Kaistanpäästösuotimet kuukuvauksessa

Timo Kantola · 30.01.2010, 22:04:19

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 30.01.2010, 16:46:42
Jep, tuo Timpan putki on sitten jossakin yläilmakehässä hiukan alle suihkukoneiden lentokorkeudessa, kun erottelukyky on tuota luokkaa.
("IR pass" lienee se salaisuus, joka parantaa Pieksämäen seeingin kertaluokkaa muuta Suomea paremmaksi :)

Nöyrä kiitos.
Joo savolaisen yläilmakehän voi varmaan katsoa alkavan 145m korkeudelta - niin on ohutta ilmaa että naama punottaa . Oikeesti tuossa oli korkeapaine sopivasti päällä ja jonkun hetken ihan kelpokeli.
Ja salaisuus ei ole IRpass, vaan baaderin vähän leveämmän (35nm) kaistan Ha-filtteri. Jos olis vähän isompi putki (35cm +), niin käyttäisin kontinuumia + IR-cuttia - hyvänä hetkenä saisi huimasti tarkempia kuvia, jos 25cm putken valovoima riittäisi (- ei kyllä riitä) niin kontinuumin 540nm kaistalla olisi periaatteessa ( siis periaatteessa) mahdollista parantaa 500m erotuskyvystä 300m erotuskykyyn - sopivaa hyvää keliä tosin joutuisi odottelemaan ehkä muutaman vuoden.

Timpe · 31.01.2010, 17:41:05

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 30.01.2010, 22:04:19
Ja salaisuus ei ole IRpass, vaan baaderin vähän leveämmän (35nm) kaistan Ha-filtteri.

Ei tuo Baaderin Ha-filtteri siltikään jätä paljon valoa tähteeksi verrattuna IR-Pass:n läpäisykäyriin tai omistamani UHC-S tai Moon&Skyglow filtterin valokäyriin. Hmmm.... tuon perusteellahan kannattaisi jo kokeilla UHC-S filsua Kuu-kuviin seeing-haittojen vähentämiseen!

(Avatkaa nuo rinnakkaisiin välilehtiin, niin läpäisykäyriä on helppo verrata toisiinsa.)

Timo Kantola · 31.01.2010, 18:30:49

Idea on Ha suotimen käytössä kapea aallonpituuskaista, Ajopuuteoriaoletukseni mukaan ilmankehän aiheuttama kuvan vääristyminen on riippuvainen valoaallonpituudesta. Eli sama ilmamassa aiheuttaa siniselle valolle erillaisen vääristymän, kuin vihreälle, ja punainen valo taipuilee aivan eritavalla kuin kaksi aiempaa väriä vaikka olosuhteet olisi identtiset. Hetkellä jolloin punaisessavalossa näkymä on ideaalinen, saattaa reitillä olla ilmakerroksia jotka vaikuttaa vihreänvalon kulkuun aavistuksen, mutta punaiseen ei käytännössä ollenkaan - siksi suosin "monokromaattista" suodatinta. Lisäksi Ha filtterissä on hieman pienempi airy disk, verrattuna IRpass filtterin.

Timpe · 31.01.2010, 18:50:16

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 31.01.2010, 18:30:49
...suosin "monokromaattista" suodatinta. Lisäksi Ha filtterissä on hieman pienempi airy disk, verrattuna IRpass filtterin.

Toimineeko tuo Ha-suodin modaamattomassa digijärjestelmässä eli riittääkö valoa kuvaukseen? IR Pass + modaamaton järjestelmä eivät päästä valoa kennolle saakka lainkaan johtuen kameran omasta IR-suotimesta.
(Ja taas mennään ketjuun liittymättömällä off-topicilla, joka joutaisi toisaalle johonkin sopivaan filtteriketjuun jatkoksi...)

Timo Kantola · 31.01.2010, 19:27:22

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 31.01.2010, 18:50:16
Toimineeko tuo Ha-suodin modaamattomassa digijärjestelmässä eli riittääkö valoa kuvaukseen? IR Pass + modaamaton järjestelmä eivät päästä valoa kennolle saakka lainkaan johtuen kameran omasta IR-suotimesta.

Eipä käynyt mielessäkään että digijärkkärillä.. Digijärkkärissä on kennossa byermaski, ja jos käytetään punaista filtteriä on 7D Canonissa valoa nappaamassa silloin 1296 x 864 pikseliä (5184x3456 sijaan) - loput täytetään interpoloimalla -vaimitäseoli. Byermaskissa on 4-ryhmissä 2vihreää,1 punanen ja 1 sininen...
http://www.steves-digicams.com/knowledge-center/a-new-years-resolution-sharpness-eq.html

Eli tuo UHC-S on silloin valintasi !

J-P · 31.01.2010, 21:15:40

Hei,

Seeing vaikuttaa vähemmän ~~lyhyisiin~~ pitkiin aaltopituuksiin. Maailmalla ja täälläkin on saatu hyviä tuloksia IR-pass suotimella Kuu ja planeettakuvauksessa.
Sama vaikutus lievempänä on varmaa jo punaisella filtterillä/H-a:lla.
IR-pass fitteriä myy ainakin Baader, kamerassa ei tietystikkään saa olla IR-blokkia.
Aika herkkää kameraa MV tarvitaan varsinkin planeettakuvauksessa, IR-pass tummentaa kuvaa melko paljon, jos haluaa kohtuullisen ruutunopeuden.
Bayer matrix todellakin jättää punaiselle ja siniselle vain 1/4 nimellisresoluutiosta, vihreälle 2/4.

J-P

Timo Kantola · 31.01.2010, 21:50:33

Kyllä pitkillä aallonpituuksilla (punaisessavalossa) seeing on yleensä huomattavastikin parempi - sinisessävalossa tuskin koskaan.

Kuvateksti kuvassa on väärin , pitäis olla "Continum 540nm + IRcut" Tässä kuitenkin tälläinen kokeilu, Kaksosten Castoriin , allonpituuden vaikutus airy-disking kokoon IRpass (700nm->1000nm) vastaan 8nm kontinuumi ( 540nm ) Noin suunnilleen mittailemalla 540nm valossa Airy on noin 50% pienempi (56pix 700nm / 36pix 540nm) Tämähän vastaisi 0. 9" erotuskykyä punaisessavalossa ja 0.45" erotuskykyä vihreässävalossa ? Tästä vetelin sitten rohkeasti johtopäätöksen että vihreässävalossa näkee lähes puolet pienempiä kraatereita ? Lisäksi pikatestistä ilmenee että punaisessavalossa oli 168 lähestäydellistä framea (1500 kuvasta) ja vihreässävalossa löytyi samasta määrästä vain 64 lähestäydellistä framea. Kuvattu noin 5min sisällä , eli kelit ei ole tuossa muuttunut.

Kuva on jutusta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26622#msg26622

J-P · 31.01.2010, 22:19:56

Hei,

Kiitos oikaisusta, ajatuskatkos...
Korjasin tekstiin. Mielenkiintoinen kokeilu ja upea havainnollinen esitys!

J-P

Timpe · 01.02.2010, 23:06:57

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 31.01.2010, 19:27:22
Eipä käynyt mielessäkään että digijärkkärillä.. Digijärkkärissä on kennossa byermaski, ja jos käytetään punaista filtteriä on 7D Canonissa valoa nappaamassa silloin 1296 x 864 pikseliä (5184x3456 sijaan) - loput täytetään interpoloimalla -vaimitäseoli. Byermaskissa on 4-ryhmissä 2vihreää,1 punanen ja 1 sininen...
http://www.steves-digicams.com/knowledge-center/a-new-years-resolution-sharpness-eq.html

Thanks! Aina sitä oppii jotain uutta, sillä en ollut ajatellutkaan asiaa tältä kantilta. Toisaalta tämä selittää hiukan muutamia anomalioita, joita olen ollut huomaavinani digijärkkärin punaisen toistossa ja jota olen epäillyt kennon virheiksi/puutteiksi. Noista testikuvista näkee hyvin, millainen väline-etumatka CCD-kuvaajilla on mm. Kuun kuvaamiseen, jos kuvaaja osaa sellaisen hyödyntää seeingin parantamiseen. (Näin järkkärikuvaajana voin vain todeta, että kennon 18 Megapikseliä tulevat näemmä tarpeeseen, jos kuvaa suodattelee kapeakaistasuotimilla

)

Ari Haavisto · 20.02.2011, 11:37:50

Tervepä vaan.

Ajattelin jakaa tänne hiukan kokemuksiani aiheesta, ne ja tämä ketju saattavat antaa ideoita muillekin kehittyville kuvaajille. Tämä on nimittäin juurikin se ketju "josta se ajatus sitten lähti". Siitä siis kiitokset asianosaisille

Alkuvuonna 2010 tuskastelin kuukuvausta Meade LPI:n kanssa sekä EOS 500D:n kanssa. Aiemmat kuukuvaukset olivat tapahtuneet filmikameralla. Pari kertaa tuli kohtalaista jälkeä, useimmiten ei. Silmät pyöreinä ihmettelin Einarin, Kankaanpään Jarin ja Kantolan Timon kuvia. Sitten Timpe laukaisi tämän keskustelun liikkeelle ja sieltä poimin:

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 31.01.2010, 18:30:49Ajopuuteoriaoletukseni mukaan ilmankehän aiheuttama kuvan vääristyminen on riippuvainen valoaallonpituudesta. Eli sama ilmamassa aiheuttaa siniselle valolle erillaisen vääristymän, kuin vihreälle, ja punainen valo taipuilee aivan eritavalla kuin kaksi aiempaa väriä vaikka olosuhteet olisi identtiset. Hetkellä jolloin punaisessavalossa näkymä on ideaalinen, saattaa reitillä olla ilmakerroksia jotka vaikuttaa vihreänvalon kulkuun aavistuksen, mutta punaiseen ei käytännössä ollenkaan - siksi suosin "monokromaattista" suodatinta.

sekä:

Lainaus käyttäjältä: J-P - 31.01.2010, 21:15:40
Maailmalla ja täälläkin on saatu hyviä tuloksia IR-pass suotimella Kuu ja planeettakuvauksessa.
Sama vaikutus lievempänä on varmaa jo punaisella filtterillä/H-a:lla. Aika herkkää kameraa MV tarvitaan varsinkin planeettakuvauksessa, IR-pass tummentaa kuvaa melko paljon, jos haluaa kohtuullisen ruutunopeuden.

Totesin, että näinhän se tietenkin on ja lähdin hankkimaan ccd-kameraa jolla pääsisin näihin kaistoihin käsiksi ja suotimia. Imaging Sourcen DMK31 ja kasa Baaderin suotimia oli valinta. Samaan aikaan aloin systemaattisesti käymään läpi putkeni kollimointia (siiitäkin löytyi foorumilta hyviä viestiketjuja ja linkkejä), hankin bahtinovin maskin TS:ta sekä moottorikitin fokuseriin. Opin myös, että 12 tuuman peili vaatii oikeasti talvella 10 tunnin jäähtymisajan ennen havainnoinnin alkua.

Kaiken tämän jälkeen oli yllätys, että ei ne taivaat vielä auenneetkaan... Välillä pesin DMK+IR-pass-yhdistelmän digijärkkärillä, välillä Ha antoi tosi surkeaa tulosta. Tuota miettiessäni ja suotimien kanssa pelatessani päätin hankkia 7-paikkaisen filsupyörän ja sen paremman Baaderin RGB-suodinsatsin, jotta pääsen oikein tosissaan kokeilemaan eri suotimilla. Nyt saatoin helposti ajaa Jupiterista sarjaa eri suotimien läpi ja alkoi muodostua käsitys asiasta. 15.1.2011 sitten tuli kovat pakkaset ja kävin Kuun kimppuun ja satoa alkoi syntyä. Tällä hetkellä oma, kovin pieneen otantaan perustuva ajatusmallini on seuraava:

Asia on juuri niinkuin Timo sanoo, eli eri allonpituuksilla näyttäisi olevan erilaiset vääristymät, mutta sen lisäksi näyttäisi siltä että myös erilainen seeing. Välillä infrapunassa on ylivoimaisen hyvä seeing, kuten 13.2.2011 kävi. Välillä taas kuva "tärisee", ja kun infrapunasuotimen läpi pääsee läpi aikas vähän valoa, valotusaika tulee liian pitkäksi keliin nähden. Tällöin enemmän läpäisevä R-filsu sallii lyhyemmän valotuksen ja näkymä "jäätyy" framen ajaksi. Näin kävi 15.1.2011. Nyt siis session aluksi ja sen aikanakin saan filsupyörän avulla "skannattua" läpi eri kaistojen näkymät ja kun ruudulla näyttää hyvältä, alan räiskiä videota k.o. suotimen läpi. Ja tietysti pitää muistaa fokusointi suorittaa juurikin k.o. suotimelle vaikka erot ovatkin pieniä. Sitten olen myös miettinyt, että vaikka Suomen seeingiä usein moititaan, ehkä paukkupakkaskeleillä voi olla jotain omaa erityistä annettavaansa?

Tuota J-P:n viestiä nostaisin esiin, eli vaikka kamera ei olisikaan herkkä IR:lle, viimeaikoina näytillä on ollut upeita , mm. SSAG:lla otettuja kuvia, joissa todennäköisesti esim. punaisen suotimen käyttö olisi saattanut tuoda vielä jotain lisää? Kannattaa kokeilla.

Eli Timpe on oikeassa, salaisuuteni on kapeakaistakuvaus, kaista vaihtelee kelin mukaan ja filtteripyörä mahdollistaa asian tehokkaan hyödyntämisen. Mutta kyllä se keli taitaa olla se suurin mahdollistaja. Taisin käyttää nyt jo 20 vuoden kiintiöni... Onhan se nimittäin hieman erikoista, että tuon 13.2. session videoista yksikään ei epäonnistunut. Mielenkiinnolla odotan seuraavia kuvaussessioita josko paluu arkeen tapahtuu.

Timpe · 20.02.2011, 13:35:30

Kiitos mielenkiintoisesta raportista, tästä on varmaan apua muillekin kuvaajille

Tämä antaa toisaalta perspektiiviä niiden huippukuvien taustoihin eli aina siellä on paljon työtä, harjoittelua ja kokeilua/investointeja erilaisilla laitteilla ennen kuin oikeat palikat löytyvät ja kokoonpano alkaa tuottamaan tulosta ja maksamaan itseään takaisin upeina kuvina.

Timo Kantola · 22.02.2011, 23:58:23

Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 20.02.2011, 11:37:50
Tämä on nimittäin juurikin se ketju "josta se ajatus sitten lähti". Siitä siis kiitokset asianosaisille

Hienoa ! Loistava raportti, ja tuli minullekin uutta asiaa. Varsinkin tuo että lyhyemmälläkin aallonpituus alueella saattaa olla paras keli, aina olen luullut että pitemmällä kaistan alueella onse parhain..
Sen jälkeen kun sain 30cmF4 putken, nin ei ole oikeastaan kunnon kelejä osunut kohdalle viellä kertaakaan , välillä olen miettinyt että onko putki vai ilmakehä rikki ? Joitain hetkiä on ollut että 1500 kuvasta ihan muutama 1...5 framea on ollut neulanterävänä, mutta ei niistä viellä pinoa saa - lupausta hyvästä silti on.
Hyvän kelin metsästäminen on yhtä kyttäystä. Aiemmilta vuosilta on jäänyt elävästi meileen kun on aloittanut kuvaamisen, ja heti kättelyssä on ollut hyvä ( varsinkin juuri Auringon laskiessa ) ja siinä olen sitten lähtenyt Kuunpinnalta etsimään jotain hienoa kohdetta, ja samalla olettanut että se huippuseeing on vasta tuloillaan ... tosiasiassa keli on kuitenkin huonontunut huomaamatta kokoajan , juuri kun pitäisi ruveta kuvaamaan, niin keli onkin jo normaali - eikä hyvästä tietoakaan.. Kannatta ruveta heti kuvaamaan ! Ja jos keli on huippuhyvä, niin sitten surutta kiintolevy täyteen.
25cmF7 kuvatessa löytyi yleensä 2..3..4... hyvänseeingin kuvausilmoja / vuosi, nyt tälle kaudelle ei viellä ole osunut ensimmäistäkään...