Tänään oli Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kari Tuomen kirjoitus tyhjentyneen Helsingin observatorion tulevasta käytöstä; siinä oli vallan mainio ehdotus: Ursa voisi muuttaa ahtaista tiloistaan Tähtitorninmäelle hyvin liikenneyhteyksin päähän (ainakin yhtä hyvät kuin nyt)! Yhdistyksellä on sekä tilantarvetta että kykyä vaalia ja ylläpitää observatorion historiallisia laitteita.
--
Muutin otsikon hiukan kuvaavammaksi nyt kun keskustelu on siirtynyt avarammille vesille
Olispa siinä hulppea paikka toiminnalle. Kuka muuten omistaa URSA:n nykyisen tornin?
Lainaus käyttäjältä: harri57 - 14.11.2009, 10:01:45
Kuka muuten omistaa URSA:n nykyisen tornin?
Kaivopuiston tähtitornin rakennuksen omistaa ihan Ursa itse. Maaalue sen ympärillä on
kuitenkin vuokralla Helsingin kaupungilta pitkäaikaisella sopimuksella.
(Yhdistyksen nimi muuten kirjoitetaan Ursa, se ei ole lyhenne kirjaimista U R S ja A.)
Tilojen tarjoaminen Tähtitorninmäellä sijaitsevan Helsingin yliopiston Observatoriosta
Ursalle ei ole ihan uusi ajatus. Se on aina välillä vilahdellut kohta historiaan siirtyvät
tähtitieteen laitoksen keskusteluissa. Keskusteluasteessa nuo ovat olleet, sillä itse
en muista asiasta koskaa Ursan hallituksella virallisesti puhuttuvan.
Ursalla tuskin on taloudellista, vielä vähemmän hallinnoida tiloja ja vanhoja laitteita.
Observatoriolla saattaisi olla käyttökelpoisia tiloja yhdistykselle, mutta epäilen että
vuokrahinta olisi kovinkaan erityisedullinen. Vuoden vaihteessa, kun yliopistot
siirtyvät itsenäisemmiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi, tilojen hallinnointi
varmaan noudattaa markkinatalouden periaatteita. En itse asiassa tiedä, onko
observatorion tilat Helsingin yliopiston vai yliopistojen perustaman kiinteistöyhtiön
hallinnoimia jatkossa.
Luin Tuomen kirjoituksen ja muutamassa tiedoissa hän on epätarkka. Tähtitieteen
opetus on jo valtaosastaltaan (syventävää opetusta ja jotain seminaareja lukuun-
ottamatta) siirtynyt Kumpulan kampukselle muutama vuosi sitten. Osa tähtitieteili-
jöistäkin siirtyi Kumpulaan jo kesällä ja alkusyksystä, heti kun se vain oli mahdollista.
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Almanakkatoimisto tulee jäämään Tähtitorninmäelle,
ja ainakin Observatorio länsipäädyn (meridiaanisalin ja ns. läntinen rotundan) kunnostamista
yliopistomuseon tähtitieteen osastoksi on suunniteltu. Tietenkin toimivan tähtitieteen
keskuksen kannalta olisi ollut hyvä, jos tiloihin olisi jäänyt myös elävää tähtitieteen
tutkimustoimintaa. Ehkä Ursan tuossa sivussa oli sopinut mukaan kuvioon.
Ongelman takana on paljon henkilökemiallisia ristiriitoja ja peräänantamuutta, mutta
saattaa takana olla ihan käytännöllisiäkin ongelmia.
En usko, että tilat tyhjiksi jäävät. Yliopistolla on kyllä huutava tarve tiloista. Tähtitieteen
kanssa uusilla asukkaille ei välttämättä saata olal mitään tekemistä. Käyttö taitaa olla
yliopiston hallintovirkamiehistä pitkälle kiinni.
Helsinkiläisharrastajat voisivat masinoida sellaisen valtuustoaloitteen että kun Yliopisto tähtitieteellisen toiminnan lakkaamisen myötä menettää oikeuden observatoriokiinteistön hallintaan, kiinteistössä jatkuisi tähtitieteellinen toiminta harrastajavoimin. Jos ei Ursa halua, niin voihan sitä kysyä vaikkapa Etelä-Suomen kosmologiselta seuralta.
Kaizu
Helsingin Sanomissa oli myös 12.11. kirjoitus "Miten käy kunniakkaan observatorion", jonka olivat kirjoittaneet professorit Kalevi Mattila, Tapio Markkanen ja Ilkka Tuominen. Helsingin yliopiston hallinto on päättänyt lakkauttaa tähtitieteen laitoksen ja määrännyt, että tähtien tutkijoiden tulee poistua Tähtitorninmäen observatoriostaan. Päätökselle ei ole esitetty tieteellisiä, opetuksellisia tai edes taloudellisia perusteluita, vaan vain se, että "hallinto on näin päättänyt".
Edelleenkään ei ole minkäänlaisia julkisia suunnitelmia observatorion tulevasta käytöstä!
Observatorio viettää parhaillaan 175-vuotisjuhliaan. Siellä oli 3.11. avoimet ovet, joissa oli yli tuhat kävijää. Vietin siellä useita tunteja, enkä havainnut minkäänlaisia merkkejä laitoksen tyhjenemisestä. Mm. meridiaanisali oli täynnä tähtitieteen jatko-opiskelijoita kirjoituspöytien ääressä.
17.11. ovat Observatorion juhlaluennot Yliopiston päärakennuksen salissa 1 klo 16.15-19.00. Ensimmäisenä luentona on prof. Tapio Markkasen esitys "Helsingin yliopiston observatorio 175 vuotta". Sen jälkeen itse joudun poistumaan Kirkkonummelle, sillä siellä on Tapio Korhosen esitys aiheesta "avaruuspeilien tekoa Tuorlassa" klo 18.30.
En tiedä, vietetäänkö Observatoriossa 3.12.2009 laitoksen valtauksen 40-vuotisjuhlia? Nimittäin 3.12.1969 Astrofysiikan laboratorio muutti ilman yliopiston lupaa tyhjillään olleisiin Observatorion tiloihin. Olin itse nuorena tähtitieteen opiskelijana mukana. Kertomukseni löytyy verkosta osoitteesta: http://www.ursa.fi/~linnaluo/observatorio30.htm
Kirjoitus oli alunperin tarkoitettu Tähdet ja avaruus -lehteen, mutta päätoimittaja oli muuttunut minusta Marko Pekkolaan, eikä kirjoitusta julkaistu. Onneksi verkkoon voi laittaa mitä haluaa. Observatorion kirjastonhoitaja on laittanut linkin valtauskirjoitukseen jo muutama vuosi sitten.
Jännittävää nähdä, muuttavatko tähtitieteilijät todella? Ja muutetaanko kirjasto? Siinä onkin muuttamista, kirjastoa on ainakin 600 metriä.
Olin vuoden toimessa Observatoriolla valmistelemassa 150-vuotisjuhlia vuosina 1983-84, joten tunnen Observatorion historian perusteellisesti. Silloin toimitin kirjan "Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa - Observatorio 150 vuotta". Sitä on edelleen runsas varasto. Se on myös kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa: http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/
Vielä Tähtitieteen laitoksen kotisivujen osoite: http://www.astro.helsinki.fi/index.shtml
Tähtikirkasta loppusyksyä!
--------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto, fil. kand.
puh. (09) 2977001, 040-5953472
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
sähköposti: linnaluo(a)ursa.fi
http://www.ursa.fi/~linnaluo/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Linnaluoto
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
--------------------------------------------------
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 14.11.2009, 07:54:17
Tänään oli Helsingin Sanomien mielipideosastolla Kari Tuomen kirjoitus tyhjentyneen Helsingin observatorion tulevasta käytöstä; siinä oli vallan mainio ehdotus: Ursa voisi muuttaa ahtaista tiloistaan Tähtitorninmäelle! Yhdistyksellä on sekä tilantarvetta että kykyä vaalia ja ylläpitää observatorion historiallisia laitteita.
Sellaisena romanttisena ajatuksena tuo on kaunis ja kiinnostavakin, mutta todellisuus on tältä osin karumpi, kuten esim. Veikko jo edellä kirjoitti.
Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 14.11.2009, 10:44:25
Ursalla tuskin on taloudellista, vielä vähemmän hallinnoida tiloja ja vanhoja laitteita. Observatoriolla saattaisi olla käyttökelpoisia tiloja yhdistykselle, mutta epäilen että vuokrahinta olisi kovinkaan erityisedullinen. Vuoden vaihteessa, kun yliopistot siirtyvät itsenäisemmiksi julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiöiksi, tilojen hallinnointi varmaan noudattaa markkinatalouden periaatteita.
Observatorion historiallisen rakennuksen ylläpito yksinäisellä mäellä keskellä eteläisen Helsingin arvoasuntoja ja diplomaattilähetystöjä on ilmeisesti yliopiston talouskuluja jyvittävän hallintoväen mielestä ilmiömäisen kallista - tai sitten se vain oikeasti on sitä. Hiljattain meille oli tarjolla pikkuruinen osa observatoriosta vuokralle. Se oli remontin tarpeessa, mutta silti esimerkiksi T+a:n osalta kyseisen kellaritilan vuokra olisi viisinkertaistanut nykyiset vuokrakulut.
Kyse oli epätarkoituksenmukaisesta, huonossa kunnossa olevasta tilasta, joka sijaitsi liikenneyhteyksien kannalta hankalassa paikassa. Tähdet ja avaruus -lehden nykyinen tila Töölössä on kustannustehokas, pieni ja edullinen, mutta hyvässä kunnossa ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 14.11.2009, 14:17:43
Kertomukseni löytyy verkosta osoitteesta: http://www.ursa.fi/~linnaluo/observatorio30.htm Kirjoitus oli alunperin tarkoitettu Tähdet ja avaruus -lehteen, mutta päätoimittaja oli muuttunut minusta Marko Pekkolaan, eikä kirjoitusta julkaistu. Onneksi verkkoon voi laittaa mitä haluaa.
Niin, on se todella hyvä asia, että internet on olemassa.
Parh. terveisin,
Marko Pekkola
Tähdet ja avaruus
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 14.11.2009, 12:48:13
voihan sitä kysyä vaikkapa Etelä-Suomen kosmologiselta seuralta.
Laitetaanko kirjettä vetämään?
Mitäs optiikkaa siellä olikaan?
jk
Joku kaksoisrefraktori ja joitain ohikulkukoneita. Kaksoisrefraktori voisi olla ihan kiva harrasteprojekti.
Kaizu
Valtava kaksoisrefraktori ja joku 30 tai 35cm cassegraini (ilman korjauslasia) löytyy ainakin.
Kaksoisrefraktorin käyttöönotto voisi tosiaan olla hyvä harrasteprojekti. Viimeksi nähdessäni, siihen oli joku rakentanut jonkinlaisen korjauksen seurantaan, olisiko peräti sähköistänyt sen. Korjaus oli tehty joskus viime vuosituhannen jälkimmäisellä puoliskolla sen aikaisella tekniikalla. Nykytekniikka antaisi mahdollisuuden laittaa putki ensin museokuntoon ja sitten irroitettavilla pikku lisälaitteilla viritelä siihen autoguideri ja kunnon CCD-kamera. Voisi jatkaa Donnerin Carte du Ciel projektia uudella painoksella.
Kaizu
Tämä oli hyvin mielenkiintoinen tähtipäivä. Ensin menin Ursan toimistoon hakemaan myyntikirjoja. Siellä olivat kaikki vanhat kaverini. Minulle tarjottiin Espresso-kahvia.
Sitten menin Helsingin yliopiston Observatoriolle 175-vuotiskahveille. Tapio Markkanen piti pääpuheen.
Kävelin sitten Ilkka Tuomisen kanssa Yliopiston päärakennukseen. Siellä olivat Observatorion 175-vuotisjuhlaluennot. Se aloitti Yliopiston rehtori. Ja hän pudotti todellisen uutispommin! Hän kertoi, että Observatorioon perustetaan tähtitieteen yleisökeskus ja että sinne jää myös tutkimusta!
Joko asiaa on valmisteltu erittäin salaisesti tai sitten rehtori on keksinyt asian ominpäin, kenties luettuaan Kalevi Mattilan, Tapio Markkasen ja Ilkka Tuomisen kirjoituksen Helsingin sanomista 12.11.
Sitten oli Tapio Markkasen luento Observatorion 175-vuotisesta historiasta. Luennon lopuksi hän luki lyhyen adressin, jonka olin nähnyt hetkeä aikaisemmin. Kalevi Mattila nimittäin olisi halunnut, että keräisin ihmisiltä tauolla nimiä adressiin. Allekirjoitin adressin.
Jouduin lähtemään Tapio Markkasen luennon jälkeen junalle ehtiäkseni Kirkkonummelle, jossa meillä oli Tapio Korhosen luento Avaruuspeilien tekoa Tuorlassa.
Tähtikirkasta loppusyksyä!
--------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto, fil. kand.
puh. (09) 2977001, 040-5953472
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
sähköposti: linnaluo(a)ursa.fi
http://www.ursa.fi/~linnaluo/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Linnaluoto
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
--------------------------------------------------
Kiinnostavaa. Onko tästä yleisökeskushankkeesta olemassa/saatavissa tarkempaa tietoa?
Kaizu
Ei, yleisökeskuksesta on saatavissa tarkempaa tietoa vasta sitten vuodenvaihteessa, kun kaikki tähtitieteilijät on potkittu pois Observatoriolta.
Eilen julkistettiin seuraava adressi:
Vetoomus Helsingin yliopiston rehtorille ja hallitukselle
Helsingin yliopiston hallinto on päättänyt lakkauttaa tähtitieteen laitoksen ja määrännyt, että tähtien tutkijoiden tulee poistua vuoden loppuun mennessä Tähtitorninmäen observatoriosta.
Vetoamme Helsingin yliopiston rehtoriin ja hallitukseen sen puolesta, että:
- Observatorio säilytetään edelleen tähtitieteellisen tutkimuksen toimivana tyyssijana
ja
- tähtitieteelle turvataan tutkimus- ja opetusalana autonominen asema yliopistossa vastakin.
Observatoriorakennus luo edelleen hyvän ympäristön nykypäivän tähtitieteen tutkimukselle.
Nykypäivän tutkimuksen läsnäolo tekee Observatoriosta kiinnostavan myös suurelle yleisölle ja koululaisille. Oma autonominen tähtitieteen yksikkö on tarpeen vahvasti omaleimaisen tieteenalan menestykselliselle tutkimus- ja opetustoiminnalle.
Vetoomusadressi on liitteenä. Tulosta sepaperille ja allekirjoita se. Postita sitten 30.11. mennessä osoitteeseen
Kalevi Mattila
Observatorio, PL 14
Tähtitorninmäki
00014 Helsingin yliopisto
Tietysti sitä parempi, mitäenemmänsiinä on allekirjoituksia!
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
LainaaVetoomusadressi on liitteenä. Tulosta se paperille ja allekirjoita se. Postita sitten 30.11. mennessä osoitteeseen
Liite näkyy vain rekisteröityneille, eli mikäli haluat osallistua tähän asiaan, kirjaudu sisälle, jolloin näet liitteen edellisen viestin alareunassa ja voit tallentaa sen koneellesi tulostusta varten. Allekirjoitin osaltani tuon toissapäivänä Helsingin yliopiston päärakennuksella.
Tuohan olisi tosi hieno juttu jos vaan toteutuu! Nykymaailmassa vaan on oppinut hieman skeptiseksi kun kaikkea mitataan vain kustannustehokkuudella.
Mutta mitä optiikkaa tuolla oikein on? Kaksoisrefraktorihan on Henry - veljesten valmiste 1800 - luvun lopulta mutta onhan tuolla lisäksi ohikulkukone ja pienenpi refraktori jonka tekijä lienee itse Fraunhofer. Mutta 35 - senttinen Cassegrain..ettei tuo vain olisi Schmidt - Väisälä jota yliopisto on siirrellyt useiden eri paikkojen välillä?
Muistelen että olisin vuosia sitten nähnyt tuon Schmit-Väisälän maatumassa Metsähovin varastossa. Ymmärsin että tähtitorninmäen pihatornissa olisi ihan harrastajatason Celestron, samaa kokoluokkaa kuin asennettiin Lomon tilalle Metsähoviin. Nämä perustuvat hatariin muistikuviin ja osa saattaa olla jopa unennäköä.
Kaizu
Jotta asiat taustat eivät jäisi hämäriksi ja vääristyneiksi, kerrottakoon seuraavaa:
Tähtieteen laitos ei ole ainoa itsenäinen laitos, joka Helsigin yliopistossa
yhdistetään suuremmaksi laitokseksi, vaan laitosuudistus koskee kymmeniä
yliopiston laitoksia kaikissa tiedekunnissa. Yliopisto tavoittelee suurempia
taloudellisia vastuuyksiköitä. Esimerkiksi humanistisessa tiedekunnassa yhdistyy
iso joukko laitoksia muutamaksi suurlaitokseksi. Oppiaineilla tulee todennäköisesti
olemaan oma erityisasema uusissa laitoksissa.
Tähtitiede yhdistetään fysiikan laitokseen, johon muodostetaan tähtitieteen
ja geofysiikan osasto. Mikäli olen ymmärtänyt oikein tähtitieteen asema, niin
opetus- kuin tutkimusalanakin ovat täysin turvattuja uudessa laitoksessa, siitä
kaikki osapuolet ovat olleet suhteellisen yksimielisiä. Adressista saa väkisin
vähän sellaisen mielikuvan, että tähtitiedettä oltaisiin lopettamassa kokonaan
yliopistolta.
Ainoana kitkerä ongelmana on ollut Observatorion kohtalo. Osa tähtitietelijöistä
on muuttanut ja tai muuttaa syksyn aikana Kumpulan kampukselle. Käsittääkseni
aivan vapaaehtoisesti. On kuitenkin ollut harras toivomus, että Observatoriollekin
olisi voinut jäädä vielä tähtitieteen tutkijoita, mutta matemaattis-luonnontieteellinen
tiedekunta ja fysiikan laitoksen johto on vaikuttanut olleen kovin peräänantamattomia
tässä.
Tähtitieteen opetus on suurelta osin hoidettu Kumpulassa jo muutaman vuoden
ajan.
Almanakkatoimisto ja tähtitieteen museo on käsittääkseni ollut tarkoitus säilyttää
Observatoriolla.
Adressi antaa ehkä hiukan väärän kuvan kokonaistilanteesta ja tuntuu viimeiseltä
taistelulta. Rivit tähtitietelijöidenkään piirissä eivät ole tuntuneet olevan kovin
yhtenäisiä.
Sitä kyllä itsekin kannatan, että Observatorio tulisi säilyttää, ainakin osittain tähtitieteen
käytössä. On se sitten toimiva tähtitieteen keskus ja/tai alan tutkimustiloja. Rakennus
on aikanaan tehty tiettyä tarkoitusta varten ja joten tätä tulisi edelleen suojella.
Esimerkkiä voisi hakea etelänaapuristamme. En tiedä ihan tarkkaan, Seppo saattaa osata
kertoa peremminkin, mutta Tartossahan vanha observatorio keskellä kaupunkia on museona
ja jonkinlainen harrastustoiminnan keskuksena. Varsinainen tutkimustoiminta on ollut
vuosikymmeniä kaupungin ulkopuolella.
Tiedoksi kaikille, että kirjoitin Wikipediaan artikkelin Helsingin yliopiston Observatoriosta. Osoite:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_yliopiston_Observatorio
Siellä on muitakin puutteita, mm. Pohjoismaisesta 2,5 m kaukoputkesta Kanarian saarilla ei ole artikkelia. Mm. muiden pohjoismaiden Wikipedioissa on artikkelit, ja tietysti englanniksi ja saksaksi.
Olen joskus yrittänyt ehdottaa, että Wikipediaan laitettaisiin runsaasti tähtiharrastusalan artikkeleita, mutta eipä juuri ole ottanut tulta.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 26.11.2009, 20:32:12
Olen joskus yrittänyt ehdottaa, että Wikipediaan laitettaisiin runsaasti tähtiharrastusalan artikkeleita, mutta eipä juuri ole ottanut tulta.
Pätkä oftopikkia:
Joskus aikoinaan kirjoitin artikkelin omasta yhdistyksestä mutta Wikipediassa näytti olevan sensori joka sen sieltä poisti joten minun puolestani Wikipedia saa olla ihan rauhassa.
Kaizu
Tänään on kulunut 40 vuotta Observatorion valtauksesta. Kirjoitin siksi siitä tänään artikkelin Wikipediaan. Osoite: http://fi.wikipedia.org/wiki/Observatorion_valtaus
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.11.2009, 11:59:40
Muistelen että olisin vuosia sitten nähnyt tuon Schmit-Väisälän maatumassa Metsähovin varastossa. Ymmärsin että tähtitorninmäen pihatornissa olisi ihan harrastajatason Celestron, samaa kokoluokkaa kuin asennettiin Lomon tilalle Metsähoviin. Nämä perustuvat hatariin muistikuviin ja osa saattaa olla jopa unennäköä.
Tietääkseni ainoa celika on siellä lomon tornissa. Näkemäni cassegraini oli kai valkoinen ristikkorakenteinen, eikä siinä ollut korjauslasia. En muista kokoa.
50cm Schmidt-Väisälä-kamera on kuulemani mukaan Metsähovin kolmannessa tähtitornissa. Kellään ei ole sinne avainta.
Lomo on valkea, ristikkorakenteinen puolimetrinen cassegrain. Mielestäni se väisälän putki oli vain 30 senttinen ja se tosiaankin oli siellä kolmannessa tornissa. Avaimeton lukko ei ole kuin pieni hidaste jos sinne torniin oikeasti on tarve päästä.
Silloin kun Lomoa purettiin sieltä pois, vaikutti että se oli ainoa tapahtuma yliopiston puolella. Radiopuolella näytti vähän vilkkaammalta
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 03.12.2009, 15:59:57
Tietääkseni ainoa celika on siellä lomon tornissa. Näkemäni cassegraini oli kai valkoinen ristikkorakenteinen, eikä siinä ollut korjauslasia. En muista kokoa.
50cm Schmidt-Väisälä-kamera on kuulemani mukaan Metsähovin kolmannessa tähtitornissa. Kellään ei ole sinne avainta.
Kolmannessa tornissa on mainittu kamera, mutta 30cm. Muistaakseni sama avain käy kolmostorniin kuin niihin kahteen muuhunkin. Kolmostornin huoltorakennuksessa on mielenkiintoinen itäsaksalainen tietokone varastoituna odottamassa uutta eilistä.
Se ristikkorakenne on LOMO. Ohessa linkki Altairin sivulle jossa laite on alkuperäisessä asennossaan ja hiukan kuvia muuttopuuhista.
http://www.ursa.fi/altair/artjarvi/index.html (http://www.ursa.fi/altair/artjarvi/index.html)
jk
Olen kyllä nähnyt lomon livenä, sehän on hirvittävä järkäle. Mainitsemani ristikkorakenne oli tähtitorninmäen observatorion keskimmäisessä tai läntisessä tornissa (ei ulkotornissa, jossa on kaksoisrefraktori). Tuskinpa LOMO on siellä koskaan majaillut? Kävin torneissa muistaakseni vappuaattona 2007.
Metsähovin kolmannen tornin sisällöstä olen tosiaan huhupuheiden varassa. Pitäisi varmaan käydä kokeilemassa sitä avainta sitten joskus.
Olen opiskeluaikanani viettänyt jonkin aikaa ko. rakennuksessa. Ristikkoputki ei tunnu tutulle.
Onko näiden lisäksi vielä muuta?
http://www.astro.helsinki.fi/museo/kaukoputket.shtml (http://www.astro.helsinki.fi/museo/kaukoputket.shtml)
jk
Noniin, kyselin paikallisilta noista putkista ja muistin kuin muistinkin väärin sen ristikkorakenteen, 35cm cassegrainihan oli umpinainen (oli selvästikin vappuaatto kun kävin). Ei silti ole schmidt. Se on obsiksen itätornissa. Keskitornissa on joku Argelanderin linssiputki niinkuin tuolla sivuilla näyttää seisovan. Länsitornissa on muumioitunut mehiläinen ja siellä on ollut joskus kasa mappeja. Pihatornissa on kaksoisrefraktori.
Jep, sen cassegrainin kuva on noilla historiansivuilla viimeisenä.
Se olisi sellainen putki jolle olisi vielä tänäkin päivänä käyttöä jossain muualla kuin tähtitornin mäellä.
jk
Kirjoittanut: Meade-mad
Lainaus: "Jep, sen cassegrainin kuva on noilla historiansivuilla viimeisenä. Se olisi sellainen putki jolle olisi vielä tänäkin päivänä käyttöä jossain muualla kuin tähtitornin mäellä."
Katselin kyseisellä 35 cm putkella 3.11.2009 Jupiteria Observatorion itätornissa. Näkyi ihan hienosti! Sinä päivänä oli avoimet ovet Observatoriolla. Silloin siellä oli yli tuhat kävijää.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 08.12.2009, 12:38:49
Se olisi sellainen putki jolle olisi vielä tänäkin päivänä käyttöä jossain muualla kuin tähtitornin mäellä.
Niinhän sille voisi olla. Onhan sille metsähovissa myös saman kokoinen korjauslasilla varustettu kaveri, mutta enpä ole kuullut kenenkään muun kuin itseni koskaan käyttäneen sitä. Se on losmandyn kaltaisella mutta surkealla jalustalla. Olen pari kolme vuotta yrittänyt kuvata sillä ja ehdin jopa autoguidaus-yrityksiin, kunnes tänä syksynä vihdoin ymmärsin ettei siitä ole mitään tulossa. Kuvaan tästä lähin kymmenen kertaa lyhemmillä polttoväleillä.
Kuulin että joku aikoo viedä sen celikan jalustoineen kumpulaan käytettäväksi jonkin kurssien harjoitustöissä fyssan laitoksen katolta. Se on hyvä että toimistoissa istuvilta riittää ideoita. Toivotan lämpimästi onnea yritykseen kaikille, jotka luulevat että sillä jalustalla voisi oikeasti havaita jotain. Noin puolitoista vuotta kesti oppia, mihin suuntaan putken lähellä pitää hengittää ettei rektaskension tehoton jarru irtoa ja putki lähde kääntymään painovoiman mukana.
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 08.12.2009, 13:24:25
Katselin kyseisellä 35 cm putkella 3.11.2009 Jupiteria Observatorion itätornissa. Näkyi ihan hienosti! Sinä päivänä oli avoimet ovet Observatoriolla. Silloin siellä oli yli tuhat kävijää.
Hienoa että nukkuvia laitteita on herätelty edes hetkeksi henkiin. Oliko jalustan seuranta toiminnassa?
Kaksoisrefraktorilla ja kapeakaistasuotimella olisi myös hienoa päästä kokeilemaan. Ei vaan taida tornin luukut olla avauskunnossa!
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 08.12.2009, 14:04:56
Kaksoisrefraktorilla ja kapeakaistasuotimella olisi myös hienoa päästä kokeilemaan. Ei vaan taida tornin luukut olla avauskunnossa!
On se kuulemma ihan havaintokunnossa. Kymppituumaselle linssille on okulaariholkkikin. 13-tuumaiselle ei taida olla mitään mitä laittaa putken perään. Näkyvyys pihatornista lienee aika surkea kun on puita.
Ei kai 13 tuumaiselle kuulukkaan olla muuta kuin levyn pidike. Vanhan tilalle voi tehdä adapterin nykyaikaiselle kameralle. Alkuperäisen levyn kokoisia kennoja ei ole vähävaraisten ulottuvilla mutta kinofilmikoon ja vähän isompiakin kennoja löytyy jo.
Kaizu
Tähtitieteen tutkijat ovat edelleen Observatoriossa. Joidenkin mielestä tähtitieteen yleisökeskus on vain sumuverho, jonka varjolla tutkijat ajetaan pois Observatoriosta. Kirjoitin viime tiistaina eli 15.12. Hesarin yleisönosastoon seuraavan kirjoituksen, jota eivät julkaisseet:
Helsingin yliopiston Observatorion kohtalo
Olen ihmetellen seurannut Helsingin yliopiston Observatorion asioita. Yliopiston johto on karkottamassa tähtitieteen tutkijoita vuodenvaihteessa Observatoriolta Kumpulan kampukselle.
Vuonna 2010 voimaan tulevan uuden yliopistolain myötä Helsingin yliopiston hallinto päätti muuttaa organisaatiorakennettaan yhdistämällä pienempiä laitoksia suuremmiksi. Samassa yhteydessä myös Tähtitieteen laitos päätettiin lakkauttaa 31.12.2009. Tulee mieleen, ollaanko tähtitieteen tutkimusta yleisemminkin ajamassa alas? Yliopiston tutkimuksen arvioinnissa kolme vuotta sitten tähtitiede sai parhaimmat arvosanat!
Observatorio oli esimiehen asuntona 1960-luvun loppuun saakka. Silloin entinen esimies jäi eläkkeelle ja 3.12.1969 nuoremmat tähtitieteen tutkijat ja opiskelijat ilman yliopiston lupaa muuttivat Observatoriolle. Sillä kertaa yliopisto suhtautui Observatorion valtaajiin hyvin ymmärtäväisesti ja ryhtyi jo seuraavana päivänä muuttamaan tiloja tutkimuskäyttöön sopiviksi. Tutkijat ovat olleet siellä siis vasta 40 vuotta.
Voisin ehkä kannattaa sitä, että Observatoriosta tulisi tähtitieteen yleisökeskus. Se mahtuisi sinne hyvin yhdessä tähtitieteen tutkijoiden kanssa. Mutta tuleeko yleisökeskuksesta mitään? Ehkäpä ainoa, joka voisi sitä ylläpitää, olisi Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. Siis siten, että Ursan kirjasto, kirjankustannus ja myymälä muuttaisivat Observatoriolle. Mutta tilojen vuokra ei saisi olla paljoa korkeampi kuin nykyään. Mutta Ursan kanssa ei asiasta ole lainkaan neuvoteltu.
Näyttää siis siltä, että ensi vuonna on tyhjillään oleva Observatorio, mikäli tähtitieteilijät tosiaan sieltä lähtevät?
Seppo Linnaluoto
tähtitieteilijä
Kirkkonummi
Verkko-Hesarissa julkaistua + keskusteltua:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Yliopisto+häätää+tähtitieteilijät+observatoriosta/1135251646923 (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Yliopisto+h%C3%A4%C3%A4t%C3%A4%C3%A4+t%C3%A4htitieteilij%C3%A4t+observatoriosta/1135251646923)
Aiheesta enemmän tämän aamun (22.12.2009) Hesarissa kahden artikkelin voimalla, joista ensimmäinen on kuin yllämainitun keskustelun kopio.
Jos tein tekstistä oikean johtopäätöksen niin laitos museoidaan ja sinne tulee kahvila jossa yleisö voi juoda kesäisin tähtitiedehenkistä kahvia.
Tulisiko planetaario kenties kaksoisrefraktorin paikalle vai tuleeko tontille kaunis Heureka-tyylinen kupoli. Yliopistolla tuskin on mielenkiintoa ylläpitää moisia toimintoja joten alue palautunee kaupungille ja jos vuokra on inhimillinen niin edelleen jollekkin pitopalveluyrittäjälle.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 21.12.2009, 21:33:55
Siis siten, että Ursan kirjasto, kirjankustannus ja myymälä muuttaisivat Observatoriolle. Mutta tilojen vuokra ei saisi olla paljoa korkeampi kuin nykyään.
Tällainen toteamus HS:lle tarjotussa tekstissä antaa ymmärtää, että kirjoittajalla olisi neuvotteluvaltuudet Ursan puolesta, mikä tosin ei pidä paikkaansa. Samalla se lähettää viestin siitä, mikä toistaiseksi kuvitteellisessa neuvottelussa riittää Ursalle observatorioon siirtymiselle: eli sinne vaan, kunhan vuokra "ei ole paljoa korkeampi". Esimerkiksi tähtitieteilijöiden nykyisen mielipiteen tukemisella ei ole enää merkitystä?
Allekirjoittanutkin voisi lähettää Hesarin yleisönosastoon ehdotuksen vaikkapa siitä, että Suomen Pitsinnypläysliiton* kannattaisi pikimmiten siirtää päätoimistonsa esimerkiksi Karhelankatu 1:en, koska siellä asusti 1876-1942 Suomen pitsinnypläyksen kansainvälinen suuruus, Elli Pänkävaara**.
Samalla voinkin ulkopuolisena naputella neuvottelujen reunaehdot: Suomen Pitsinnypläysliitto voi mielestäni vallan hyvin muuttaa "kunhan vuokra ei ole paljoa korkeampi".
Tietysti, kun kirjoittaisin Hesariin en kysyisi asiaa ensin sen koommin ko. liitolta kuin Karhelankatu 1:n nykyisiltä omistajiltakaan. Jatkossa keskustelu HS:ssä sujuisikin jo itsestään.
Marko Pekkola
______________________________________________________________________________________________________________________
*= "Suomen Pitsinnypläysliitolla" ei tarkoiteta Suomen Pitsinnyplääjät ry:tä. **=henkilö kuvitteellinen
Komea juttu 22.12. Hesarin sivulla A13. Ja sitä vielä tuki sivun D1 juttu.
Suunnitelmien mukaan Observatoriota remontoidaan vuosina 2011-12 ja sinne sijoitetaan tähtitieteen yleisökeskus 2012. Aikaisemmin remonttia ja yleisökeskusta ei ole mahdollistakaan aloittaa, koska niitä ei ole tietääkseni vielä lainkaan suunniteltu.
Dosenttitason tähtitieteilijöistä tietääkseni vasta kaksi on muuttanut Kumpulaan. Muut eivät ole muuttopuuhissa. Siellä on kyllä muuttolaatikoita, joihin on kai tarkoitus laittaa kirjaston kirjoja. Osaa kirjastoa kuitenkaan Kumpulan kirjasto ei ota vastaan. Joitakin kirjoja on jaettu ilmaiseksi pois, mm. minä otin sieltä joitakin Ursan kirjoja.
Observatorion henkilökuntaa on uhattu kurinpitotoimilla, jos he eivät muuta Kumpulaan. Nähtävästi koko vuosi 2010 on varattu muuttoon?
Tähtikirkasta alkutalvea!
--------------------------------------------------
Seppo Linnaluoto, fil. kand.
puh. (09) 2977001, 040-5953472
Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala
sähköposti: linnaluo(a)ursa.fi
http://www.ursa.fi/~linnaluo/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seppo_Linnaluoto
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
--------------------------------------------------
Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta on käsitellyt kokouksessaan 15.6.2010 kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipaleen valtuustoaloitetta (Kvsto 17.2.2010, asia nro 41) observatoriosta.
Taipale esittää, että kaupunki toimisi siten, että "tähtitieteen laitoksen päärakennus & tontti säilytettäisiin tähtitieteen "Mekkana" eli siellä toimisi edelleen eläviä huipputähtitieteilijöitä, museaalinen tieteellinen kokoelma ja mielellään myös Pohjoismaiden suurimman harrastajatieteellisyhdistyksen Ursan toiminnot."
http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/P__t_ksenteko/Kiinteist_lautakunta/Asiakirja?doc=Kv_2010-06-15_Klk_12_El (http://www.hel.fi/hki/Kv/fi/P__t_ksenteko/Kiinteist_lautakunta/Asiakirja?doc=Kv_2010-06-15_Klk_12_El)
-> esityslistan kohta Tonttiosasto/5
Esityslistan liitteenä on kaikenlaisia asiaan liittyviä papereita, muun muassa yleisökeskustyöryhmän loppuraportti (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-06-15_Klk_12_El/570189E7-538A-495E-B520-79823D8CAD78/observatorio_liite_1.pdf (http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Esitys/2010/Kv_2010-06-15_Klk_12_El/570189E7-538A-495E-B520-79823D8CAD78/observatorio_liite_1.pdf)). Sen liitteenä on puolestaan ns. laitetyöryhmän raportti, jossa suunnitellaan observatorion havaintovälineiden tulevaa käyttöä. Raportin mukaan mm. Väisälän 35 cm:n Cassegrain on kunnostettu hiljattain ja kaksoisrefraktorin seurantakin on toimiva.
Mielenkiintoisia uutisia Ursan pääsivulla: Helsingin yliopistomuseo hakee päällikköä Tähtitorninmäelle vuonna 2012 aukeavalle tähtitieteen yleisökeskukselle.
Uutisessa ilmaistaa myös, että Ursalla tulisi siellä olemaan toimitiloja.
Kuulostaa hienolta.
J-P
Vuokrahinta on varmaan laskenut sitten huimasti :)
On näköjään sitten toteutunut tuo Ursan muutto. Mitähän
kaikkea tämä tuo tullessaan, kuka ylläpitää yleisökeskusta ja mitä se pitää sisällään?
J-P
Tähtitorninmäen Observatorio remontoidaan ja se avautuu uudistuneena 24.10.2012. Ursan toimiston ja kirjaston lisäksi rakennukseen tulee Yliopistomuseoon kuuluva yleisökeskus, jossa kerrotaan avaruudesta sekä tähtitieteen historiasta ja tulevaisuudesta erityisesti lapsille ja koululaisille, mutta luonnollisesti kaikille kiinnostuneille. Observatorioon tulee näyttelyiden lisäksi planetaario ja kahvila sekä vuokrattava auditorio, jossa voi järjestää erilaisia tilaisuuksia.
Yleisökeskusta tukee aloitteleva yhdistys:
https://www.facebook.com/Observatorion.ystavat.ry
Omaa domainia emme saa vielä, sillä yhdistyksen rekisteröinti on kesken,
mutta siihen asti asustamme täällä:
http://www.ursa.fi/yhd/obsystavat/
Olemme kaavailleet
- logokilpailua, joka alkaisi 20.9.2012
- jäsenetuja, kunhan yleisökeskus avautuu 24.10.2012
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 20.09.2012, 21:58:26
http://www.ursa.fi/yhd/obsystavat/
Itse asiassa myös osoite
http://www.ursa.fi/observatorion.ystavat toimii, jos se olisi helpompi muistaa.
Lainaus käyttäjältä: Jutte - 15.08.2012, 16:51:21
On näköjään sitten toteutunut tuo Ursan muutto. Mitähän
kaikkea tämä tuo tullessaan, kuka ylläpitää yleisökeskusta ja mitä se pitää sisällään?
Ursa on muuttanut Raatimiehenkadulta Observatoriolle 10.-12.9. eli on ollut nyt tuolla
runsaan viikon. Remontti keskuksen osalta on vielä kesken , mutta ilmeisesti vauhti
kiihtyy, kun avajaiset lähestyvät. Ursan tiloissa on jo mahdollista vierailla.
Ursa aloittaa jo kurssitoimintansa Observatoriolla 29.9.
Observatoriolla työskentelee myös jo museon työntekijitä. Ainakin Observatorion päällikkö
Päivi Harjunpää sekä pääopas Paula Kyyrö.
Edellä ei ole mainittu, että Observatoriolle aikanaan muuttaa mys Almanakkatoimisto.
- - -
Mainittakoon joitain organisatoorisia asioita. Joku asiaa vielä tarkempi voi täsmentää.
Helsingin Observatorio on Helsingin yliopistomuseon osa. Ursa on tiloissa vuokralla,
ja toimii tietenkin itsenäisenä toimijana. Toki yhteistykuvioita Observatorion kanssa on.
Observatorion ystävät on itsenäinen yhdistys, jolla ei varsinaisesti ole toimitiloja
Observatoriolla. Yhdistyksen on tarkoitus tukea aatteellisesti, taloudellisesti sekä
muilla tavoin Observatoriota.
Nämä siis selvennyksenä, ettei sotkea eri toimijoita ja niiden rooleja.