Hubble?

Aloittaja pepa, 03.01.2010, 21:51:38

« edellinen - seuraava »

pepa

Miten hubble voi valottaa jotain kaukaista kohdetta useita tunteja? Kohdehan peityy maapallon varjoon reilun puolentoista tunnin välein. Siis maapallon taakse!
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

TT

Käsittääkseni kohdetta valotetaan monen eri kierroksen aikana, tämän jälkeen valotukset yhdistetään ja saadan kuva. Olenkohan väärässä?
Sky-Watcher Skymax 102  
Kamera Canon Powershot A1000 IS

pepa

Sekoilin vähäsen, tuo reilu puoltoista tuntiahan on tietenkin koko kiertoaika. Mutta kuitenkin?
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

pepa

Ni, Onko tästä kenellään tietoa? Ajattelin, että jos valotukseen keskeytää ja aloittaa uudelleen niin eikö silloin pala taas lähtöpisteeseen???
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

Meade-mad

...no ei. Täälläkin forumilla näet samaa tekniikkaa käytetyn tuntien valotuksissa. Tekniikkaa kutsutaan pinoamiseksi.

Selailepa noita syvän taivaan säikeitä niin näet huikeita kuvia ilman Hublea, mutta sitä varten kehitettyä tekniikkaa hyödyntäen kotioloissa.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

HenkkaM

#5
Itse olen kiinnostunut että mimmoinen seuranta tuossa hubblessa on kun se menee tuolla kiertoradalla aika haipakkaa ja
miten pitkiä valotuksia sillä saa.
Googlaamalla löytyi tämmöinen ja kannattaa katsoa tuo iso kuva  jossa on näkyvissä yli 10 000 galaksia.  :shocked:

Edit: Tuosta wikipediasta saadun informaation mukaan laskin yllämainitun kuvan keskimääräiseksi valotusajaksi 28.44 minuuttia joten hubblen kamera näyttäisi voivan valottaa kuvaa kunnes maapallo ilmakehineen tulee kuvauskohteen ja hubblen väliin.
SW127MAK supatrak + ursa minor pro 3.0 goto
William optics dielectric diagonaali
Baader hyperion 21mm, 13mm ja 8mm
Moon and skyglow filtteri
Kiikari Kronos BPC 7x50 (valmistettu CCCP 1978)

einari

Hubblessa käytetään gyroskooppeja ohjailuun (ja niitä juuri viimeisellä huoltolennolla taas vaihdeltiinkin kun ovat kuluvia kapistuksia).

http://hubblesite.org/the_telescope/nuts_.and._bolts/spacecraft_systems/pointing/pointing2.php
http://hubblesite.org/the_telescope/nuts_.and._bolts/instruments/fgs/
___
Tapio

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 05.01.2010, 20:15:14
Itse olen kiinnostunut että mimmoinen seuranta tuossa hubblessa on kun se menee tuolla kiertoradalla aika haipakkaa ja
miten pitkiä valotuksia sillä saa.

Hubble tunnistaa asentonsa gyroskoopeilla ja muuttaa sitä reaktiopyörillä http://hubblesite.org/the_telescope/nuts_.and._bolts/spacecraft_systems/pointing/pointing2.php

Seurannan pitäisi mekaanisesti relaksoituneella avaruusteleskoopilla painottomuudessa olla "helpompaa" kuin EQ-jalustalla maan päällä, kunhan vain gyroskoopit toimivat ja reaktiopyöriin riittää mehua.  Esimerkiksi PE:n, tärinän tai taipuman lähteitä ei ole, tai ainakin ne tunnetaan tarkasti ja voidaan käytännössä eliminoida valotuksista.   Pääasiallinen rajoitus osavalotuksen pituudelle tulee maan joutumisesta kohteen ja teleskoopin väliin (tätäkään ei tarvitse tapahtua kaikille katselusuunnille ??).
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Meade-mad

Itse asiassa ohjauluun käytetään vauhtipyörää (no hyrrä se tietenkin on mutta huoltolennot eivät kohdistuneet tähän). Sitä kiihdytetään ja hidasteaan, jolloin hyrrän akselilla oleva teleskooppi kääntyy hyrrälakien mukaisesti.

Hublen avaruuskeskeinen asento mitataan kulmanopeushyrrillä. Asennon säilyminen varmistetaan seuraamalla ohjaustähtiä.

Auringon aseman määrittelyllä ohjataa objektiivin suojaluukkun, sulkimen, asentoa.

Lisäksi Hubble mittaa asemansa maan magneettivuon suhteen.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

HenkkaM

Kiitoksia, tietoa tulikin varsin tyydyttävästi. :azn:
SW127MAK supatrak + ursa minor pro 3.0 goto
William optics dielectric diagonaali
Baader hyperion 21mm, 13mm ja 8mm
Moon and skyglow filtteri
Kiikari Kronos BPC 7x50 (valmistettu CCCP 1978)

pepa

Miten muuten hublen ja muiden taivaallisten teleskooppien ohjauspolttoaine riitää kun ne koko ajan joutuvat asentoa korjaamaan ja kaiketi kiertoradan korkeuttakin silloin tällöin? En ole kuullut, että sitä olis koskaan lisää tankattu. Kaipa siitä jossain olis tietoakin mutta tuo lontoon kieli ei ole iskoistunu kompuutteriin kovinkaan hyvin.
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

Meade-mad

Tuossa Hubblessa asennon korjaukset tehdään sähkön pyörittämällä suurella hyrrällä (reaktiopyörällä, vauhtipyörällä), jonka hyrrävoimat kääntävät koko hökötystä kun hyrrän nopeus joko kasvaa tai hidastuu. Sähköä saadaan aurinkopaneleista. Hublen ratakorkeus on niin suuri että ajopolttoainetta se ei tarvitse. radan korkeushan on niin suuri että kaikki avaruussukkulayksilöt eivät ole kyenneet nousemaan niin korkealle.

Noita hyrrävoimia voi kotioloissa testata vaikkapa sähköhöylällä. Kun höylän käynnistää sen asento muuttuu aina samalla tavalla.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas