toinen näistä putkista

Aloittaja oki, 21.12.2006, 13:50:13

« edellinen - seuraava »

oki

kumpi putkista helpompi käyttää ja kummalla näkyy paremmin
sky-Watcher skymax-102 vai Sky-Watcher Skyhawk 114/500

pappa

Skymax-102 on ainakin testeissä ollut erittäin kiitetty terävän ja hyvän kuvansa vuoksi, myös tehokkaampi kuin 114/500...
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: pappa - 21.12.2006, 14:01:43
Skymax-102 on ainakin testeissä ollut erittäin kiitetty terävän ja hyvän kuvansa vuoksi, myös tehokkaampi kuin 114/500...
Mikäs tuosta tekee "tehokkaamman"? Jos sitä mitataan apertuurilla, eikö 114mm ole enemmän kuin 102?
Vesku
www.vkastronomy.com

pappa

102 on katadioptrinen putki ja sen polttoväli on kaksinkertainen vertailuputkeen nähden, lisäksi siinä on linssiputken tarkkuus rakenteensa ansiosta. 
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: pappa - 21.12.2006, 21:59:56
102 on katadioptrinen putki ja sen polttoväli on kaksinkertainen vertailuputkeen nähden, lisäksi siinä on linssiputken tarkkuus rakenteensa ansiosta. 
Polttoväliä voi muuttaa barlowilla ja "tehokkuus" voi olla terminä joidenkin mielestä vielä jopa niin, että lyhyempi polttoväli on tehokkaampi (jolloin vastaavalla apertuurilla putki on valovoimaisempi).

Maksutoveissa on kyllä hyvä kuvanlaatu ja jos planeettahavainnoista tykkää, pitkäpolttovälisen putken kanssa ei tarvitse käyttää niin lyhytpolttovälisiä okulaareja, joihin on yleensä vaikea katsoa. Toisaalta pienelle aukolle hyvin soveltuvat laajat DS kohteet ovat taas pitkälle polttovälille hankalia, kun pienen suurennoksen aikaansaaminen vaatii hyvin pitkiä polttovälejä okulaareilta, jolloin 1.25" holkki tulee rajoittavaksi tekijäksi. Käytännössä tuolla 102:lla, järkevä minimisuurennus jäänee 40x paikkeille 1.25" osilla.

Tuolla n. 10mm erolla apertuurissa ei taida olla juurikaan havaittavaa vaikutusta. Jos apertuuria (eli tehoa :)) haluaa, 102:n hinnalla saa kuusituumaisen dobsonin ja jää vielä rahaa vaikka yhteen okulaariin. Jokunen kymppi 102:n hinnan päälle ja on jo kasituumainenkin ulottuvilla.
Vesku
www.vkastronomy.com

pappa

Niimpä, mutta yritin nyt auttaa ensimmäistä putkeaan hankkivaa mahdollisimman yksinkertaisella neuvolla ja tiedolla ominaisuuksista.

Syvemmälle menevillä neuvoilla on tilauksensa ja ne ovat edellisessa erittäin hyvin esitetty. Aloittelijalle ensimmäisen putken hankinta voi olla painajaismaista suuressa määrässä eri valmistajia sekä malleissa ja optisissa toteutumistavoissa. Se millä aloittaa taivaan tutkimisen on itseasiassa sama, mutta jos ajattelee harrasteen jatkumista sellaisen putken löytäminen joka palvelee mahdollisimman pitkään, on huomattavasti vaikeampaa.

Itse olen tuijotellut taivaita 110/800 Newtonilla parikymmentä vuotta ja tykkään siitä edelleen enkä halua muuta. Jos tehoja tai jotain muuta tarvitaan ei ole vaikeaa tänä päivänä hakeutua yhdistysten putkille joilla voi sitten saada tarkempia havaintoja. Tiedän että muutamalla satasella saisi huomattavasti suuremman laitteen ja joitakin muita etuja, mutta olen omallani tottunut tekemään ja sitä toivoisin monilta kolleegoiltakin, pienelläkin näkee kun osaa katsoa ja tietää mitä etsii. Jatkuvasti isompaa hakiessa unohtuu helposti se itse tekeminen.

Goto tekniikka ja 40.000 kohteen rekisteröidyt kohdearkistot ovat hienoja ja ne takaavat että kuka tahansa voi yrittää minkä tahansa havainnointia. Sillä on haittapuolensa joka parhaiten tulee esille autotekniikasta ja liian suuresta tekniikkaan luottamisesta.

Laskutikkujen aikakaudella koulunsa käynyt on kotonaan retaskensio ja deklinaatio aikakaudella, jotain hohdokasta on myös siinä että seikkailee avaruuden merillä Messierin tai jonkun muun jalanjäljissä.






Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

pappa

Katadioptrinen on siihenkin parempi, siis tässä tapauksessa. Jos olisi joku aperatuuriltaan +200 peiliputki niin siinä tapauksessa puntari kääntyisi toisinpäin, koska tähtijoukot ja sumut näkyy sillä paremmin. 127 Skymax kyllä on erittäin kehuttu siihenkin (102 isoveikka)
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS