Orionin sumu!

[Amatööri]

Eilen illalla/yöllä olin menossa jo nukkumaan ja katsoin vielä tähtitaivasta. Ja oli selkeää!
Hetken mieli johteesta rupesin tiirailemaan kaukoputkella ( vaikka seeing oli huono) ja löysin orionin vyön.
Vyön alapuolella näkyi muutama pieni tähti. Ajattelin että seulaset. Tarkistin kumminkin Stellariumista ja siellä näkyi
Orionin sumu! Oli kyllä aikamoinen näky kun katsoin 56x ja ( 175x näkyi myös yllättävän hyvin) suurennoksella. Ei meinannu saada unta yöllä.  

Aamulla oli sitten kello soimassa aikasessa, ( Saturnus mielessä.. ) mutta taas oli mennyt pilveen...    
Mutta onko mahdollista 60/700 putkella nähdä muitakin sumuja? Hevosenpääsumu? Rosette sumu?
Rapusumu?  Innostuin paljon kun näin ensimmäisen sumuni.

Edit: Toivottavasti teitä ei haittaa kun kyselen niin paljon.. 

[Pietari]

Ei näy ainakaan hevosenpään sumu, rosettasumu näkyy ja rapusumu ei näy.

[Never]

Mutta onko mahdollista 60/700 putkella nähdä muitakin sumuja? Hevosenpääsumu? Rosette sumu?
Rapusumu?  Innostuin paljon kun näin ensimmäisen sumuni.

Hevonsenpää- ja Rosettesumu ovat hieman eri luokkaa kuin M42. Kyllä ne molemmat on ihan mahdollisia nähdä noinkin pienellä putkella, mutta näkemiseen vaaditaan aina erinomaisia olosuhteita, kokenutta havaitsijaa ja mieluiten vielä UHC-suodinta.

Jos B33 yrittää nähdä, kannattaa ensin katsoa näkyykö NGC 2024. Jos näkyy niin seuraavaksi vuorossa IC 434. Vasta näiden jälkeen kannatta edes hevosenpäätä yrittää.

Rosettesumua ei kannata sekottaa avonaiseen tähtijoukkoon NGC 2244. Jos kohteeseen kaukoputken pikaisesti suuntaa, voin sanoa että avonainen tähtijoukko näkyy ja liuta sumumaisuutta sen ympärillä, joka aiheutuu taustalla olevista tähdistä eikä itse sumua. Jos avonainen tähtijoukko näkyy ilman "häiriötä" kannattaa sumua kokeilla, mieluiten vielä O-III tai UHC filtterin kanssa.

Rapusumu on noista kolmesta ylivoimaisesti helpoin ja pitäisi näkyä jo kiikareilla tai kaukoputken etsimessä pimeässä paikassa.

Muutama helppo sumu löytyy Orionin sumun lähistöltäkin, joihin kannattaa putkensa hujauttaa. Edellä mainittu NGC 2024 on yksi ja NGC 2023 toinen. Molemmat näkyvät helposti Alnitakin maastossa jos taivas on tarpeeksi pimeä. Itse Orionin sumun vierestä löytyy muutama avonainen joukko (NGC 1981, Sigma Orionis...) ja tietysti toinen Messierin-luettelon sumu M43, Orionin sumun pohjoispuolelta. Sitten on vielä tietysti NGC 1973-75-79 kompleksi.

Kassiopeiasta kannattaa myös katsastaa NGC 281, joka on yksi helpoimmista sumuista pohjoistaivaalla. Planetaarisia sumuja kannattaa napata kanssa ja ainakin NGC 2392 Kaksosista.

/Jaakko

[TT]

Rapusumu on noista kolmesta ylivoimaisesti helpoin ja pitäisi näkyä jo kiikareilla tai kaukoputken etsimessä pimeässä paikassa.

Enpä usko. Kun katsoin Rapusumua omalla 102/1300 maksutovillani, se oli äärimmäisen himmeä. Esimerkiksi Nostopaino, M57, M42 ja Andromeda näkyvät tuolla putkella leikiten, ja esimerkiksi M57:n renkaanmuodon erottaa ensi silmäyksellä, mutta jos rapusumu olisi ollut pykälänkin himmeämpi, ei olisi ollut toivoakaan sen näkemisestä. Minulla meni muistaakseni ainakin 10 minuuttia tajuta että tuossahan se on, vaikka kohde kävi kymmeniä kertoja kuvakentässä. Eli suosittelisin vain tähtihyppelyä sen etsimiseen. Tosin kyllä veikkaan että 60/700 putkella ei näy, tai itseasiassa olen lähes varma.

[Never]

Enpä usko. Kun katsoin Rapusumua omalla 102/1300 maksutovillani, se oli äärimmäisen himmeä. Esimerkiksi Nostopaino, M57, M42 ja Andromeda näkyvät tuolla putkella leikiten

Paljonkohan mahtaa löytyä havaintopaikalta valosaastetta? Taitaa olla kysymys enemmän taivaan olosuhteista (valosaaste). M27, M57, M42... kaikilla on suurempi pintakirkkaus kuin M1:llä. Andromeda, nostopainot ja M42 näkyvät jopa paljain silmin, joten täytyy olla melko huono kaukoputki jos ne eivät näy. Jos sää suosii, voin kokeilla rapusumua 8-senttisellä putkellani.

/Jaakko

[juha_k]

Orionin sumu on aivan omaa luokkaansa, se on vaikuttava näky millä tahansa havaintovälineellä.

Tähtikartan kanssa tähistöjen opettelua vain että löydät katsottavaa putkellesi!
Esim. Kakoset- Ajomies- linjalla on muutama mukava  avoin tähtijoukko.

M1 on tosiaan pikkuputkelle vaikea, varsinkin aloittelijalle ja jos on hiukkaakin valosaastetta.

Aloittelijalle joskus vaikeaa arvioida onko havaintokeli sellainen että kannattaa sumuja katsella.

Hieman tuhnuinen keli moninkertaistaa valosaasteen vaikutuksen, varmaan syy siihen että moni aloittelija pettyy
uuteen putkeensa ja väittää ettei sillä näy kun M42 ja M31 vaikka apertuuria olisi esim. 127mm.

[Amatööri]

Muutama helppo sumu löytyy Orionin sumun lähistöltäkin, joihin kannattaa putkensa hujauttaa. Edellä mainittu NGC 2024 on yksi ja NGC 2023 toinen. Molemmat näkyvät helposti Alnitakin maastossa jos taivas on tarpeeksi pimeä. Itse Orionin sumun vierestä löytyy muutama avonainen joukko (NGC 1981, Sigma Orionis...) ja tietysti toinen Messierin-luettelon sumu M43, Orionin sumun pohjoispuolelta. Sitten on vielä tietysti NGC 1973-75-79 kompleksi.

Kassiopeiasta kannattaa myös katsastaa NGC 281, joka on yksi helpoimmista sumuista pohjoistaivaalla. Planetaarisia sumuja kannattaa napata kanssa ja ainakin NGC 2392 Kaksosista.

/Jaakko

Hmm... Voisitko hieman selventää asiaa, koska minä en tosiaan ole mikään ammattilainen. Juuri aloittanut harrastuksen... 
Tai/vai onko nuilla ollenkaan ''suomenkielisiä'' nimiä. Eli ei mitään NGC 2392. Ja minulla menee kauan jos rupean googlettaa tai katsomaan minun kirjasta.
( sittenkään en varmaan löydä ) En kyllä löydä mitään sumuja jos ei ole mitään
selvempiä nimiä. Olisin kyllä muuten kiinnostunut. 

[tomppa]

Tai/vai onko nuilla ollenkaan ''suomenkielisiä'' nimiä. Eli ei mitään NGC 2392. Ja minulla menee kauan jos rupean googlettaa tai katsomaan minun kirjasta.

Oman käsitykseni mukaan vain tunnetuimmilla sumuilla on ''suomenkieliset'' nimet, muilla on sitten tuo luettelo-tunnus.

[Never]

Tai/vai onko nuilla ollenkaan ''suomenkielisiä'' nimiä. Eli ei mitään NGC 2392. Ja minulla menee kauan jos rupean googlettaa tai katsomaan minun kirjasta.

NGC, Messier, IC jne ovat virallisia, vanhoja luetteloita, joiden mukaan taivaan kohteet on nimetty. Suomenkieliset kohteiden nimet ovat lähinnä lempinimiä eivätkä virallisia. Deep Sky Browserin löytyy nopeasti vaikkapa kohteet: http://www.messier45.com/

Tähtikartoissa tai ohjelmissa ei paljon suomenkielisillä nimillä pärjäile, joten kannattaa opetella käyttämään luettelotunnuksia. Ei niiden etsimiseen mene yhtään sen kauempaa kuin suomenkielisten lempinimien 

/Jake

[juha_k]

Kärsivällisyyttä hyvä ihminen ja tosiaan tähtikartan kanssa opettele tähdistöt ulkosalla.

Ursan Joka kodin tähtikartasto on siitä mainio että se on suunniteltu Suomen olosuhteisiin ja siinä on kulloiseenkin
hetkeen sopiva kartta ja selostettu helpot kohteet jotka näkyy pikkukaukoputkella.

   

[Never]

Enpä usko. Kun katsoin Rapusumua omalla 102/1300 maksutovillani, se oli äärimmäisen himmeä.

Katsoin M1:stä 8-senttisellä kaukoputkellani 15 minuuttia sitten. Tässä tulokset:

Rajamagnitudi: ~5.0 (länsi)
SQM-L: 17.42 (länsi)
Kaukoputken rajamagnitudi: ~9.8
Havaintopaikka: Keskellä taajamaa, koko taivas punertava ja ilmassa pakkasutua. 100m päässä olevat rakennustyömaan valot estävät hämäränäön muodostumisen.

4cm + 20mm Celestron Omni: Näkökenttä kauttaaltaan punertava, kohde ei näkyvissä.
4cm + 9mm Celestron Omni: Taustataivas astetta tummempi, kohdetta ei kuitenkaan näkynyt.
8cm + 20mm Celestron Omni: Näkökenttä entistäkin valosaasteisempi... kohde häviää taustataivaaseen.
8cm + 9mm Celestron Omni: Kontrasti parempi. Kohdetta ei näy.
8cm + 9mm Celestron Omni + Lumicon UHC: Kontrasti ok. Hyvin himmeä, hieman elliptinen hehku tähtien HDE 245198 ja HD 36707 välissä. Erittäin himmeä.

En usko että olisi näkynyt ilman UHC:tä. Vaikea kohde todellakin, mutta mikäpä kohde nyt ei olekaan tällaisissa olosuhteissa 

/Jaakko

[Iiro Sairanen]

Jos B33 yrittää nähdä, kannattaa ensin katsoa näkyykö NGC 2024. Jos näkyy niin seuraavaksi vuorossa IC 434. Vasta näiden jälkeen kannatta edes hevosenpäätä yrittää.

Tähän voin melkein sanoa, että ei kannata edes yrittää alle 10 cm putkella, ei tule näkymään oli suotimet sitten mitä hyvänsä. Pystyin näkemään sen lähes täydellisissä olosuhteissa Ausseissa 11 cm:n putkella ja UHC-suotimella, mutta oli äärimmäisen vaikea. Näkyi paremmin UHC:llä kuin H-betalla, joka ei tunnu toimivan pienellä putkella ollenkaan. Jo itse IC 434:n kirkkaimmat osat ovat pikkuputkella todella vaikeita. Sen sijaan esim. 25 cm:n putkella Hevosen pystyy näkemään "suhteellisen" vaivatta.