NGC 2237-9, NGC 2244 Rosettesumu

[Jarska]

Ensimmäinen minun kuvani Rosetesta.32 minuuttia ,canon 30D ja UHC-suodin.



terv.Jari Ylioja

edit:toimiva linkki.

[J-P]

Hei kaikki,

Hieno Ruusutarha täällä!

Jarskan kuvaa en saanut näkyviin.
Tässä omat versioni.
Kuvattu uudella QHY9 kameralla ja "uudella" Canon 200mm f1.8 optiikalla.
Kyseessä on ensivalo kummallekkin laitteelle. Tuosta Canonin optiikasta
olen haaveillut vuosia, ennen Joulua pukki taisi kuulla toiveeni.
(Julkaisin täällä tämän CCD-kamerat säikeessä, mutta ajattelin laittaa
myös kohteen mukaiseen säikeeseen.)

Ko. yhdistelmä tuottaa kuvaa jossa yhdistyvät nyt erikoisella tavalla, sekä
laaja kuvakulma, että korkea resoluutio.
Lisätietoja: http://www.astroanarchy.blogspot.com/

Kuvien tiedot:
1 Ruususumu HST-paletissa, H-a=1h, S-II=15min. , O-III=15min.
2 Osaruurennos keskeltä
3 Ruususumu myös kapeakaistana, mutta paletti sekoitettu vastaamaan näkyvää valoa, sama data.
4 Osasuurennos keskeltä

[jarikankaanpää]

J-P:n ruusut kukoistavat aivan omassa luokassaan!  Hyvää ja Kaunista!

[Vesa Kankare]

Wow. Wow. Wow.

J-P. Sun täytyy päästä revittämään tolla kalustolla oikein pimeälle paikalle sieltä valosaasteesta. Voitaisiin nähdä ihan uudenlaisia näkymiä näistä alueista. Samoin sun kalustolla IFN:n kaappaaminenkaan ei pitäisi suuria haasteita tuottaa hyästä paikasta:

http://deepskycolors.com/pics/astro/2009/01/mb_01-04-2009_M81_M82_IFN.jpg

Flatit pitää vaan olla näitten himmeiden kanssa tiptop kunnossa.

Laitepäivillä ehkä?

[J-P]

Hei,

Kiitos kommenteista.
Olen todella innoissani tästä uudesta linssistä.
Aukkosuhde lyhentää radikaalisti valotusaikoja, tosin aion kyllä kuvata
jatkossa pidempiä valotuksia, kuin ensivalokuvissa.

Kiinnostaa kovasti kuvata tuota Intergalaksista Fluxia, vai mikäsenytoli.
(Sitä kai on myös mm. Pohjantähden ympäristössä)
Myös heikot ja herkät pimeiden sumujen sävyt haluaisin tallentaa.
Kapeakaistakuvauksessa nämä heijastus yms. sumut jäävät haaveeksi.

Pimeään pitäisi päästä, tottakai.
Se on hiukan vaikeaa, kun ei ole autoa. Minulla on HEQ5 matkajalustana
sen seurantatarkkuus riittää näille polttoväleille, varsinkin guidattuna.
Ehkä myöhemmin, sitten kevättalvella pääsen esim. Pohjoiseen kuvaamaan.
No eiväthän kohteet mihinkään karkaa.

Kuvaaminen f1.8 aukkosuhteella on melkoisen vaativaa mm. kriittinen fokusalue
on ainoastaan 7mikronia = 7/1000 mm. Kameran pienet, 5,4 micronia, pikselit
asettavat myös vaatimuksia ohjaukselle.
Näin nopean optiikan kanssa Flätit ovat välttämättömiä pelkästään jo
kapeakaistan Sinisiirtymän vuoksi.

Ruususumu on pikkaisen pehmeä, johtuen matalasta asemasta, 20-29 astetta kuvauksen aikana.

J-P

[Make]

Ruususumu on saanut arvoisiaan otoksia! Hienoja kuvia täällä ja varsinkin nuo J-P:n edelliset kuvat nostavat riman aika korkealle.

Tässä minun ensimmäinen otokseni kohteesta 16.1.2009. Välineinä GSO 150/750 newton + Baader komakorjain + modaamaton (!) Canon 350D + Baader UHC-S 2" suodin.



Valotusta vain 6 x 10min = 1 h @ ISO1600. Osavalotuksia tuli kyllä 10, mutta 4 viimeistä osui pihapuihin ja naapurin seinään.

On yllättävää, miten paljon UHC-S suodin auttaa tällaisen Ha-kohteen valotuksessa modaamattomalla kameralla. Photoshopista, Noel Carboni toolseista ja NeatImagesta täytyi tosin vääntää ruuvit kaakkoon.

Isompi versio: http://kotisivu.dnainternet.net/markke/Rosette_2009_01_16_MK_50p.jpg

[TuRe]

Todella Hubblen tasoisia Ruusuja J-P:llä. Aivan loistavia.
Entäs sitten Maken kuva. Kuka sanoikaan, että Newtonilla ja digi-järkkärillä ei saa deep-sky- kuvia. Tasokas kuva noilla välineillä.
 

[Lauri Kangas]

Terveisiä Espanjasta. Eilen yöllä oli puoleenyöhön asti selkeää täällä aurinkorannikolla ja pääsin testailemaan rosettea.



Modattu 350D, 300mm f/4, astronomik UHC + heliopan uv/ir cut.

[einari]

Jep, todella makee kuva Makella 
Täytyy itsekin valjastaa modaamaton 1000D Roseten ottoon (jos tässä vielä keliä riittää ennekuin tilaisuus menee ohi).

[Make]

Kiitos palautteesta Tuomo ja einari    Lauri: hyvä kuva lyhyellä polttovälillä! Oliko linssi Canon-merkkinen?

Minulle itselleni oli suuri yllätys, miten paljon modaamatonta kameraa voi auttaa UHC-S suotimella tällaisessa valosaasteisessa paikassa. Aikaisemmat yritykseni eivät tuoneet esiin YHTÄÄN MITÄÄN tästä kohteesta, sillä kaikki signaali hukkui marjapuuron väriseen taustaan. Ensimmäistä kertaa pystyin käyttämään talvella 10 minuutin osavalotuksia.

Jos kelejä vielä tulee, aion kokeilla suodinta myös hevosenpäähän ja Kalifornia-sumuun.

[Lauri Kangas]

Juu, linssi on Canon EF 300/4L IS. Totta turiset että UHC on hieno vehje.
Kannattaisi muuten modata/modauttaa kamerasi vähän äkkiä, jos ilmankin jälki on tuollaista. Kaikki muukin näyttää olevan aika hyvällä jamalla kun on noin neulanteräviä tähtiä.

[TuRe]

Kerro Make vielä nuo omat seurantavälineet, joilla pääset 10 min tarkkaan seurantaan. Minullakin on nuo muut mainitsemasi vermeet, mutta pääsen toistaiseksi vain 1,5-2 min osavalotuksiin. Oma arviosi osavalotusten pituuden vaikutuksesta tulokseen ja miten valosaate rajoittaa valotuksen piuutta (UHC- S- suodin sallii pidemmät valotusajat?).

[Make]

Kerro Make vielä nuo omat seurantavälineet, joilla pääset 10 min tarkkaan seurantaan. Minullakin on nuo muut mainitsemasi vermeet, mutta pääsen toistaiseksi vain 1,5-2 min osavalotuksiin. Oma arviosi osavalotusten pituuden vaikutuksesta tulokseen ja miten valosaate rajoittaa valotuksen piuutta (UHC- S- suodin sallii pidemmät valotusajat?).

Tärkein seurantaväline on tietenkin jalustani, joka on EQ6 SkyScan Pro pultattuna 150mm paksuiselle teräspaalulle, joka on pultattu 250-300kg betonikakun sisälle valettuun lipputangon ruuviperustukseen, joka ulottuu 120 cm maanpinnan alapuolelle (http://www.ortkivi.fi/hinnasto.htm). Patiolla saa hyppiä ja jalustaputkea vaikka hieman potkia, niin kaukoputki ei värähtele.

EQ6 SkyScan ei ole periodiselta virheeltään mikään priimus jalustojen joukossa, joten se tarvitsee ehdottomasti autoguidausta. Tämä olen ratkaissut itse suunnittelemallani duomountilla, jolle olen ripustanut ohjausputkeksi Scopos Observer 80/480 akromaattiputken (http://www.telescope-service.com/scopos/start/scoposstart.html#Observer80). Tämä putki on mekaniikaltaan erinomainen (CNC-jyrsitty putki, tarkka ja lukittava Crayford-tarkennin), aivan APOjen veroinen, vaikka optiikka onkin vain akromaatti. Ennen tätä minulla oli ohjausputkena lyhyen aikaa Skywatcher Startravel 80/400 (http://www.skywatchertelescope.net/swtinc/product.php?id=55&class1=1&class2=107). Sen mekaaninen laatu ei ollut kuitenkaan riittävä ohjausputkeksi; erityisesti tarkennin oli muovinen ja vetelä, jonka seurauksena autoguidaus kärsi huomattavasti.

Aluksi laitoin Scopoksen vain suoraan kiinni duomounttiin, kunnes hankin säätöalustan sille. Nykyinen duomounttini on itse suunniteltu (mutta jämäkämpi) kopio tästä tuotteesta: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p224_Side-by-Side-Mounting-Plate-for-2-Teleskopes---with-Micrometer.html. Tämä säätöalusta on erittäin kätevä ohjaustähtien etsimisen kannalta - ei ole pelkoa ohjausputken luistamisesta renkaiden sisältä pois, jos suuntausta tarvitsee muuttaa.

GSO 150/750:n kiinnitykseen käytin aluksi jalustan mukana tullutta, profiloitua ja kevyttä  lohenpyrstökiskoa. Huomasin ajan myötä , että sillä ei ole riittävästi kiertojäykkyyttä, joten vaihdoin sen syksyllä umpialumiiniseen kiskoon. Tämä paransi seurantatarkkuutta selvästi. Lisäksi olen myöhemmin kääntänyt putken renkaissaan siten, että tarkennin osoittaa vastapainojen suuntaan. Tällöin painopistettä saadaan lähemmäksi tuntiakselia, mikä on myös auttanut seurannassa. GSO:n tarkennin on hyvälaatuinen, mutta se täytyy muistaa kiristää tiukalle tarkennuksen jälkeen, ettei seuranta kärsisi.

Ohjauskamerana käytin aluksi modattua webkameraa (kuvassa), mutta siirryin syksyllä ImagingSource DMK21A4U04.AS:n käyttäjäksi. Tyypillinen valotusaika ohjauskameralla on 2 sekuntia. Autoguidausohjelmana käytän uusinta PHDGuidingia. Napasuuntauksen hienosäädän ohjauskameraa ja K3CCDTools3-ohjelman Drift Explorer-toimintoa käyttäen. Tarkka napasuuntaus on oleellinen seurannan kannalta, vaikka käytössä on autoguidaus. Autoguidauskomennot välittyvät jalustalle EQDIR-palikan kautta suoraan jalusta sarjaporttiin (EQMOD pulse guiding).

Osavalotuksen pituus määrää, miten himmeitä kohteita lopullisessa, pinotussa kuvassa voi esiintyä. Teoriassa lyhyessäkin valotuksessa on jotakin himmeistäkin osista, mutta ne hukkuvat kohinaan siten, että niitä ei saa sieltä millään esiin. Kyse on signaali-kohinasuhteesta. Valosaaste on kuvauspaikallani merkittävä ongelma. Ilman UHC-suodinta 5 minuutin valotus ISO800:lla on maksimi (joskus vähemmänkin), mutta UHC-S:llä 10 minuuttia ISO1600:lla. Tämän perusteella ISO800:lla voisi siis mennä 20 minuuttia! Täytyy kokeilla ensi kerralla.

[TuRe]

Kiitoksia Make perusteellisesta vastauksesta.
Siitä on apua monelle muullekin seurannan kanssa "voimistelevalle". Lisäksi kerroit ne kriittiset kohdat, jotka vaikuttavat tulokseen.
Sinulla on kunnon laitteet, kuten kuvistasi päätellen oli odotettavissakin.

[Joke]

Mainio yhteenveto guidauksesta, Make! Tästä saa paljon vinkkejä omienkin välineiden rakenteluun/paranteluun.