samasta putkesta. Jos tällaiseen menee niin pitänee harkit uudelleen koko homma.

Joihinkin canonin malleihin on saatavilla veli venäläisen koodaamia firmiksiä joissa joitain kivoja lisäominaisuuksia, 300D malliin
ilmeisesti ainakin on mutta miten muihin? En tiedä tuleeko sellaista ikinä kokeliltua mutta kuitenkin.

[Vesa Kankare]

Jos katsoo maailmalta mitä käytetään eniten, Canon taitaa olla yleisin. Nikotkin on varmasti hyviä, mutta niissä ei ole ilmeisesti mahdollista ottaa puhdasta RAW kuvaa ilman kikkailluja, jotka vaikeuttavat kuvien oton automatisointia. Joten jo pelkästään tällä perusteella ottaisin (niinkuin otinkin) Canonin. Luulen kuitenkin, että erot ovat kuvanlaadun suhteen melko pieniä, joten jos kaapit on täynnä Nikonin optiikkaa, niin kannattaa ottaa Nikon.

350D:stä on kokemusta jo jonkin verran modattuna ja ilman. Paljoakaan ei löydy valittamista. Akku kestää mainiosti kylmässäkin, kuva on melko kohinaton, pikkaisen vain häikkää tulee vahvistinpiirin kohinoista. 10 minuutin valotukset onnistuu. Modausohjeita löytyy 350D:lle ja 300D:lle paljon. Se kannattaa myöskin pitää mielessä. 400D voi olla pölynpoiston takia hankalampi modata. Nikonista en osaa sanoa. 350D:ssä on peilin lukitus, mikä voi tulla putkesi kanssa tarpeelliseksi. Varsinkin jos kuvaa kuuta.

Suosittelisin siis omasta puolestani 350D:tä ja vaihtoehtona 300D:tä. Jos rahaa riittää, osta Teleskop-Serviceltä valmiiksi modattu 350D.

Mitä tulee sitten tuohon fokuseen saamiseen peiliputkesi kanssa, todennäköisesti se ei ilman kikkailuja tarkennu. Putken lyhentämistä parempana vaihtoehtona pitäisin uuden tarkennuslaitteen hankintaa varsinkin jos putkessasi on ratasvetoinen Rack and Pinion fokuseri. Esimerkiksi TS Crayford Newtoneille on 50mm korkea, mikä on riittävästi matalempi kuin se kiinalainen fokuseri, joka mulla esimerkiksi oli aiemmin. Tyypillisesti paljoa ei puutu, että pääsee fokukseen. Alennusvaihteella varustetun tarkennuslaitteen vaihdosta on sekin etu, että f6 putken 0,079mm kriittisen tarkennuksen alueelle on helpompi päästä.

Joissain skywatchereissa pystyi jotenkin kikkailemaan myös siinä tarkennuslaittessa olevan palikan kanssa niin, että siinä mahtuu tarkentamaan. Sen sai vissiin ruuvattua toisin päin siihen, jolloin se lyhenee.

Kaikki tietysti riippuu myös siitä, mitä aiot kuvailla.

[jre]

Joissain skywatchereissa pystyi jotenkin kikkailemaan myös siinä tarkennuslaittessa olevan palikan kanssa niin, että siinä mahtuu tarkentamaan. Sen sai vissiin ruuvattua toisin päin siihen, jolloin se lyhenee.

SW:n tarkennus laite on 2" ja siinä on irrotettava 1,25" kappale jossa okulaarin kiinnike on ruuvattaissa irti ja sen voi ruuata siihen toisin päin eli se menee tarkennuslaitteen sisään. mutta auttaako tuo tähän, hiukan tuntuu, että ei koska eikö tuo t2 rengas ruuvata siihen okulaaripitimen paikalle, siinä on kirerteet sekä sisä että ulkopuolella. vai onko t2 renkaassa okulaari tötterö joka menee okulaaripitimeen kuten okulaari, kuvien mukaan ei ole...?
Niin ja eikös Barlowkin tuo focusta ulospäin, mutta kuvaisin mielummin ilman.

ds kohteit olisi tarkoitus kuvata mutta mahdollisuuksien mukaan myös muuta.

Nikotkin on varmasti hyviä, mutta niissä ei ole ilmeisesti mahdollista ottaa puhdasta RAW kuvaa ilman kikkailluja

350D:n osaakkeet vahvistuivat edelleen.

[Vesa Kankare]

SW:n tarkennus laite on 2" ja siinä on irrotettava 1,25" kappale jossa okulaarin kiinnike on ruuvattaissa irti ja sen voi ruuata siihen toisin päin eli se menee tarkennuslaitteen sisään. mutta auttaako tuo tähän, hiukan tuntuu, että ei koska eikö tuo t2 rengas ruuvata siihen okulaaripitimen paikalle, siinä on kirerteet sekä sisä että ulkopuolella. vai onko t2 renkaassa okulaari tötterö joka menee okulaaripitimeen kuten okulaari, kuvien mukaan ei ole...?

T renkaassa on 42x0,75mm sisäkierre, jolla se kiinnitetään putkeen. Siihen voi esimerkiksi laittaa 2" okulaariholkin, jolloin se menee tarkennuslaitteeseen. Onko siinä palikassa jonka pystyt kääntämään ulkokierre? Joku hämärä muistikuva mulla olisi, että se olisi T-kierre. Oman käden kokemusta ei ole, mutta musitan jonkun käyttäneen tätä taktiikkaa. Oisko ollu Timo-Pekka?

Digijärkkäreissä kenno on kyllä niin syvällä siitä banjonetista mitaten, että tuo ei välttämättä riitä vaan putkea on lyhennettävä tai tarkennuslaite on vaihdettava. Tuossa nurkissa pyörivässä Orion Europa Newtonissa polttotaso on jo alunperin niin ulkona, että matalamman fokuserin kanssa pitää olla kaksi jatkosputkea, että saa webcameran fokukseen powermaten kanssa... Digijärkkärillä taas sisäänpäin fokusointi vara riitti juuri ja juuri.

[Vesa Kankare]

Canonissa on surkea etsin ja akku hyytyy jäähtyessään. ... Akun hyytymisongelmasta pääsee joko sillä että vaihtaa tilalle jonkin muun kuin Li-Ion akun tai sitten pitää akun taskussa lämpimänä viimeiseen asti.

Mulla ei ole ollut ongelmia akun kylmässä toiminnan kanssa. Johtunee varmaan siitä, että tuon kameran ulos vasta kun tarvitsen sitä. Ja kamera on päällä ja kuormittaa akkua koko kuvaussession ajan. Yleensä pari tuntia saa yhdellä akulla kuvailla. Jokatapauksessa se kestää niin kauan, että toisen ehtii tarvittaessa ladata sisällä. Kerran olen yrittänyt kylmällä akulla kuvata kun jäi vaihtoakku vahingossa ulos. Jalusta seurasi kohdetta mallikkaasti tunnin verran noin huvin vuoksi... Taisin ehtiä kaksi 10 minuutin valotusta ottamaan, ennenkuin akku hyytyi.

[jre]

T renkaassa on 42x0,75mm sisäkierre, jolla se kiinnitetään putkeen. Siihen voi esimerkiksi laittaa 2" okulaariholkin, jolloin se menee tarkennuslaitteeseen. Onko siinä palikassa jonka pystyt kääntämään ulkokierre? Joku hämärä muistikuva mulla olisi, että se olisi T-kierre. Oman käden kokemusta ei ole, mutta musitan jonkun käyttäneen tätä taktiikkaa. Oisko ollu Timo-Pekka?

Irti kierrettävässä palikassa on ulkokierre ja siinä 2"sovitin holkissa taas vastaavasti sisäkierteet joihin tuo menee, mutta samassa on myös ulkokierteet jotka äsken puhelimen välityksellä mittasin, 2" holkissa ulkokierteet 42 mm ja sisäkierteet 36mm eli ei taida auttaa asiaan koska T rengas kiertyy ulommaisiin kierteisiin.

[Meade-mad]

En omista kumpaakaan, en Canonia enkä Nikonia, joten voin olla joidenkin mielipiteiden suhteen aika neutraali.

Nikonin pahin ongelma erilaisten optisten kokeilujen teossa on rungon paksuus mitattuna ilmaisijan pinnasta objektiivin bajonettirenkaaseen. Siihin on aika vaikea soveltaa muita kuin Nikonin omia optiikoita. Tähtikuvauskäytössä hyviä laseja ovat lukuisat M42*1mm objektiivit (eli ns. Praktica tai Pentax kierre objektiivit).

Canonin ohut runko sallii välirenkaat ilman lisälinssejä myös lukuisille muille objektiivimerkeille kuten Minolta tai Olympus.

Toki niin Canoniin kuin Nikoniinkin voi kytkeä T-adapteriin kiinnittyvät objektiivit.

Noiden kahden lisäksi kannattaa tutustua myös Pentaxin valikoimaan. Tälläkin palstalla on ollut mallikkaista Pentaxilla otettuja kuvia. Pentaksiin käyvät kaikki K-bajonettilinssit sekä halvalla soviterenkaalla M42*1mm obiskat.

jk

[Zygga]

Itse ollut melko tyytyväinen Nikon D50 kameraan. Kohina kamerassa on todella vähäistä. Tähtikuvaus on tosin jäänyt aikas vähiin, huonojen kelien ja työkiireiden takia.

Se että Nikon ei ota aitoa RAW-kuvaa vaan ajaa jokaiseen kuvaan median-filtterin ei tunnu merkitykselliseltä. Tein testin jossa otin normaalin RAW-kuvan ja sitten toisen jossa sammutin kameran jolloin siis tuo käsittely jää pois. Kuvasta ei ollut hävinnyt ainuttakaan himmeää tähteä vaan ainoastaan pari hot pikseliä oli korjaantunut pois. Missä "arkistossa" nuo kuvat nyt ovat niin valitettavasti en muista. Tiedä sitten onko D50 kamerassa filtteri vähän erilainen kuin D70 mallissa jonka median filtteristä olen nähnyt netissä enemmän nipotettavan.

Tuossa on yksi kuva jossa vertailtiin Nikonin ja kverin Canon 300D kameran kohinaa. molemmissa kameroissa samat asetukset hiukan eri obiska tosin. ISO oli muistaakseni 800.
testikuva

Mitä olen kaverin Canon 400D kameralla nähtyjä otoksia katsellut, niin kohina vaikuttaa yllättävän suurelta ihan normaaleissakin olosuhteissa kuvatessa (ei siis tähtikuvissa)

Nikonissa on yksi todella harmillinen puute tosin. Esim. Nikonin omalla softalla onnistuu valotukset vain 30s asti. Siitä eteenpäin pitää käyttää kaukolaukaisijaa ja ottaa valotukset käsin. En ole nyt justiinsa penkonut, mutta ainakin taannoin sama rajoitus oli voimassa myös astrokuvaukseen tarkoitetuissa ohjelmistoissa. Canoneille lienee muutenkin softapuolen tuki monipuolisempaa kuin Nikoneille. Eli vaikka mielestäni ei RAW-kuvia varten tarvitse Nikonillakaan kikkailla, niin siltikään ei saa kuvausta automatisoitua.

Itse pidän Nikonin ergonomiaa ja rungon muotoilua Canonia parempana, mutta nämä ovat vähän makuasioita (ja tähtikuvauksessa melko merkityksettömiä).

Suosittelenko sitten Nikonia - no juu sillä perusteella, että kamerassa on kohinaa todella vähän ja kohinaa vastaan taistelu on aina tähtikuvauksessa melkeinpä pääosassa.

[einari]

Kiitoksia Zygga vertailusta ja kommenteista.
Samansuuntaisia arvioita olen lukenut D50/Canon kohinoista mutta tuo mediaanikohinanpoisto on arveluttanut.
Jossakin muistan nähneeni Nikon kuvia joissa ihmettelin himmeiden tähtien katoamista mutta voi olla että oli D70:llä otettu tai sitten oli harrastettu liian rankkaa kuvankäsittelyä.
Kuvauksen automatisoinnin ongelmaan olen myös törmännyt Nikonin kanssa tuon IR-ohjauksen ansiosta.
Googlasin äsken taas asiasta ja vastaan tuli seuraavia joten ehkä ongelma ei ole ylipääsemätön:
http://www.hapg.org/astrocables.htm
tai
http://www.cercisastro.com/DslrLite.html

[jmantyla]

Etsimen merkitys tähtikuvissa on aika olematon. Tarkennan koekuvaamalla ja tutkimalla otoksia zoomaamalla kameran omalla lcd-näytöllä. Siinä saa näkyviin yksittäisen pixelin ja minusta se riittää.
Kaizu

Tuo on tosi kova väite, josta en ole samaa mieltä.
Minusta tarkentaminen on tähtikuvauksen kaikkein vaikein ongelma.
Havaintoaukkoja, jolloin seeing on todella hyvä, on Suomessa melkoisen vähän.   Tämä on todettu tänä 'talvena'.
Tarkentamisen on session aikana onnistuttava nopeasti ja tarkasti.
Minusta vain Pentaxin D/DS-mallien pentaprismaetsin mahdollistaa kunnollisen tarkennuksen DS-kohteissa. Canonin
ja Nikonin vastaavan hintaisilla malleilla sopii yrittää, mutta tuloksena on itkua ja hammasten kiristelyä tai pahoinpitelyä.
Tarkennusogelma toki ratkeaa maksamalla $€ .
Tosin on yksi poikkeus eli Canon 20Da, mutta sen valmistus on lopetettu.
Onnellisia ovat ne, jotka ehtivät ostaa tämän ainutlaatuisen kameran.

Jorma M.
Kangasala

[Vesa Kankare]

Tuo on tosi kova väite, josta en ole samaa mieltä.
Minusta tarkentaminen on tähtikuvauksen kaikkein vaikein ongelma.
..
Minusta vain Pentaxin D/DS-mallien pentaprismaetsin mahdollistaa kunnollisen tarkennuksen DS-kohteissa. Canonin
ja Nikonin vastaavan hintaisilla malleilla sopii yrittää, mutta tuloksena on itkua ja hammasten kiristelyä tai pahoinpitelyä.
Tarkennusogelma toki ratkeaa maksamalla $€ .

Olen Kaizun kanssa tässä samaa mieltä. Etsimen kanssa tarkentamista on vaikea kuvitella onnistuvan olkoonkin, että se olisi parempi kun Canonin etsin. Canonin etsimellä olen yrittänyt pari kertaa ja sillä ei pääse edes lähelle. Joko zoomaamalla testiotoksia Kaizun tyyliin tai käyttämällä tietokonetta apuna pääsee tarkkaan kuvaan. Tietysti voi hankkia myös Stilettoja tms. apuvälineitä. Jokatapauksessa en valitsisi kameraa etsimen perusteella tähtikuvauskäyttöön. Etsin on täysin turha viimeistään siinä vaiheessa, kun kameran eteen laitetaan suodin tai kuvakentässä ei ole kirkkaita tähtiä.

Tarkentamisen ongelma ei ole vaikea, mutta se on tärkeä. Kriittinen tarkennus on oleellinen osa onnistunutta tähtikuvaa, jossa ehkäpä tärkeintä roolia näyttelee tarkennuslaite, ei kameran etsin. Tietokone viereen ja DSLRFocus tms. softa siihen tekee tarkentamisesta nopeaa ja tarkkaa. Mulla on kotikutoinen softa, jolla tarkennan. Tarkennuslaite on edellisen session oikeaan kohtaan lukittuna autotallissa. Seuraavan kerran kun menen kuvailemaan vaatii vain pari kolme tarkistusta ja kuva on tarkka. Joskus riittää pelkkä tsekkaus, että tarkennus on kohdallaan. Aikaa menee max noin 5min.

[jre]

Nikonissa on yksi todella harmillinen puute tosin. Esim. Nikonin omalla softalla onnistuu valotukset vain 30s asti. Siitä eteenpäin pitää käyttää kaukolaukaisijaa ja ottaa valotukset käsin. En ole nyt justiinsa penkonut, mutta ainakin taannoin sama rajoitus oli voimassa myös astrokuvaukseen tarkoitetuissa ohjelmistoissa. Canoneille lienee muutenkin softapuolen tuki monipuolisempaa kuin Nikoneille. Eli vaikka mielestäni ei RAW-kuvia varten tarvitse Nikonillakaan kikkailla, niin siltikään ei saa kuvausta automatisoitua.

Siis onko Nikonissa rajoitettu max valotus 30 sekuntiin ilman lisäkapuloita?

Itse omaan kysymykseen vastaten  www.europe-nikon.com:
      Suljinnopeus alue [sek]
      30 - 1/4,000 + Bulb.

Ja tuo Bulb. meinaa sitä, että suljin on auki niin kauan, kuin nappi on pohjassa?

Lisäkapuloilla tuo tietenkin onnistuu mutta joutuu taas raahaamaan kannettavaa mukana, joka (jos joskus pakkasta tänätalvena tulee) on taas oma operaationsa, mutta kai sitä joutuu muutenkin raahaamaan mukanaan...

Nyt olin taas kääntynyt Nikonin kannalle, lähinnä kohinan ansiosta, mutta pitää edelleen miettiä.
 

[Uppo]

Luulisi että Nikoniinkin löytyisi lankalaukaisija.

Kaizu

Näin tekee, D80 ja D200:een saa langallisen, D50:n yhteydessä on käytettävä IR remotea. Itse ostin ylimääräisen remoten ja virittelin optohaarukasta plus muutamasta osasta triggerin jolla sain laukaistua kameran. (pisara droppeja kuvailin)

Tuosta ajattelin nyt tehdä yksinkertaisen kirjoitinportista ohjattavan laukaisimen tekemistä Nikonille, kevyt windows proggis sitten ajastelee otokset.

[jre]

Kiitoksia kommenteista,
D50 varauksessa ja perjantaina vaihtaa omistajaa...
Lounais-Suomessa jatkuukin sitten nämä pilviset kelit vielä ainakin tämän kuun kun kerran uutta kalustoa tulee hankittua. :(

[jre]

Eilen pilvisestä illasta huolimatta klo 22 jälkeen oli oikein kirkas tähtitaivas joten kauhealla kiireellä putki pihalle ja testaamaan, että miten äijän käy saako kameran fokusoitua vai meneekö uuden fokusoinilaitteen hankinnaksi. No fokusoituihan se ;D.
M42 löytyi riittävän tarkasti etsimellä ja parin koekuvan jälkeen sain "fokusoitua" kameran. Todellisuudessa fokusointi ei ollut kohdallaan mutta kameran näytössä näytti siltä.
Yksittäisiä pikseleitä en vielä ainakaan saanut kuvaa suurentamalla näkyviin vaan suurennus pysähtyy tiettyyn pisteeseen. Tätä pitää vielä tutkia saako tuota suurennusta lisää.
No hyvillä mielin otin kuvia 10 sekunnin valotuksilla, napasuuntaus ei sallinut pidempiä valotuksia, muistikortin täyteen ja vasta koneella huomasin että turhaa tuli taas touhuttua ulkona.
tai no turhaan ja turhaan, tuli se nyt ainakin selvitettyä että putken omalla fokusointilaitteella voi tulla toimeen kunhan siihen tarkentamiseen käyttää enemmän aikaa ja vaivaa.