Helsingin observatorion kohtalo

Aloittaja Jorma Koski, 14.11.2009, 07:54:17

« edellinen - seuraava »

Jorma Koski

Tänään oli Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kari Tuomen kirjoitus tyhjentyneen Helsingin observatorion tulevasta käytöstä; siinä oli vallan mainio ehdotus: Ursa voisi muuttaa ahtaista tiloistaan Tähtitorninmäelle hyvin liikenneyhteyksin päähän (ainakin yhtä hyvät kuin nyt)! Yhdistyksellä on sekä tilantarvetta että kykyä vaalia ja ylläpitää observatorion historiallisia laitteita.
--
Muutin otsikon hiukan kuvaavammaksi nyt kun keskustelu on siirtynyt avarammille vesille
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

harri57

Olispa siinä hulppea paikka toiminnalle. Kuka muuten omistaa URSA:n nykyisen tornin?

VeikkoM

Lainaus käyttäjältä: harri57 - 14.11.2009, 10:01:45
Kuka muuten omistaa URSA:n nykyisen tornin?

Kaivopuiston tähtitornin rakennuksen omistaa ihan Ursa itse. Maaalue sen ympärillä on
kuitenkin vuokralla Helsingin kaupungilta pitkäaikaisella sopimuksella.

(Yhdistyksen nimi muuten kirjoitetaan Ursa, se ei ole lyhenne kirjaimista U R S ja A.)


Tilojen tarjoaminen Tähtitorninmäellä sijaitsevan Helsingin yliopiston Observatoriosta
Ursalle ei ole ihan uusi ajatus. Se on aina välillä vilahdellut kohta historiaan siirtyvät
tähtitieteen laitoksen keskusteluissa.  Keskusteluasteessa nuo ovat olleet, sillä itse
en muista asiasta koskaa Ursan hallituksella virallisesti puhuttuvan.

Ursalla tuskin on taloudellista, vielä vähemmän hallinnoida tiloja ja vanhoja laitteita.
Observatoriolla saattaisi olla käyttökelpoisia tiloja yhdistykselle, mutta epäilen että
vuokrahinta olisi kovinkaan erityisedullinen.  Vuoden vaihteessa, kun yliopistot
siirtyvät itsenäisemmiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi, tilojen hallinnointi
varmaan noudattaa markkinatalouden periaatteita.  En itse asiassa tiedä, onko
observatorion tilat Helsingin yliopiston vai yliopistojen perustaman kiinteistöyhtiön
hallinnoimia jatkossa.

Luin Tuomen kirjoituksen ja muutamassa tiedoissa hän on epätarkka. Tähtitieteen
opetus on jo valtaosastaltaan (syventävää opetusta ja jotain seminaareja lukuun-
ottamatta) siirtynyt Kumpulan kampukselle muutama vuosi sitten. Osa tähtitieteili-
jöistäkin siirtyi Kumpulaan jo kesällä ja alkusyksystä, heti kun se vain oli mahdollista.

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Almanakkatoimisto tulee jäämään Tähtitorninmäelle,
ja ainakin Observatorio länsipäädyn (meridiaanisalin ja ns. läntinen rotundan) kunnostamista
yliopistomuseon tähtitieteen osastoksi on suunniteltu. Tietenkin toimivan tähtitieteen
keskuksen kannalta olisi ollut hyvä, jos tiloihin olisi jäänyt myös elävää tähtitieteen
tutkimustoimintaa. Ehkä Ursan tuossa sivussa oli sopinut mukaan kuvioon.

Ongelman takana on paljon henkilökemiallisia ristiriitoja ja peräänantamuutta, mutta
saattaa takana olla ihan käytännöllisiäkin ongelmia.

En usko, että tilat tyhjiksi jäävät. Yliopistolla on kyllä huutava tarve tiloista. Tähtitieteen
kanssa uusilla asukkaille ei välttämättä saata olal mitään tekemistä. Käyttö taitaa olla
yliopiston hallintovirkamiehistä pitkälle kiinni.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Kaizu

#3
Helsinkiläisharrastajat voisivat masinoida sellaisen  valtuustoaloitteen että kun Yliopisto tähtitieteellisen toiminnan lakkaamisen myötä menettää oikeuden observatoriokiinteistön hallintaan, kiinteistössä jatkuisi tähtitieteellinen toiminta harrastajavoimin. Jos ei Ursa halua, niin voihan sitä kysyä vaikkapa Etelä-Suomen kosmologiselta seuralta.

Kaizu
Kai Forssen

Seppo Linnaluoto

Helsingin Sanomissa oli myös 12.11. kirjoitus "Miten käy kunniakkaan observatorion", jonka olivat kirjoittaneet professorit Kalevi Mattila, Tapio Markkanen ja Ilkka Tuominen. Helsingin yliopiston hallinto on päättänyt lakkauttaa tähtitieteen laitoksen ja määrännyt, että tähtien tutkijoiden tulee poistua Tähtitorninmäen observatoriostaan. Päätökselle ei ole esitetty tieteellisiä, opetuksellisia tai edes taloudellisia perusteluita, vaan vain se, että "hallinto on näin päättänyt".

Edelleenkään ei ole minkäänlaisia julkisia suunnitelmia observatorion tulevasta käytöstä!

Observatorio viettää parhaillaan 175-vuotisjuhliaan. Siellä oli 3.11. avoimet ovet, joissa oli yli tuhat kävijää. Vietin siellä useita tunteja, enkä havainnut minkäänlaisia merkkejä laitoksen tyhjenemisestä. Mm. meridiaanisali oli täynnä tähtitieteen jatko-opiskelijoita kirjoituspöytien ääressä.

17.11. ovat Observatorion juhlaluennot Yliopiston päärakennuksen salissa 1 klo 16.15-19.00. Ensimmäisenä luentona on prof. Tapio Markkasen esitys "Helsingin yliopiston observatorio 175 vuotta". Sen jälkeen itse joudun poistumaan Kirkkonummelle, sillä siellä on Tapio Korhosen esitys aiheesta "avaruuspeilien tekoa Tuorlassa" klo 18.30.

En tiedä, vietetäänkö Observatoriossa 3.12.2009 laitoksen valtauksen 40-vuotisjuhlia? Nimittäin 3.12.1969 Astrofysiikan laboratorio muutti ilman yliopiston lupaa tyhjillään olleisiin Observatorion tiloihin. Olin itse nuorena tähtitieteen opiskelijana mukana. Kertomukseni löytyy verkosta osoitteesta: http://www.ursa.fi/~linnaluo/observatorio30.htm
Kirjoitus oli alunperin tarkoitettu Tähdet ja avaruus -lehteen, mutta päätoimittaja oli muuttunut minusta Marko Pekkolaan, eikä kirjoitusta julkaistu. Onneksi verkkoon voi laittaa mitä haluaa. Observatorion kirjastonhoitaja on laittanut linkin valtauskirjoitukseen jo muutama vuosi sitten.

Jännittävää nähdä, muuttavatko tähtitieteilijät todella? Ja muutetaanko kirjasto? Siinä onkin muuttamista, kirjastoa on ainakin 600 metriä.

Olin vuoden toimessa Observatoriolla valmistelemassa 150-vuotisjuhlia vuosina 1983-84, joten tunnen Observatorion historian perusteellisesti. Silloin toimitin kirjan "Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta". Sitä on edelleen runsas varasto. Se on myös kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa: http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/

Vielä Tähtitieteen laitoksen kotisivujen osoite: http://www.astro.helsinki.fi/index.shtml

Tähtikirkasta loppusyksyä!
--------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto, fil. kand.
puh. (09) 2977001, 040-5953472
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
sähköposti: linnaluo(a)ursa.fi
http://www.ursa.fi/~linnaluo/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Linnaluoto
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
--------------------------------------------------

Riqis

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 14.11.2009, 07:54:17
Tänään oli Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kari Tuomen kirjoitus tyhjentyneen Helsingin observatorion tulevasta käytöstä; siinä oli vallan mainio ehdotus: Ursa voisi muuttaa ahtaista tiloistaan Tähtitorninmäelle! Yhdistyksellä on sekä tilantarvetta että kykyä vaalia ja ylläpitää observatorion historiallisia laitteita.

Sellaisena romanttisena ajatuksena tuo on kaunis ja kiinnostavakin, mutta todellisuus on tältä osin karumpi, kuten esim. Veikko jo edellä kirjoitti.

Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 14.11.2009, 10:44:25
Ursalla tuskin on taloudellista, vielä vähemmän hallinnoida tiloja ja vanhoja laitteita. Observatoriolla saattaisi olla käyttökelpoisia tiloja yhdistykselle, mutta epäilen että vuokrahinta olisi kovinkaan erityisedullinen.  Vuoden vaihteessa, kun yliopistot  siirtyvät itsenäisemmiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi, tilojen hallinnointi varmaan noudattaa markkinatalouden periaatteita.

Observatorion historiallisen rakennuksen ylläpito yksinäisellä mäellä keskellä eteläisen Helsingin arvoasuntoja ja diplomaattilähetystöjä on ilmeisesti yliopiston talouskuluja jyvittävän hallintoväen mielestä ilmiömäisen kallista - tai sitten se vain oikeasti on sitä. Hiljattain meille oli tarjolla pikkuruinen osa observatoriosta vuokralle. Se oli remontin tarpeessa, mutta silti esimerkiksi T+a:n osalta kyseisen kellaritilan vuokra olisi viisinkertaistanut nykyiset vuokrakulut.

Kyse oli epätarkoituksenmukaisesta, huonossa kunnossa olevasta tilasta, joka sijaitsi liikenneyhteyksien kannalta hankalassa paikassa. Tähdet ja avaruus -lehden nykyinen tila Töölössä on kustannustehokas, pieni ja edullinen, mutta hyvässä kunnossa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 14.11.2009, 14:17:43
Kertomukseni löytyy verkosta osoitteesta: http://www.ursa.fi/~linnaluo/observatorio30.htm Kirjoitus oli alunperin tarkoitettu Tähdet ja avaruus -lehteen, mutta päätoimittaja oli muuttunut minusta Marko Pekkolaan, eikä kirjoitusta julkaistu. Onneksi verkkoon voi laittaa mitä haluaa.

Niin, on se todella hyvä asia, että internet on olemassa.     

Parh. terveisin,
Marko Pekkola
Tähdet ja avaruus
Marko Pekkola / www.avaruus.fi

Meade-mad

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 14.11.2009, 12:48:13
voihan sitä kysyä vaikkapa Etelä-Suomen kosmologiselta seuralta.

Laitetaanko kirjettä vetämään?

Mitäs optiikkaa siellä olikaan?

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Kaizu

Joku kaksoisrefraktori ja joitain ohikulkukoneita. Kaksoisrefraktori voisi olla ihan kiva harrasteprojekti.

Kaizu
Kai Forssen

Lauri Kangas

Valtava kaksoisrefraktori ja joku 30 tai 35cm cassegraini (ilman korjauslasia) löytyy ainakin.

Kaizu

Kaksoisrefraktorin käyttöönotto voisi tosiaan olla hyvä harrasteprojekti. Viimeksi nähdessäni, siihen oli joku rakentanut jonkinlaisen korjauksen seurantaan, olisiko peräti sähköistänyt sen. Korjaus oli tehty joskus viime vuosituhannen jälkimmäisellä puoliskolla sen aikaisella tekniikalla. Nykytekniikka antaisi mahdollisuuden laittaa putki ensin museokuntoon ja sitten irroitettavilla pikku lisälaitteilla viritelä siihen autoguideri ja kunnon CCD-kamera. Voisi jatkaa Donnerin Carte du Ciel projektia uudella painoksella.

Kaizu
Kai Forssen

Seppo Linnaluoto

Tämä oli hyvin mielenkiintoinen tähtipäivä. Ensin menin Ursan toimistoon hakemaan myyntikirjoja. Siellä olivat kaikki vanhat kaverini. Minulle tarjottiin Espresso-kahvia.

Sitten menin Helsingin yliopiston Observatoriolle 175-vuotiskahveille. Tapio Markkanen piti pääpuheen.

Kävelin sitten Ilkka Tuomisen kanssa Yliopiston päärakennukseen. Siellä olivat Observatorion 175-vuotisjuhlaluennot. Se aloitti Yliopiston rehtori. Ja hän pudotti todellisen uutispommin! Hän kertoi, että Observatorioon perustetaan tähtitieteen yleisökeskus ja että sinne jää myös tutkimusta!

Joko asiaa on valmisteltu erittäin salaisesti tai sitten rehtori on keksinyt asian ominpäin, kenties luettuaan Kalevi Mattilan, Tapio Markkasen ja Ilkka Tuomisen kirjoituksen Helsingin sanomista 12.11.

Sitten oli Tapio Markkasen luento Observatorion 175-vuotisesta historiasta. Luennon lopuksi hän luki lyhyen adressin, jonka olin nähnyt hetkeä aikaisemmin. Kalevi Mattila nimittäin olisi halunnut, että keräisin ihmisiltä tauolla nimiä adressiin. Allekirjoitin adressin.

Jouduin lähtemään Tapio Markkasen luennon jälkeen junalle ehtiäkseni Kirkkonummelle, jossa meillä oli Tapio Korhosen luento Avaruuspeilien tekoa Tuorlassa.

Tähtikirkasta loppusyksyä!
--------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto, fil. kand.
puh. (09) 2977001, 040-5953472
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
sähköposti: linnaluo(a)ursa.fi
http://www.ursa.fi/~linnaluo/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Linnaluoto
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
--------------------------------------------------

Kaizu

Kiinnostavaa. Onko tästä yleisökeskushankkeesta olemassa/saatavissa tarkempaa tietoa?

Kaizu
Kai Forssen

Seppo Linnaluoto

Ei, yleisökeskuksesta on saatavissa tarkempaa tietoa vasta sitten vuodenvaihteessa, kun kaikki tähtitieteilijät on potkittu pois Observatoriolta.

Eilen julkistettiin seuraava adressi:

Vetoomus Helsingin yliopiston rehtorille ja hallitukselle

Helsingin yliopiston hallinto on päättänyt lakkauttaa tähtitieteen laitoksen ja määrännyt, että tähtien tutkijoiden tulee poistua vuoden loppuun mennessä Tähtitorninmäen observatoriosta.

Vetoamme Helsingin yliopiston rehtoriin ja hallitukseen sen puolesta, että:
- Observatorio säilytetään edelleen tähtitieteellisen tutkimuksen toimivana tyyssijana
ja
- tähtitieteelle turvataan tutkimus- ja opetusalana autonominen asema yliopistossa vastakin.

Observatoriorakennus luo edelleen hyvän ympäristön nykypäivän tähtitieteen tutkimukselle.
Nykypäivän tutkimuksen läsnäolo tekee Observatoriosta kiinnostavan myös suurelle yleisölle ja koululaisille. Oma autonominen tähtitieteen yksikkö on tarpeen vahvasti omaleimaisen tieteenalan menestykselliselle tutkimus- ja opetustoiminnalle.                               

Vetoomusadressi on liitteenä. Tulosta sepaperille ja allekirjoita se. Postita sitten 30.11. mennessä osoitteeseen

Kalevi Mattila
Observatorio, PL 14
Tähtitorninmäki
00014 Helsingin yliopisto

Tietysti sitä parempi, mitäenemmänsiinä on allekirjoituksia!

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi

Riqis

LainaaVetoomusadressi on liitteenä. Tulosta se paperille ja allekirjoita se. Postita sitten 30.11. mennessä osoitteeseen

Liite näkyy vain rekisteröityneille, eli mikäli haluat osallistua tähän asiaan, kirjaudu sisälle, jolloin näet liitteen edellisen viestin alareunassa ja voit tallentaa sen koneellesi tulostusta varten. Allekirjoitin osaltani tuon toissapäivänä Helsingin yliopiston päärakennuksella.
Marko Pekkola / www.avaruus.fi

zurg

Tuohan olisi tosi hieno juttu jos vaan toteutuu! Nykymaailmassa vaan on oppinut hieman skeptiseksi kun kaikkea mitataan vain kustannustehokkuudella.

Mutta mitä optiikkaa tuolla oikein on? Kaksoisrefraktorihan on Henry - veljesten valmiste 1800 - luvun lopulta mutta onhan tuolla lisäksi ohikulkukone ja pienenpi refraktori jonka tekijä lienee itse Fraunhofer. Mutta 35 - senttinen Cassegrain..ettei tuo vain olisi Schmidt - Väisälä jota yliopisto on siirrellyt useiden eri paikkojen välillä?