LRGB- vai Ha/OIII/SII-suotimet ensimmäiseksi setiksi?

[rintape]

Kumpaa otsikon seteistä suosittelisitte ensimmäiseksi hankinnaksi?

LRGB-suotimilla saisi ilmeisestikin enemmän valoa kennolle. Valosaaste arveluttaa, varsinkin tuo luminanssi suodinhan leikkaa ainoastaan infrapunan pois, eli kaikki valosaaste tulee mukaan. Voisiko luminanssi suotimena käyttää UHC/CLS tyyppistä ratkaisua? Voiko luminanssin jopa jättää kokonaan pois ja käyttää vain RGB-suotimia?

Ha/OIII/SII paketissa taas käsittääkseni ei valosaaste juuri aiheuta ongelmia. Mutta kun ne ovat niin kovin kapeita, niin vaativatko ne kuinka pitkiä valotuksia? Entäs taas se luminanssi, UHC/CLS, joku muu vai ei ollenkaan?

Ja jos nyt laitetaan vielä kolmas vaihtoehto, niin miten olisi UHC/CLS ja Ha-suotimet? Saisiko sellaisella suodin parilla järkevää aikaiseksi.

Siis kun nyt aloittelija hankkii ensimmäisiä suotimia, niin mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? Mikä olisi sellainen järkevä vaihtoehto kuvauksen helppouden, kohteiden määrän ja ylipäänsä kaikkien kuvaukseen vaikuttavien tekijöiden suhteen?

Petri

[Miikka Sikkilä]

Hei Petri!

UHC:tä tai vastaavaa voi käyttää myös luminanssisuotimena. Lisäksi esim. ir/uv- cut- tyyppisiä suotimia voi käyttää tähän tarkoitukseen. Suodin kannattaa valita juuri myös valosaaste huomioiden. Tässä kohtaa myös kapeakaistaisuudesta on hyötyä, mutta se vaatii tietysti kameralta ja jalustalta meokoisen paljon suorituskykyä.

[einari]

Minusta hyvä lähtökohta on RGB-suodattimet höystettynä L-suodattimella (joka voi olla LPS, UHC tms valosaasteesta riippuen).
Sitten voi hommata myös Ha-suodattimen jonka jälkeen voi tehdä HaRGB-kuvia.
Kapeakaistasuotimet kun vaativat niin turkasen pitkiä valotuksia, mielellään 10minuuttia tai enemmän.

[Lauri Kangas]

Aika oleellista olisi varmaan tietää millä muulla laitteistolla ja etenkin millä kameralla aiot kuvata.

Itse ostin Astronomikin LRGB-setin ja lisäksi CLS:n käytettäväksi luminanssina sekä 12nm H-alphan. Jos aiot käyttää luminanssina UHC:tä niin huomaa ettei Astronomikin versio blokkaa infrapunaa. En muista blokkaako Baader. Astronomikilla on CLS:stä CCD-versio, joka blokkaa.

[-Jarz-]

Baaderin RGB-suotimet on suunniteltu siten, että suotimien välistä jää osa spektristä tallentumatta ja osa valosaasteesta osuu juuri noihin väleihin ja jää siis pois kuvasta. Valosaaste siis vähenee joskaan ei poistu kokonaan. Pelkän RGB-kuvankin voi valottaa, eikä L-suotimen käyttö ole pakollista. Sen avulla vaan on helppo kasvattaa kokonaisvalotusaikaa.

Tuli tuossa mieleen, että jos tekisi niin, että valottaisi jostain kohteesta RGB-kanaville 30 minuuttia jokaiselle ja tekisi L-kanavan pinoamalla kaikki värikanavat yhteen. Minkäköhän valotusmäärän luminenssikanava tällöin sisältäisi valotusta. Olisiko se 1,5 tuntia vaiko 30 minuuttia vai jotain tuolta väliltä?

JM

[Lauri Kangas]

Kaipa sinne on periaatteessa vastaavat fotonit osuneet kuin jos olisi 30 minuuttia valotettu L-suotimella (kummassakin tapauksessa jokaiseen pikseliin 30min edestä sekä punaisia, vihreitä että sinisiä fotoneita). Taitaa juuri tästä syystä LRGB-kuvaus olla niin tehokasta, koska voi suurimman osan ajasta käyttää valkoisen valon keräämiseen ilman että tarvitsee nirsoilla fotonien värin kanssa. Värikanaville riittää sitten paljon lyhempi valotusaika, varsinkin jos binnaa niitä. Tuo värikanavien yhteen pinoaminen on sinänsä periaatteessa turhaa kikkailua, että yhtä hyvin voi rgb-kuvan yhdistettyään duplikoida sen ja käyttää sitä itsensä luminanssina. Ymmärtääkseni peruskikka kirkkaus- ja väri-informaation erilliseksi käsittelemiseksi esim. Zone Systemissä?

Siinä baaderin setissä on totta vie nerokkaasti suunnitellut päästökäyrät, joiden lähtökohdat ovat

1) punaisen ja vihreän välissä ei ole kiintoisia emissioviivoja, joten siinä on pieni kolo elohopean kohdalla
2) OIII menee täysimääräisenä läpi sekä sinisestä että vihreästä
3) H-beta menee kokonaan läpi sinisestä, muttei lainkaan vihreästä.

Ykkösen hyödyllisyys on vähän kyseenalainen kun se hallitsevin oranssi väri tulee kuitenkin natriumin leveästä tuplahuippuisesta molekyylispektristä. Kakkonen ja kolmonen sensijaan on aika kiintoisia. Astronomikin filttereissä värifilttereiden käyrät ei ole läheskään yhtä jyrkkiä. En kyllä tiedä miten mittavasti vaikuttaa lopputulokseen.

[rintape]

Kiitoksia vastauksista. Itselläni ei ole kameraa, vielä mietinnässä mikä olisi se optimi ratkaisu. Pääsen kuitenkin käsiksi modattuun Nikon D80:n ja modaamattomaan EOS 7D:n. Modaamattomalla järkkärillä (joka nyt ehkä tulee olemaan myös se oma kamera) taitaa olla Ha-suodin hiukan hankala, kameran oma suodin kun syö punaista päätä aikalailla. R-suotimella ilmeisesti saa jo dataa ihan kivasti.

Jalustana on Celestron CGEM ja putkena 80/500 APO. Guidaukseenkin saattaisi jo olla tarvittavat tavarat kun vähän lainailisi, mutta jotenkin tässä vaiheessa on hiukan henkistä kynnystä lähteä sille tielle. Tavoitteena ja toiveena on, että seurannan tarkkuus riittäisi 3-5 minuutin valotuksiin. Taitaa tuo Einarin ehdottama hyvä lähtökohta olla hyvä lähtökohta näistä lähtökohdista. Ehkäpä se kapeakaistakuvaus on sitten "seuraavan tason" juttu.

Petri

[Kaizu]

RGB- suotimet toimivat oikein vain riittävän laajakaistaisen MV-kennon kanssa. Järkkärien ja muidenkin värikameroiden kennolla on pikkuriiikkisiä värisuotimia joilla on ihan omat läpäisykäyränsä. Sen lisäksi neljästä pikselistä yksi kuvaa sinistä, yksi punaista ja kaksi vihreää. Järkkäri ja UHC-S tuottaa nättejä turkoosin värisiä kuvia joista punainen puuttuu suurelta osin. H-alfa tulee kyllä läpi kameran omaan IR-cut suotimeen asti.

Kaizu

[rintape]

Niinhän se on, että MV-kenno olisi kai se paras lopputuloksen kannalta. En ole tuon bayer-matriisin/suodattimen, mikä se nyt onkaan, läpäisykäyriä missään koskaan nähnyt, mutta käsittääkseni modattu järkkäri ottaa vastaan kaiken mikä sille tarjotaan? Modauksessahan poistetaan ainoastaan ir-suodin, ei bayeria? Joka tapauksessa järkkärillä, modatulla tai ei, otetaan hienoja kuvia. Tälläkin foorumilla niitä saa ihastella.

Katselin taas kerran astronomikin sivuilla heidän suotimiensa soveltuvuustaulukkoa. Sen mukaan Ha, OIII ja SII suotimet käyvät erinomaisesti modatulle järkkärille, mutta LRGB-suotimet taas ei. Outoa ja ihmeellistä. RGB-suotimet kuitenkin päästävät paljon enemmän läpi kuin kapeakaistat. Kyllä näitä on välillä vaikea ymmärtää.

Petri

[J-P]

Miksi ihmeessä haluaisit käyttää RGB suodinsettiä DSLR kameran kanssa?
Kamerahan ottaa jo värikuvia...

Suosittelen UHC-s suodinta, se toimii kuin "single shot" kapeakaistafiltteri Bayermatrix kennon kanssa.
H-a ja S-II päätyvät punaisille pikseleille ja O-III enimmäkseen vihreille. Kaupan päälle vielä hyvät tähtien värit.
Ko. fitteri toimii parhaiten emissiosumuille.

Valosaastefiltterin lisäksi DSLR kameran kanssa ei oikeastaan tarvita mitään filttereitä astrokuvauksessa.
LP filtteriäkään ei tarvitse, jos on pimeä paikka.

J-P

[TuRe]

"Lyhyesti virsi kaunis" J-P.
Siis modaamaton kamera ja CLS-suodin, kun ei halua lähteä heti alussa toiseen kertaluokkaan tähtikuvauksessa. 

[rintape]

... ja kysyvälle vastataan. Jälleen kerran, kiitos.

Petri

[J-P]

Ja jos kamera on modaamaton, eikä näinollen herkkä vedyn alfa emissiolle, niin miksi pysytellä emissiosumuissa...
Laajakaistaiset kohteet, kuten galaksit , heijastussumut ja pimeät sumut sopivat mainiosti modaamattomalle järkkärille, eikä IR filtteristä ole juuri haittaa.

J-P

[Lauri Kangas]

Joo jos järkkärillä kuvaa niin ei toki mitään RGB-suotimia. Sellaiset on jo kennon pinnalla. Jos runko on canonin niin Astronomikin CLS tai UHC clippifiltterinä. UHC on vähän kapeampi, muttei blokkaa infrapunaa. Modaamista kyllä ehdottomasti kannattaa harkita, se auttaa sumujen näkymiseen mielettömän paljon enemmän kuin yksikään suodin. Käytettyjä runkoja saa jo melkein hyvän suotimen hinnalla koekaniineiksi.

[TuRe]

Jos tätä nyt jatkaa digijärkkärin puolelta, niin käytettävissäni on mm. clip-filter CLS ja 2" UHC-S suodin. Molemmat saa systeemiin kiinni yhdessä tai erikseen. Kamerat Canon 300D ja 40D.
Käytän tuota pienempää kameraa muihin kuvauksiin, niin olisiko järkeä modata 40D. Kuvausputkena Orion USA ED 102 f/7 (meni vähän ohi aiheen).