Kaukoputken pakkasraja?

Aloittaja mperonen, 19.02.2010, 14:50:54

« edellinen - seuraava »

MarkoM

Jos jalusta on kunnollinen eli rattaat ovat metallia ja rasvat notkeaa laatua ja muutkin komponentit laatutavaraa, niin tuskin kaukoputken pakkasraja kovin nopeasti tulee vastaan, tiettävästi Etelämantereella tehdään tähtitieteellisiä havaintoja, vaikka pakkasta voi pahimmillaan olla -73°C... :shocked:
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Kaizu

Pitää kuitenkin muistaa että ko. jalusta eiole suoraan kaupan hyllyltä vaan erikseen viritetty antarktiksen olosuhteisiin. AP:ssä RA-vaihde ja runko ovat kummatkin alumiinia. joten vaihteen välykset eivät juurikaan muutu lämpötilan mukana. Sellaisissa jalustoissa joissa osat ovat eri materiaaleista muuttuvat sovitukset ja vaihde joko väljistyy tai jumiutuu, materiaalivalinnoista riipuen. Lämpötia ero huoneen lämmöstä -73C:een on samaa suuruusluokkaa kuin mitä normaalisti käytetään kun laakereita asennetaan lämmön avulla.(+20C=>+110C). Huoneen lämmössä tiukka laakerointi voi antarktiksen lämpötilassa vaurioitua vaikkei vaihde liikkuisi lainkaan.
Yleisesti käytetyt voiteluaineet eivät toimi enää noin kovassa pakkasessa.

Kaizu
Kai Forssen

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Miikka Sikkilä - 19.02.2010, 17:03:17
Kyllä pakkasraja tulee ensin vastaan havaitsijallaan itsellään, mikäli vaatetus ei ole kunnollinen. Harvoin on putkien kanssa tullut sellaista tilannetta, että putki itsessään ei olisi toiminut. Juhan mainitsema pakkanen teknisempien vermeiden kanssa on ihan totta: mikäli goto- tyyppinen systeemi on pihalla, niin johtoja napsahtelee poikki, tietokoneet ja kamerat joutuvat myös koville.
Omat 11 vuoden kokemukset täsmäävät Miikkan kanssa. Olen pitänyt Tal 150P- ja Tal 200K-putkia 5-6 talvea pakkasessa sekä SW ED80-putkea kuukausia-vuoden ulkona ja pakkasessa eivätkä ne siitä ole moksiskaan. Kosteus on pahempi ongelma kuin kylmä. Okulaarit voivat pakkasessa huurtua, jos menee liian lähelle. Toisaalta silmalaseista on pakkasessa hyötyä, lasi välissä kun vähentää okulaarin huurtumista. Mielestäni pahin keli optiikan kannalta on sahaava nollakeli syksyllä ja keväällä. Kun lämpötila menee edestakaisin nollan molemmin puolin, huurtumisongelma on joskus sietämätön. Linssien pinnoille kertyy kosteutta, ja kerran jouduin jopa kuivaamaan hiustenkuivaajalla Newtonin pohjalla olevan peilin. Yleensä tosin Newtonit ovat varsin huolettomia laitteita. Eniten huurre- ja kosteusongelmia tuottaa SW ED80. Vaikka siinä on melkoinen huurreputki, se ei pahallla nollakelillä estä päälinssiin kertyvää kosteutta. Nollakelillä olen myös joutunut pari kertaa kuivaamaan Atikin Ccd-kameran, jonka kennon päällä oleva lasi kerää herkästi kosteutta ja kuvat menevät piloille.
Pakkasella havaitsija hyytyy ennen kaukoputkea. Olen itse pitänyt pakkasrajana -18-20 ja vain harvoin kantanut laitteita ulos tätä kylmemmällä. Kovalla pakkasella havainnointi ei oikein tuota enää iloa, kun havaitsija kärvistelee laitteiden ääressä.

Jorma M.
Kangasala

Toni

Omalla kohdallani tilanne on myös se, että havaitsijan pakkasraja tulee vastaan kauan ennen kaukoputken pakkasrajaa. Pakkanen kyllä syö muuten niin näppärän punapistetähtäimen patterit aivan liian nopeasti.
T. Veikkolainen, Järvenpää
Ursan havaintokeskus Tähtikallio, Syvä taivas - ja Aurinko-harrastusryhmät

"Toisinaan, milloin Venus yksinään hallitsee noin 45 astetta horisontin yläpuolella, se säteilee niin voimakkaasti, että melkein voi lukea sen valossa ja esineistä, joihin se sattuu, jää huomattava varjo."
- Afrikka-kirja (A. Gallen-Kallela, 1931)

Marko.J

Kyllä se ainakin täällä niin on, että mies jäätyy ennen kalustoa.  :grin: Jonkunlainen oma extreme-ennätys tuli tehtyä, kun viime viikolla tuli havaittua kuuta ja Jupiteria eräänä iltana kaverini ja muutaman hänen oppilaansa kanssa ja session "loppulämpötila" oli kuulemma ollut -27 astetta. Jalusta ja seuranta pyörivät kuitenkin vaivattomasti (HEQ-5, rasvat vaihdettu pari vuotta sitten), tosin SynScan -kapulaa sai hiukan "lämmitellä", että näyttö heräsi eloon. Putkessa (SW 200/1000 newton) pakkanen ei tuntunut missään ja tarkennin pyöri kuin palmun alla. Ongelmia aiheuttivat (palelemisen ohella) lähinnä huurtuvat okulaarit.
Marko Järvinen
"Jos ei nippusiteillä ja jeesusteipillä tule kuntoon, niin sitten se on oikeasti rikki."
http://markonastroblogi.blogspot.fi

Kaizu

Ei tullut kaukoputken  eikä jalustan pakkasraja vastaan mutta Sigman 70-300 Zoomin raja tuli vastaan -20C kohdalla.

Kaizu
Kai Forssen

Kaizu

Sain kuin sainkin korjattua. Mitä tästä opimme - älä säädä muovizoomia pakkasessa ainakaan -20 asteessa.

Kaizu
Kai Forssen

Nurinniska Observatory

Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

pappa

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 23.02.2011, 20:43:56
Ei tullut kaukoputken  eikä jalustan pakkasraja vastaan mutta Sigman 70-300 Zoomin raja tuli vastaan -20C kohdalla.

Kaizu

Kaukoputket ovat tosiaan kestäneet vuosikausia ulkona. Allekirjoitan metalliosia suosivan kontekstin. Tuo Kaizun juttu kirvoitti kertomaan että kun mulla on noita Olympus laseja ja runkoja niin basic jutut eivät kyllä kestä pakkasta sitten ollenkaan. Pro tason lasit sensijaan kestävät paremmin. E-3 rungon ja saman valmistajan pro zoomin kanssa seikkailin viime talvena 25 asteen pakkasessa kuvaamassa lumitykkyjä tuntikausia, eikä ollut moksiskaan. Sitten kaivoin repusta karvahattu laajakulma zoomin ja raps, kun laitoin sitä kameraan kiinni sen kuminen karhenne kuoriutui kun se nahka sieltä toisesta paikasta. Lähetin Olympukselle ja sieltä tuli pakkasraja -15. Takuu kuitenkin korjasi sen kun sitä ei ollut kirjattu opiskan manuaaliin.

Kaiken rasvan kun hoitaa pois niin toimii, jos pistää mitä hyvänsä tököttiä fokkariin tai johonkin muurun liukuvaan niin ongelmia on luvassa. Digi vehkeet on kyllä ihan takaosastolta verrattuna filmiaikojen vehkeisiin, liikaa sähköä ja painonappeja sekä himmeneviä nestekidenäyttöjä. Pakkaskuvauksen arvot kannattaa opetella lämpimässä ja kokeilemalla ja sen jälkeen pistää ne aina jo kotona kohdalleen ennen pakastamista. Jos objektiivissa on manuaalinappi niin se on hyvä.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

DarkSide

Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 01:27:47
Digi vehkeet on kyllä ihan takaosastolta verrattuna filmiaikojen vehkeisiin, liikaa sähköä ja painonappeja sekä himmeneviä nestekidenäyttöjä.
Ei kai tuossa ole koko totuus. Olen kuvannut vuodesta 1979 ja voisin väittää toisin. Nykyajan laitteet ovat aivan eri luokkaa kun 80's tuotokset.
Jos joku todella haluaa tänäpäivänä kuvata  perinteisellä filmitekniikalla, niin onnea vaan. Tulevaisuus on kuitenkin pikselien hallitsema.
Kannattaa investoida kunnolliseen jäähdytettävään nykyajan kameraan. Lauri Kangasta kannattaa kuunnella tekniikoissa ja muutenkin. Fiksu kaveri isolla K:llä.
Isoista tekijöistä mainitsen myös nämä: J-P:n ja Kehusmaan Petrin, Ovat edelläkävijöitä ja mukavia kavereita molemmat.
Itse voisin antaa neuvon: kaiva kuoppa takapihaamaalle ja hautaa se filmikamera sinne. Osta digikamera/CCD ja seuraa aikaasi. Neuvoja saat täältä.

Ps 1. Jos laitepuolen ideoita kaipaat, niin ota yhteyttä. J-P ja P-Kehusmaa tietävät mistä puhutaan.

Ps 2 : Autan jos voin: ota yhteyttä dsobservatory@gmail.com

Ps 3   en tiedä. google maps (pihalla kuin lumiukko.com)

pappa

-80 luvulta on yksi Nikonin F runo ja pari putkea, en todellakaan hautaa maanalle, valokuvaamista on runsaasti filmillekkin ja se kokee uuden tulevaisuuden ei oo maassa jossa aina kaikki uusi syrjäyttää entisen täysin. Sitäpaitsi valokuvausta on muuallakin kun taivaan alla. Minä voisin teille tähtimiehille pitää vaikka seminaarin studiokuvaamisesta ja oikeasta valonhallinnasta.

Minä en suuremmin ole astrokuvaaja, enemmänkin muuta. Sitäpaitsi minulla on jo kaksi digirunkoa ja niihin käypäset opiskat.

Kiitos kuitenkin neuvoista, jos jotain astrokuvaan niin Jorma Luhta on jonkinlainen esikuva, hänen luennoillaankin olen käynyt ja vaihtanut ajatuksia.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Lithos

Mies alkaa hyytyä -25 pimeällä puolella täälläpäin todella pahasti, kaukoputkista 130mm S/W peiliputki toimii hyvin kun kaikki on manuaalista tosin fokkarin rasvaus piti tehdä uusiksi. EQ jalustan alumiini jalkojen muovipidikkeet paukkuivat mutta letkunkiristimet ovat pysyneet. Tänä talvena pääsee sitten näkemään mikä on tarina tuon Celestronin Nexstar102 SLT:n jalustan kanssa, vähän arveluttaa koska siinä on sekä sähkö osia että muovia. Pistän raporttia kunhan päästään pakkasaikoihin.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

Kaizu

On olemassa elektroniikkaa joka toimii kylmässä (ja kuumassa), se vaan maksaa enemmän kuin "hupilektroniikka". Tavallisen henkilöauton sisuksista löytyy tänä päivänä ajotietokone, ehkä useampiakin. Niissä komponenttien lämpötilan sieto on -55C...+105C. Kylmä voi tulla kun auto seisoo pohjoissuomen pakkasessa parkissa ja toinen ääripää on lähellä kesä helteessä Helsingin keskustan punaisissa valoissa. Jonkun pitäisi saada jalustan ja putken tekijät innostumaan extreme-olosuhteista.

カイズ
Kai Forssen

pappa

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 16.10.2011, 15:56:27
Jonkun pitäisi saada jalustan ja putken tekijät innostumaan extreme-olosuhteista.

Tuo onkin hyvä kysymys pohdittavaksi. Kaukoputkien suurin käyttäjäryhmä lienee pallon eteläisellä puolella ja päiväntasaajan nurkilla. Venäläinen tekniikka on tunnetusti pakkasen kestävää ja sieltä tulee vehkeitä jotka eivät pakkasta pelkää. Erityiseti itse olen ajatellut noiden nestekidenäyttöjen ja pattereilla toimivien systeemien kestävyyttä keskitalven pakkasyössä.

Tämä nyt ei koske välttämättä kaukoputkia, mutta kameroille luvataan vedenkestoa ja typpitäyttöä jopa muutamaksi tunniksi veden alla (objektiivit) kolhut kestetään jne. Pakkaskestoa ei vaan olla keksitty. Pohjoisen laitteita ei ole montaakaan joten kyllä vaan manuaalivehkeet oli kuvauksessa rautaa vaikka eräät täällä ovat sitä mieltä että ne joutaa museoon.

Yhtäkaikki, manuaali on rautaa kaukoputkissakin :cheesy:
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.10.2011, 16:18:53
Kaukoputkien suurin käyttäjäryhmä lienee pallon eteläisellä puolella ja päiväntasaajan nurkilla.

Njet.  Tämä näkyy harrastelijatason laitteissakin mm. siten että manuaalit on kirjoitettu  ensisijaisesti pohjoisella pallonpuoliskolla havaitseville.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/