Ters
Kokeilin joulupäivän iltana ottaa kotiparvekkeelta kuvia Kuusta digiscopingilla. Välineinä upouusi Sky-Watcher Skyliner-10 (254mm/1200mm) Dobson-jalustalla (ilman seurantaa, tietty) sekä muutaman vuoden ikäinen Canon PowerShot A75 3,2 Mpix digipokkari. Valotus 1/25 s, herkkyys ISO 50, aukko F 8. Kuva otettu 25 mm okulaarin läpi (suurennus 48x) ja vielä zoomattu kameralla n. 2x. Taivas oli aavistuksen utuinen ja ilmakehä kiehutteli Kuuta tuollakin suurennuksella jo huomattavasti.
(Tuossa pienessä aukossa oli ajatuksena saada mahdollisimman laaja syväterävyysalue. En tosin tullut kokeilleeksi, kuinka paljon valotusaikaa olisi saanut lyhennettyä isommalla aukolla ja olisiko kuvan tarkentamisessa tullut oikeasti ongelmia.)
Otin läjäpäin kuvia kameran sarjakuvaustoiminnolla ja valitsin niistä parhaan. Hyviä oli useitakin, ja kokeilin niiden stäkkäämistä Registaxilla, mutta en saanut sillä kuvan laatua parannettua. Pikemminkin lopputulos vaikutti jotenkin luonnottomalta. Lienee opettelemista vielä sillä puolella.
Mutta tässä paras otos 50% koossa flipattuna ja kontrastikorjattuna:

Täysresokuva:
http://imukuppi.org/~mtvartia/astro/2006-12-25_Kuu_1024x1024.jpg.
Visuaalisesti möllikkä oli huomattavasti paremman näköinen. ;D
Lisäksi pääsin vertaamaan TAL-1:stä (110 mm/805 mm) ja Skylineria toisiinsa - ja sanottava on, että apertuuri ratkaisee. Joku varoitteli suuren objektiivin olevan herkempi ilmakehän häiriöille, mutta tämän vertailun tuloksena toteaisin, että suuremman objektiivin parempi erotuskyky korvaa tämän "puutteen" moninkertaisesti. Ja eiköhän kirkkaampi (valoisampi) kuvakin vaikuta silmän pohjassa osansa?
Pitänee seuraavaksi kokeilla ottaa kuvia kraattereista suuremmalla suurennuksella ja katsoa, mitä Registaxilla saa niistä esille.
-- Markus