kokeilimpa ottaa vähän lähempää kuvaa kuusta ja tälläisen sain aikaseksi.
eipä se nyt kovin tarkka ole, mutta tämä onkin ensimmäisiä kuviani, joten oppiessa mennään :)
putki 90/1000mm + 20mm okulaari ja sonyn digipokkarista zoomia.
olisi kyllä 10mm okulaarikin mutta sillä tuo kuvaaminen on jokseenkin erittäin hankalaa :D
toivottavasti ette järkyty suttuisuudesta :D
Eihän tuo nyt ole kovin suttuinen, kun ottaa huomioon että mittakaavakin on aika iso. Vähän kohinainen on, mutta siitä pääsee eroon kun ottaa paljon kuvia ja pinoaa ne. Pinoamalla vain terävimmät otokset pääsee vähän eroon myös suttuisuudestakin. Tosi hyvä aloitus.
kiitosta :)
tässä nyt sitten vielä samalta illalta samasta kohteesta videosta pinottu otos.
registaxilla oli vähän vaikeuksia toteutta tuota (käyttäjästä johtuen) :D kun en oikein hallitse vielä sitä ohjelmaa,
mutta tämöisen sain aikaiseksi ja kyllä tuosta selvästi huomaa että parempi tämä on kuin tuo yksittäinen kuva.
ehkä vähän liikaa terävöitystä mutta menkööt :)
Hieno alku!
Pitkäaikaisena haaveenani on ollut saada aikaan oikein kunnon tarkkoja panoraamoja näistä Kuun pikkumeristä. 17.3.2013 yritin Mare Nectarista. Kiersin maren ympäri ottaen 8 videota, mutta juuri sillä välin illan seeing romahti. Näytti panoraamana kerrassaan kamalalta, kun toinen reuna oli todella tarkkaa ja toinen reuna suttua. Niinpä piti jättää tämä jälleen kerran odottamaan toista kertaa. Mutta laitetaan tuosta kumminkin tuo meren laidalla oleva Fracastorius, kun tuli kohtuu tarkka ja sisältää kaikenlaista katseltavaa.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2013/Kuu+kev%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+2013/Fracastorius_17032013_1744b.jpg/_full.jpg)
25.8.2013 oli hiukan levoton seeing, mutta osui aamuyölle muutama hyväkin hetki. Heräilin yöllä viljankuivaamolle erää vaihtamaan ja siinä viljan suhistessa siiloon otin ainekset tähän Fracastoriukseen klo 03.33. Onpahan ainakin valaistus aikalailla päinvastoin kuin edellisessä.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2013/Kuu+syksyll%C3%A4+2013/Fracastorius-25082013_033307.jpg/_full.jpg)
Ari se vain hivuttaa putkea aina vain lähemmäksi Kuun pintaa... :shocked:
On todella hieno tuo Arin Fracastorius! Teknisen suorituksen lisäksi tässä tulee hommaan uusi ulottuvuus : Löytö-
retkeily. Maastosta (kuustosta) löytyy valtava määrä hienoja yksityiskohtia, joissa voi antaa katseen vaellella.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 30.08.2013, 22:44:13
Ari se vain hivuttaa putkea aina vain lähemmäksi Kuun pintaa... :shocked:
Kun ei vaan osuisi, ettei apupeili naarmuunnu... :tongue:
Vaikka tämä alue oikeastaan olikin jo tuolla kaakkoismosaiikissa, laitetaan se omanaan tännekin. Etenkin kun mosaiikissa alue oli aika tummana. Eli Mare Nectaris 24.4.2015. ASI174MM ja 4X powermate (4,3X). Kun vertaa aiempaan Fracastorius-kuvaan tuossa ylempänä, huomaa ettei keli ollut aivan optimi. Vaan sainpa koko alueen parin ruudun mosaiikkiin.
Linkki täysikokoiseen kuvaan (http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202015/MareNectaris1.jpg/_full.jpg)
Mare nectarisin reuna-aluetta. En nyt tiedä minnekkä gategoriaan tämä kuuluisi niin menkööt tänne.
Jännän näköinen tuo Madler craatteri.
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/879db907c23ae2bc0c480906761f4a1e.16536x16536_q100_watermark_watermark_opacity-10_watermark_position-6_watermark_text-%C2%A9%20Elina%20Lahti.jpg)
No mistäs tämä tuli? Onko tämä niitä 17. päivän "huonon kelin" kuvia vai? :cheesy: Hienolta näyttää!
Kiitos vaan :smiley: Tämä tuli juuri tuolta 17. päivän huonosta kelistä. Vertaa tuohon Arin edelliseen kuvaan linkin takana, niin vetää aika hiljaseksi :grin:
Arin kuva on kyllä loistava, ei siinä mitään. :smiley: Mutta ei tuokaan huono ole. Varsinkin kun sä sanoit, ettei näiden pitäny onnistua ollenkaan. :cool:
Eiliseltä
(http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/Kuu/P3150006.jpg/_bigthumb.jpg) (http://esory.kuvat.fi/kuvat/Astro/Kuu/P3150006.jpg)
Hiitaasti keli paranee. 2.5..2017 ei edelleenkään kestänyt täyttä polttoväliä, mutta hiukan pienemmällä polttovälillä sai jo kumminkin kuvaa aikaan. Pikkudetaljit kyllä vipelsivät liveruudulla melkoista polskaa edestakaisin. Mare Nectaris ja Rupes Altai klo 19.48. SW500P, 1,6x komakorjaava APM barlow, ASI178MM, Baader ir-pass.
Alla pienennetty kuva, täysikokoinen 3135x2154 kuva täällä linkin takana (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/MareNectaris_02052017_1948.jpg/_full.jpg)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/MareNectaris_02052017_1948.jpg/_img1280.jpg)
Hyvältä näyttää... :cool:
Jäin katselmaan kuvastasi haamukraateria Daguerre (Mare Nectariksen pohjalla hyvin näkyvissä) ja vasemman ylänurkan Neander siirrosta, mitkä esitellään 21st Century Moon Atlaksen sivulla 24... wau, kun näkyivät hyvin!
Viime lauantaina (1.7.2017) tuntui olevan ihan kohtuu hyvä keli. Kesti ainakin jonkinmoista suurennosta. Harmittaa kyllä, kun tämä alue olisi hieno kuvattava jyrkillä varjoilla, mutta eipä keliä ole ollut juuri silloin.
Kuvattu dobsonilla (1200/200) käsiseurannalla ja barlowi 2x, kamerana ASI120MM-S. Vähän turhauttava olo jää kun ei voi käyttää isompaa dobsonia, mutta kuu oli ehtinyt jo talon taakse, joten pikku dobsoni se oli helpompi ottaa kainaloon ja lähteä kauemmas :rolleyes:
(http://cdn.astrobin.com/images/thumbs/1b6d4c9f404063114578c3e07d02bd5d.16536x16536_q100_watermark.jpg)
7.11.2017 aamuyöllä Kuu kiipesi korkealle, mutta keli oli samaa jo yli vuoden vallinnutta jatkuvaa kuraa. Niinpä jäi loppukuva Fracastoriuksesta saamatta. Mutta yksi video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? Tässä siis Fracastorius SW500P, APM2,7x barlow, ASI290MM, irpass 685nm.
Valitettavasti kuvanlaatu ei johdu Youtuben pakkaamisesta, vaan seeingistä... Ei se tuosta paljon olisi tarvinnut parantua, niin kuvaa olisi jo syntynyt, mutta kun ei niin ei :realmad:
https://www.youtube.com/watch?v=QdVdJ1eYusc (https://www.youtube.com/watch?v=QdVdJ1eYusc)
No hyvin ainakin jalusta seuraa :shocked:
Aika paljon väreilee, mutta oletko vielä verranut näkymiä 400p:n kanssa ja putket vierekkäin?
Lainaus käyttäjältä: RL - 09.11.2017, 10:10:17
Aika paljon väreilee, mutta oletko vielä verranut näkymiä 400p:n kanssa ja putket vierekkäin?
Yhden kerran kesällä yritin; Kuvasin kuuta auringon juuri noustessa, kehnohkolla seeingillä. Tuolloin huomasin, että aurinko pääsee heijastumaan 500P:n fokuseria vastapäätä olevan mustan muovisen hajavalosuojan sisäpinnasta suoraan fokuseriputkeen kuin parhaasta polttopeilistä ikään. Lisäksi fokuseriputken sisäpinnan mustaus oli mennyt jotenkin pieleen ja maali rapissut osittain pois, jättäen putken sisäpinnan kirkkaaksi, ja tästä johtuen kuvan kontrasti oli aivan järkyttävän huono johtuen hajavalosta joka käytännössä paistoi suoraan kennolle. 400P:ssä ei moista ongelmaa ole, jolloin sillä muutamaa minuuttia myöhemmin verrokkikuvaa ottaessani ja parempaa kontrastia ihmetellessäni tajusin asian. Tämä pilasi ensimmäiset kuvat. Sitten virittelin kiireesti pahvista ja styrofoamista jonkinlaiset hajavalosuojat ja otin uuden sarjan 500P:llä. Tässä välissä aurinko ehti kuitenkin jo nousta korkeammalle ja jälleen pilasi kontrastin taivaan kirkastuessa sekä lämmöllään sai seeingin huononemaan. Pinotessa pinoamisohjelma taas ei saa kiinni turbulenssissa vilistävistä detaljeista, jos kontrasti on surkea, jolloin 500P:n verrokkikuvat huononivat entisestään. Tästä syystä tuo vertailu ei oikein tuonut haluamaani.
Linkin takana nuo kuvat vertailuna. Kuvat skaalattu ja käännetty suunnilleen samaan ja mustaa pistettä säädetty tasaamaan kontrastiero pois. 1=SW500P hajavalolla, 2=SW400P, 3=SW500P hajavaloa estetty, mutta aurinko noussut ylemmäs ja seeing huonontunut
Täällä linkin takana vertailukuvat animaationa (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu+2017/Comparison.gif/_full.jpg)
Tuon jälkeen ei oikein testikelejä ole ollut, mutta tavoite on yrittää vertailua uudelleen kun tulisi edes kohtuullista seeingiä ja varmempaa selkeää ilman pilvihötöä. Sen verran tuosta lähdin omia hermojani varmistelemaan, että ronchi-okulaarilla olen SW500P:tä Lokakuussa testaillut ja sen mukaan optiikka on hyvä, eikä esim. astigmatismia, yli/alikorjausta tai vyöhykevirheitä ole, vaikka hiukan epävarmaa tuo testaus nopealla Newtonilla onkin. Kerran tosin ronchi näytti yhtäkkiä voimakasta alikorjausta, mutta syynä olikin väliin kokeeksi laittamani halpis-barlow, joka aiheuttaa palloaberraatiota ja se näkyi kyllä heti ja vahvana. Barlow pois ja viivastot olivat taas suoria ja yhdensuuntaisia jopa yhdellä-kahdella viivalla, niinkuin pitääkin. Eikä suunta muuttunut fokuksen yli mennessä (astigmatismi) Mutta kyllähän tämä alkaa jo olla jonkinlainen suomen ennätys pilvi/seeing - sakossa...
1.5.2017. ASI224MC, CPC1100
Kolmen kuvan mosaiikki pienennettynä.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/Mare%20Nectaris%201.5.2017.jpg)
Jotenkin tosi hyvin hahmottuu iskeymä-altaan rakenne tuosta kuvasta. Rengasrakenteita on hahmottuvinaan jopa useampiakin kuin mitä niitä kenties oikeasti onkaan.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 26.11.2017, 23:21:44
Jotenkin tosi hyvin hahmottuu iskeymä-altaan rakenne tuosta kuvasta. Rengasrakenteita on hahmottuvinaan jopa useampiakin kuin mitä niitä kenties oikeasti onkaan.
Kysymys siitä, montako rengasta Nectariksella on, ei ole siitä helpoimmasta päästä. Yleensä niitä on kartoitettu neljä tai viisi, mutta renkaiden läpimitta-arviot vaihtelevat niin paljon, että ihan hyvin tutkimuskirjallisuudesta voi löytää ainakin jonkinlaisia perusteita seitsemällekin renkaalle. Yhteisymmärrystä tuostakaan asiasta ei varmasti tulla ihan helposti saavuttamaan.
Renkaiden ohella itselläni pistää silmään tuossa Parallaxin upeassa kuvassa radiaalinen painauma kuvan yläreunasta (kuvan ulkopuolelta Janssenista asti) kohti Piccolominiä ja Rupes Altaita. Omaan silmääni se vaikuttaa ennemminkin tektoniselta kuin altaan heitteleen synnyttämältä piirteeltä.
Teemu
En itse näe mitään renkaita kuvassa, mutta kohde on kuvattu hyvin jyrkässä valossa. Tässä vielä samasta sessiosta Janssen ja Fabricius, näkyykö tässä mitään mielenkiintoista ?. Pienennän varmaankin lopullisen kuvan vielä.
(http://www.noba-finland.org/kuvat/Janssen%20Fabricius%201.5.2017%2020.26%202000.jpg)
Kyllähän tuossa ainakin omasta mielestäni on mielenkiintoista tavaraa vaikka kuinka. Kuvan oikeata puolta halkova Vallis Rheita on vähintään yksi lähipuolen komeimmista ellei juuri se komein törmäysaltaan (tässä tapauksessa siis Nectariksen) heitteleen uurtamista laaksoista. Koko Janssenin-Fabriciuksen alue erittäin poikkeusellisine ylänköalueen grabeneineen (Rimae Janssen) on äärimmäisen kiehtova. Geologisesti ajatellen suurimman osan kuva-alasta vie Nectariksen heittele, eli Janssenin muodostuma. Edellä mainitsemani radiaalisen tektoniselta vaikuttavan rakenteen eteläpää tulee ihan kuvan alalaitaan ja sitä on tuosta hyvin vaikea hahmottaa. Sen verran vilkaisin luotainaineistoja ja alueen geologista karttaa, että tektoniseksi rakenteeksi se on kartallakin tulkittu.
Teemu
Se on ihan hauska kuulla aina detaljia, kun ei itse ole niin Kuu-tieteeseen tarkemmin tutustunut.
Onpa erikoisen näköinen neliön muotoinen kraateri, jonka sisällä vielä kaaren muotoinen uurre. Vallis Rheitasta noin klo 10 suuntaan. Ainakaan neliön muotoista ei odottaisi ollenkaan löytyvän kuusta.
ML
Lainaus käyttäjältä: avanti - 27.11.2017, 23:32:00
Onpa erikoisen näköinen neliön muotoinen kraateri, jonka sisällä vielä kaaren muotoinen uurre. Vallis Rheitasta noin klo 10 suuntaan. Ainakaan neliön muotoista ei odottaisi ollenkaan löytyvän kuusta.
ML
Tuo kaareva uurre on juuri mainitsemani Janssenin sisällä oleva Rimae Janssen, tai siis osa siitä. Sellaisen sijainti syvällä ylänköalueella on poikkeuksellista, koska yleensä vastaavat rakenteet ovat lähempänä merien rantoja. Sikäli kun oikein sanomaasi tulkitsen, tuon tarkoittamasi neliön muotoisen rakenteen "vasen alasivu" on Rimae Janssenin leveämpää osaa. "Oikea alasivu" taas muodostuu Fabriciuksen ja Fabricius A:n reunoista.
Itse Janssen koostuu (ainakin) kahdesta kraatterista, jotka yhdessä muodostavat hyvinkin kuusikulmaisen rakenteen. Sinänsä tällaiset monikulmiokraatterit eivät ole Kuussa tai muilla aurinkokuntamme kiinteäpintaisilla kappaleilla poikkeuksellisia, mutta neliöt tuppaavat syystä tai toisesta olemaan harvinaisia. Ironista onkin, että ainoa Maan kraatteri, jonka suorien sivujen syntyä on vähänkään tarkemmin tutkittu, on pieni neliö (Arizonan Barringer Meteorite Crater eli Meteor Crater), eikä se siten ole kovinkaan hyvä vertailukohta muiden planeettojen suurille kuusi-kahdeksankulmioille. Perusajatus molemmissa on kuitenkin se, että kraattereiden suorat sivut heijastelevat kohdekallioperän vanhoja heikkousvyöhykkeitä. Kannattaa katsastaa paitsi Barringerin ilma- tai satelliittikuvaa, myös Vaasan eteläpuolella sijaitsevaa kauniin kuusikulmaista Söderfjärdeniä. Myös esimerkiksi Euroopan suurin kraatterijärvi Lappajärvi on tällainen vanhojen rakenteiden hallitsema monikulmiokraatteri, mutta sen hahmottaminen onnistuu parhaiten geofysikaalisten aineistojen avulla.
Teemu
Pitkästä aikaa pääsin taas kuvauspuuhiin viime yönä. Ei, ei ole vielä SW500P:n uusi peili saapunut, joten vanha uskollinen 400P pääsi kuvauspuuhiin. Huonoa seeingiä oli luvattu ja sellainen se olikin, vaan pienellä polttovälillä pääsi kumminkin kuisemakuvaamaan tunnelmaotoksia.
Wham! Melkoinen pamaus ollut, kun tuo Nectaris syntynyt. Laskevan auringon valossa tuo oikein hyppää silmille, vaikka kuvankäsittelytaito päässyt sen verran kesän aikana ruostumaan, etten sitä ehkä täysin vangittua saanutkaan.
Alla rajusti pienennetty kuva. Isompi löytyy sitten tämän linkin takaa (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%20H2%202018/Nectaris_29082018_0146-a.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%20H2%202018/Nectaris_29082018_0146-1100h.jpg?img=full)
14.6.16 19.34. CPC1100, ASI224MC, IR-Pass 685nm.
4 Kuvan mosaiikki jonkin verran alkuperäisestä pienennetty.
(http://www.noba-finland.org/moon/kuvat/Mare%20Nectaris%2014.4.2016%2019.34%201500.jpg)
Jatkoin leikkimistä tuonne putkenrakennusketjuunkin laittamallani Fracastorius-kuvalla viime Su-Ma yöltä ja aloin ihmetellä, kun kuva sietää ihmeellisen monta terävöityskierrosta photarissa. Se oli kuitenkin taltioitu kelissä, missä minulla oli oikeasti vaikeuksia tarkentaa fokukseltaan ja terävyydellä edestakaisin pumppaavaa ja aaltoilevaa näkymää läppärin ruudulla. Hetken mielijohteesta heitin terävöimättömän pinon DStationiin ja ajoin Usatov deconvoluution ja mitä ihmettä, sehän toimi. Kaksi kertaa tätä ennen olen edes välttävästi voinut käyttää deconvoluutiota kuukuviin, kun keli on ollut oikein hyvä, ja nyt sitten tämmöiseen. Vahvistaa käsitystäni siitä, että tällä putkella materiaali ja sen käsittely on erilaista. Ei tässäkään kuvassa mennä SW400:n ohi, mutta ihan nätti kuva jo, jos antaa anteeksi tietyn deconvoluution tuoman räikeyden ja seeingin paikoittainen pehmeyden. Ja on täysin epäsuhdassa kuvauskeliin ja raakamateriaalin ulkonäköön nähden.
Tässä tämmöinen pienennetty versio ja alla sitten linkki täysikokoiseen, alkuperäisessä kuvausskaalassa.
Linkki täysikokoiseen (https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Moon_000137_lapl4_ap4437DSd.jpg?img=full)
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Kuu%202021/Moon_000137_lapl4_ap4437DSd.jpg?img=medium)
👍🏻 Täällä pitäisi olla jokin peukutus systeemi. Hieno kuva.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 25.11.2021, 19:20:54
👍🏻 Täällä pitäisi olla jokin peukutus systeemi. Hieno kuva.
Kiitos, kiitos!
Croppasin alkuperäisestä videosta Full-HD kokoon alueen Fracastoriuksen ympäriltä ja heitin youtubeen. Tuo siis alkuperäisessä skaalassa hyvällä laadulla ja antaa kuvan miltä tuo livenä näytti. Kummallista, että tuosta videosta sai tuollaisen kuvan aikaan :huh:
https://www.youtube.com/watch?v=C1AOjYUpjiA (https://www.youtube.com/watch?v=C1AOjYUpjiA)
Skannailin tossa vanhoja negoja. Negataskussa oli merkintä "Kuu marraskuussa 1990. D155 f1480mm Fujifilm 100ASA".
VMA:n, Cartesin ja kuvauspaikan (näkymät itä-etelä) avulla ajoittaisin kuvausajankohdaksi 6.11.1990 iltaan (ehkä 20-22 ajalle). Nämä on melkolailla ekoja putkenläpi ottamiani kuvia.
Putki oli itse tehty 15cm F10 Newton - kuu kaukoputkeksi optimoitu, tukevalla dobson jalustalla - ilman seurantaa. Kamerana Minolta Srt100 tai Minolta XGM. Okulaarisuurennoksessa ollut todennäköisimmin 25mm okulaari. Tuohon aikaan kuvaaminen oli jännittävää: kuvaat ja viikon päästä kun filmit tuli kehittämöstä, näki että oliko tarkennus osunut kohdilleen.
Itse kuvasta, huomio kiinnitty Mare Nectarikseen, näyttää kun kraaterialtaan olisi täyttänyt Mare Tranquillitatisilin suunnalta valunut laavavirta. En ole aiemmin kiinnittänyt humiota, mutta näissä vanhoissa tuhnusissa kuvissa se jotenkin hyppää silmille.