Mare Nectaris

Aloittaja kirka_, 20.04.2010, 04:05:35

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Hiitaasti keli paranee. 2.5..2017 ei edelleenkään kestänyt täyttä polttoväliä, mutta hiukan pienemmällä polttovälillä sai jo kumminkin kuvaa aikaan. Pikkudetaljit kyllä vipelsivät liveruudulla melkoista polskaa edestakaisin. Mare Nectaris ja Rupes Altai klo 19.48. SW500P, 1,6x komakorjaava APM barlow, ASI178MM, Baader ir-pass.


Alla pienennetty kuva, täysikokoinen 3135x2154 kuva täällä linkin takana

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Timpe

Hyvältä näyttää...  :cool:
Jäin katselmaan kuvastasi haamukraateria Daguerre (Mare Nectariksen pohjalla hyvin näkyvissä) ja vasemman ylänurkan Neander siirrosta, mitkä esitellään 21st Century Moon Atlaksen sivulla 24... wau, kun näkyivät hyvin!
- Timo Inkinen

ellu

Viime lauantaina (1.7.2017) tuntui olevan ihan kohtuu hyvä keli. Kesti ainakin jonkinmoista suurennosta. Harmittaa kyllä, kun tämä alue olisi hieno kuvattava jyrkillä varjoilla, mutta eipä keliä ole ollut juuri silloin.

Kuvattu dobsonilla (1200/200) käsiseurannalla ja barlowi 2x, kamerana ASI120MM-S. Vähän turhauttava olo jää kun ei voi käyttää isompaa dobsonia, mutta kuu oli ehtinyt jo talon taakse, joten pikku dobsoni se oli helpompi ottaa kainaloon ja lähteä kauemmas  :rolleyes:

SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Ari Haavisto

7.11.2017 aamuyöllä Kuu kiipesi korkealle, mutta keli oli samaa jo yli vuoden vallinnutta jatkuvaa kuraa. Niinpä jäi loppukuva Fracastoriuksesta saamatta. Mutta yksi video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? Tässä siis Fracastorius SW500P, APM2,7x barlow, ASI290MM, irpass 685nm.

Valitettavasti kuvanlaatu ei johdu Youtuben pakkaamisesta, vaan seeingistä... Ei se tuosta paljon olisi tarvinnut parantua, niin kuvaa olisi jo syntynyt, mutta kun ei niin ei  :realmad:

https://www.youtube.com/watch?v=QdVdJ1eYusc
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Oskari

No hyvin ainakin jalusta seuraa :shocked:
Oskari Syynimaa

SW 350P GoTo Flextube - Nikon D750 - ASI290MM

RL

Aika paljon väreilee, mutta oletko vielä verranut näkymiä 400p:n kanssa ja putket vierekkäin?

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: RL - 09.11.2017, 10:10:17
Aika paljon väreilee, mutta oletko vielä verranut näkymiä 400p:n kanssa ja putket vierekkäin?

Yhden kerran kesällä yritin; Kuvasin kuuta auringon juuri noustessa, kehnohkolla seeingillä. Tuolloin huomasin, että aurinko pääsee heijastumaan 500P:n fokuseria vastapäätä olevan mustan muovisen hajavalosuojan sisäpinnasta suoraan fokuseriputkeen kuin parhaasta polttopeilistä ikään. Lisäksi fokuseriputken sisäpinnan mustaus oli mennyt jotenkin pieleen ja maali rapissut osittain pois, jättäen putken sisäpinnan kirkkaaksi, ja tästä johtuen kuvan kontrasti oli aivan järkyttävän huono johtuen hajavalosta joka käytännössä paistoi suoraan kennolle. 400P:ssä ei moista ongelmaa ole, jolloin sillä muutamaa minuuttia myöhemmin verrokkikuvaa ottaessani ja parempaa kontrastia ihmetellessäni tajusin asian. Tämä pilasi ensimmäiset kuvat. Sitten virittelin kiireesti pahvista ja styrofoamista jonkinlaiset hajavalosuojat ja otin uuden sarjan 500P:llä. Tässä välissä aurinko ehti kuitenkin jo nousta korkeammalle ja jälleen pilasi kontrastin taivaan kirkastuessa sekä lämmöllään sai seeingin huononemaan. Pinotessa pinoamisohjelma taas ei saa kiinni turbulenssissa vilistävistä detaljeista, jos kontrasti on surkea, jolloin 500P:n verrokkikuvat huononivat entisestään. Tästä syystä tuo vertailu ei oikein tuonut haluamaani.

Linkin takana nuo kuvat vertailuna. Kuvat skaalattu ja käännetty suunnilleen samaan ja mustaa pistettä säädetty tasaamaan kontrastiero pois. 1=SW500P hajavalolla, 2=SW400P, 3=SW500P hajavaloa estetty, mutta aurinko noussut ylemmäs ja seeing huonontunut

Täällä linkin takana vertailukuvat animaationa

Tuon jälkeen ei oikein testikelejä ole ollut, mutta tavoite on yrittää vertailua uudelleen kun tulisi edes kohtuullista seeingiä ja varmempaa selkeää ilman pilvihötöä. Sen verran tuosta lähdin omia hermojani varmistelemaan, että ronchi-okulaarilla olen SW500P:tä Lokakuussa testaillut ja sen mukaan optiikka on hyvä, eikä esim. astigmatismia, yli/alikorjausta tai vyöhykevirheitä ole, vaikka hiukan epävarmaa tuo testaus nopealla Newtonilla onkin. Kerran tosin ronchi näytti yhtäkkiä voimakasta alikorjausta, mutta syynä olikin väliin kokeeksi laittamani halpis-barlow, joka aiheuttaa palloaberraatiota ja se näkyi kyllä heti ja vahvana. Barlow pois ja viivastot olivat taas suoria ja yhdensuuntaisia jopa yhdellä-kahdella viivalla, niinkuin pitääkin. Eikä suunta muuttunut fokuksen yli mennessä (astigmatismi) Mutta kyllähän tämä alkaa jo olla jonkinlainen suomen ennätys pilvi/seeing - sakossa...
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Parallax

1.5.2017. ASI224MC, CPC1100
Kolmen kuvan mosaiikki pienennettynä.


Ari Haavisto

Jotenkin tosi hyvin hahmottuu iskeymä-altaan rakenne tuosta kuvasta. Rengasrakenteita on hahmottuvinaan jopa useampiakin kuin mitä niitä kenties oikeasti onkaan.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 26.11.2017, 23:21:44
Jotenkin tosi hyvin hahmottuu iskeymä-altaan rakenne tuosta kuvasta. Rengasrakenteita on hahmottuvinaan jopa useampiakin kuin mitä niitä kenties oikeasti onkaan.
Kysymys siitä, montako rengasta Nectariksella on, ei ole siitä helpoimmasta päästä. Yleensä niitä on kartoitettu neljä tai viisi, mutta renkaiden läpimitta-arviot vaihtelevat niin paljon, että ihan hyvin tutkimuskirjallisuudesta voi löytää ainakin jonkinlaisia perusteita seitsemällekin renkaalle. Yhteisymmärrystä tuostakaan asiasta ei varmasti tulla ihan helposti saavuttamaan.

Renkaiden ohella itselläni pistää silmään tuossa Parallaxin upeassa kuvassa radiaalinen painauma kuvan yläreunasta (kuvan ulkopuolelta Janssenista asti) kohti Piccolominiä ja Rupes Altaita. Omaan silmääni se vaikuttaa ennemminkin tektoniselta kuin altaan heitteleen synnyttämältä piirteeltä.

Teemu

Parallax

En itse näe mitään renkaita kuvassa, mutta kohde on kuvattu hyvin jyrkässä valossa. Tässä vielä samasta sessiosta Janssen ja Fabricius, näkyykö tässä mitään mielenkiintoista ?. Pienennän varmaankin lopullisen kuvan vielä.


T. Öhman

Kyllähän tuossa ainakin omasta mielestäni on mielenkiintoista tavaraa vaikka kuinka. Kuvan oikeata puolta halkova Vallis Rheita on vähintään yksi lähipuolen komeimmista ellei juuri se komein törmäysaltaan (tässä tapauksessa siis Nectariksen) heitteleen uurtamista laaksoista. Koko Janssenin-Fabriciuksen alue erittäin poikkeusellisine ylänköalueen grabeneineen (Rimae Janssen) on äärimmäisen kiehtova. Geologisesti ajatellen suurimman osan kuva-alasta vie Nectariksen heittele, eli Janssenin muodostuma. Edellä mainitsemani radiaalisen tektoniselta vaikuttavan rakenteen eteläpää tulee ihan kuvan alalaitaan ja sitä on tuosta hyvin vaikea hahmottaa. Sen verran vilkaisin luotainaineistoja ja alueen geologista karttaa, että tektoniseksi rakenteeksi se on kartallakin tulkittu.

Teemu

Parallax

Se on ihan hauska kuulla aina detaljia, kun ei itse ole niin Kuu-tieteeseen tarkemmin tutustunut.

avanti

Onpa erikoisen näköinen neliön muotoinen kraateri, jonka sisällä vielä kaaren muotoinen uurre. Vallis Rheitasta noin klo 10 suuntaan. Ainakaan neliön muotoista ei odottaisi ollenkaan löytyvän kuusta.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: avanti - 27.11.2017, 23:32:00
Onpa erikoisen näköinen neliön muotoinen kraateri, jonka sisällä vielä kaaren muotoinen uurre. Vallis Rheitasta noin klo 10 suuntaan. Ainakaan neliön muotoista ei odottaisi ollenkaan löytyvän kuusta.

ML
Tuo kaareva uurre on juuri mainitsemani Janssenin sisällä oleva Rimae Janssen, tai siis osa siitä. Sellaisen sijainti syvällä ylänköalueella on poikkeuksellista, koska yleensä vastaavat rakenteet ovat lähempänä merien rantoja. Sikäli kun oikein sanomaasi tulkitsen, tuon tarkoittamasi neliön muotoisen rakenteen "vasen alasivu" on Rimae Janssenin leveämpää osaa. "Oikea alasivu" taas muodostuu Fabriciuksen ja Fabricius A:n reunoista.

Itse Janssen koostuu (ainakin) kahdesta kraatterista, jotka yhdessä muodostavat hyvinkin kuusikulmaisen rakenteen. Sinänsä tällaiset monikulmiokraatterit eivät ole Kuussa tai muilla aurinkokuntamme kiinteäpintaisilla kappaleilla poikkeuksellisia, mutta neliöt tuppaavat syystä tai toisesta olemaan harvinaisia. Ironista onkin, että ainoa Maan kraatteri, jonka suorien sivujen syntyä on vähänkään tarkemmin tutkittu, on pieni neliö (Arizonan Barringer Meteorite Crater eli Meteor Crater), eikä se siten ole kovinkaan hyvä vertailukohta muiden planeettojen suurille kuusi-kahdeksankulmioille. Perusajatus molemmissa on kuitenkin se, että kraattereiden suorat sivut heijastelevat kohdekallioperän vanhoja heikkousvyöhykkeitä. Kannattaa katsastaa paitsi Barringerin ilma- tai satelliittikuvaa, myös Vaasan eteläpuolella sijaitsevaa kauniin kuusikulmaista Söderfjärdeniä. Myös esimerkiksi Euroopan suurin kraatterijärvi Lappajärvi on tällainen vanhojen rakenteiden hallitsema monikulmiokraatteri, mutta sen hahmottaminen onnistuu parhaiten geofysikaalisten aineistojen avulla.

Teemu