Auringon havaitseminen seurannalla

[LK]

Taivaalla on tuollainen epämääräinen valoilmiö taas pitkästä aikaa niin tulipahan mieleen asia jota tuumasin kesällä. Eli, minkälaisella kaukoputkella pystyisi kuvaamaan kohtuullisen hyvällä resoluutiolla Aurinkoa seurannan kanssa? Videokuvaa siis pitäisi saada. Onko Coronado teleskooppeja mahdollista laittaa muun valmistajan seurantajalustalle?

Mitenkäs tuo turvallisuus sitten, kun Auringossa on sitä valovoimaa ja kirkkautta, niin kestääkö nämä vaikkapa tunnin yhtäjaksoisen havannoinnin?

Web kameraa olen ajatellut nauhoittamaan videokuvaa, tosin digivideokamerakin (Canon) olisi saatavilla ja jostain muistelen lukeneeni että sovittimilla putkeen saa kiinni myös digivideokameran ja suotimia.

Joka tapauksessa olen ajatellut hankkia Coronado teleskoopin, on sen verran makeita kuvia tälläkin palstalla ollut Auringosta että pitää päästä ihailemaan itsekin.

[VeskuP]

Nyt lyö taas vaihteeksi tosi paljon tyhjää päässä, ja pakko kysyä täältä niin joku voi vääntää rautalangasta... Omistan tuollaisen EQ-5 perusmoottoreilla olevan jalustan. Jos saan(saisin) sen napatähdättyä todella hyvin, niin paljonko seuranta heittää 8 tunnin aikana jos laitan sen seuraamaan aurinkoa? Eikös tämä perusvauhti näissä vanhoissa jalustoissa ole nyt tähtiä seuraava, eikä aurinkoa/planeettoja? Siis lähinnä siksi kyselen kun tuota Merkuriuksen ylikulkua olisi ehkä tarkoitus kuvata olematta itse koko ajan vieressä...

[einari]

Napatähtäys pitää sitten olla aika lailla täydellinen jotta 8 tuntia seuraisi ilman valumista.
Eli edellisenä selkeänä yönä pitää drift alignilla tai muulla vastaavalla saada hiottua polaarisuuntaus niin ettei sanotaan nyt puoleen tuntiin valu minnekään. Ja jalusta sitten on sitten siinä ylikulkuun asti.

Nyt en taas muista tarkoittiko perus EQ5 alkuperäistä vai oliko tässä ne paremmat moottorit.
Mutta jos oletataan että napasuuntaus olisi täydellinen niin silloinhan jaksollinen virhe olisi luokkaa 1 kaariminuutista ehkä 20 kaarisekuntiin.

[VeskuP]

Napatähtäys pitää sitten olla aika lailla täydellinen jotta 8 tuntia seuraisi ilman valumista.
Eli edellisenä selkeänä yönä pitää drift alignilla tai muulla vastaavalla saada hiottua polaarisuuntaus niin ettei sanotaan nyt puoleen tuntiin valu minnekään. Ja jalusta sitten on sitten siinä ylikulkuun asti.

Nyt en taas muista tarkoittiko perus EQ5 alkuperäistä vai oliko tässä ne paremmat moottorit.
Mutta jos oletataan että napasuuntaus olisi täydellinen niin silloinhan jaksollinen virhe olisi luokkaa 1 kaariminuutista ehkä 20 kaarisekuntiin.

Siis pystyisin tosiaan hiomaan tuota jalustan suuntausta kohdilleen, nyt siis huomisesta lähtien h-hetkeä edeltävään yöhön Eikä tosiaan tarvitse siirrellä tuota jalustaa mihinkään jos en halua. Ja jos nyt oikein ymmärsin vastaustasi niin itse jalustassa seurannan tarkkuus riittäisi vaikka onkin tuo vanhempi... Eli kompastuskivi olisi sitten tosiaan tuo napasuuntaus. Pitää alkaa suunnittelemaan jos vaikka tämä onnistuisi...

[Lauri Kangas]

Aurinko kiertää tähtitaivaalla täyden ympyrän vuodessa, eli noin asteen verran päivässä. 8 tunnin aikana tähtien mukaan seurattuna seurantanopeus falskaa siis noin 20 kaariminuuttia eli kaksi kolmasosaa auringon halkaisijasta.

Lisäksi auringon deklinaatio muuttuu suuremmaksi kesää kohti mennessä. Nyt kevätpäiväntasauksen korvilla liike on nopeimmillaan, toukokuussa on vähän hidastunut. Enpäs nyt osaa suoraan millainen vauhti on kyseessä.

[JVO]

Nyt kevätpäiväntasauksen korvilla liike on nopeimmillaan, toukokuussa on vähän hidastunut. Enpäs nyt osaa suoraan millainen vauhti on kyseessä.

23,5 astetta ~180 päivässä eli seitsemisen kaariminuuttia päivässä.

[Lauri Kangas]

Hmm, olisikos kuitenkin 2x 23,5 astetta siinä 180 päivässä (talvipäivänseisauksesta kesäpäivänseisaukseen, kääntöpiiriltä toiselle). Tekisi siis keskimäärin 15 kaariminuuttia päivässä. Kahdeksassa tunnissa siis viisi kaariminuuttia, eli neljäsosa tuon toisen suunnan virheestä.

Tuo deklinaatiohan liikkuu sinikäyrää pitkin, eli kevät/syyspäiväntasauksen aikoihin vauhti on keskimääräiseen vauhtiin nähden, öö, pi/2 eli puolitoistakertainen. Toukokuussa sitten varmaan suunnilleen tuon keskiarvon verran.

[JVO]

Joo eihän se arska tosiaan pysähdy ekvaattorille vaan kimpoilee kääntöpiirien välillä.