Vanha meteoriitti

[Otava]

Tässä kuvaliite meteoriitista, jonka löysin kesällä 2009. Taitaa olla vanha, koska lasitepinta on kulunut pois. Kivi on noin 28 x 18 x 7 cm kokoinen ja painaa suunnilleen 2,5 kilogrammaa. Löytöpaikka on pohjois-karjalassa hakkuualueelta. Pikku kraatereissa (ovat 4 mm- 1 cm)näkyy pieniä meteoriitteja. Ja näyttäisi olevan kiveä ja rautaa ja jotain hienojakoista kiillettä. Olisi kiva kuulla kommentteja kivestä,

[Timo Kantola]

Mikä saa sinut epäilemään että kyseessä olisi meteoriitti ?
Yleensä pelkkä silmämääräinen tarkastelu ei riitä kertomaan onko meteoriitti vai ei, varsinkin jos kyseessä on kauan sään ja vuodenaikojen armoilla ollut kappale.
Varmuuden siitä onko kyseessä meteoriitti vai ei, saa ainoastaan lähettämällä kivi, tai pieni näytekappale siitä tutkittavaksi.

kuvia suomalaisista meteoriiteista :
http://www.somerikko.net/meteoriitit/hlm.html

Kaikki oudonnäköiset kivet ei ole meteoriitteja:
http://meteorites.wustl.edu/meteorwrongs/meteorwrongs.htm

[Jarmo Moilanen]

Harvoin voi kivikuvasta tehdä varmaa päätelmää, mutta tästä voi. Kivesi ei (valitettavasti) ole meteoriitti. Se ei oikein edes muistuta mitään meteoriittia.

Nuo kolot muuten saattavat olla ihmiskäden tekemiä. Puhutaan haulikivistä joilla aikoinaan on valmistettu luoteja. On saattanut olla sellaisessa käytössä, sillä tuollaiset kolot eivät oikein vaikuta luonnollisilta. Joku arkeologi voisi olla kiinnostunut vilkaisemaa kiveäsi.

Uutta yritystä ensi kesänä!

PS. Meteoriiteissa ei yleensä ole kiillemineraaleja. Ja jos onkin niin niitä ei ole niin paljoa että ne voisi nähdä. Eli jos kivessä näkyy kiillettä niin meteoriittiselitykset voi unohtaa suosiolla.

[Otava]

Se kiille on kuin pölyä,ja sitä on kauttaaltaan , kivi ei ole liusketta vaan syväkiveä, ja hiukan rautaa. Kamerani on huono, niin en saa yksityiskohtia näkyviin. En vaan halua, että sitä paloitellaan. Harrastan itsekin hiomista ym enkä ole koskaan ennen törmännyt tälläiseen.
Otin tähän uusia kuvia kivestä ja laskin summittaisen tiheyden. Ja kivi siis painaa 3,4 kg (eikä 2,5). sivu a: 18 cm, sivu b 18 cm ja korkeus keskimäärin 5 cm. Näin tiheys on 4,2 kg/cm3, koska kivi on kolmiomainen, sen voi kertoa kahdella ja saan näin suorakulmion. Kivi on normaalia raskaampi käsituntumallakin. Pinnalla näkyvät selkeät sulamisvanat (yksisuuntaisesti) yhteen kuvaan sain kiillepölynkin näkyviin.

[Otava]

Lisää kuvaa

[Otava]

Ja vieläkin

[Otava]

ja vielä tämä. Katsokaa pliis niin, ettei heti tyrmätä....

[Otava]

Ja se paino on / dm3

[Esko Lyytinen]

ja vielä tämä. Katsokaa pliis niin, ettei heti tyrmätä....

On varmaankin lukijoissa monta iloista kaveria jos/kun löytyy oikea meteoriitti eli ei ole minkänlaista halua "tyrmätä" 
Sellaista (meteoriittia) on jo vuosia melkeinpä kaihoten odoteltu 
Mutta maailmallakin meteoriittinäytteinä tutkittavaksi lähetetyistä on vain yksi muutamasta sadasta ollut oikea meteoriitti.

Tarkoitatko tuolla raudalla että ylipäätänsä on rautapitoinen (esimerkiksi ruosteinen) vai oikeaa metallista rautaa. Rautayhdisteethän ovat varsin yleisiä kivissämme.
Ja jos olet sitä mieltä että on metallista rautaa (olisi nikkelirautapirotetta kondriitissa), niin millä päättelet että on oikeasti metallia. Ei ole aina ihan helppoa tunnistaa. Esimerkiksi magnetiittikiteet ovat ferromagneettisia ja voivat olla hyvin metallinkiiltoisia. Olen itsekin sen jälkeen kun olin tutkinut jo kait satojakin itse tai porukalla löydettyjä näytteitä (suureksi osaksi pieniä siruja mikä osin selittää em suurta lukumäärää) luullut alkuun tällaista rautapiorotteeksi.

Jos oikeasti metallista rautaa löytyy vaikkapa siitä viilaamalla saadusta viilajauheesta vahvalla magneetilla erotettuna (paperi tms välissä), niin pystyn kyllä sellaisesta tutkimaan onko siinä nikkeliä, jos on sen verran kuin kondriittien nikkelirautapirotteessa.

Esko

[Otava]

Näkyvissä olevan "ruosteen" takia oletin, että on rautapitoinen ja tämä hienojakoinen kiiltely on hopeanväristä(olisiko sitä pirotetta?). Rei'istä tuli tuhkaa ja pieni osa reunasta irtosi, mutta jos tarve on 2 tulitikkuaskin kokoista palaa, en kyllä sahaa siitä niin paljoa :) voisin kyllä vähän lähettää, jos joku jaksaisi sit' tutkia. Alueella on muitakin mielenkiintoisia kiviä, mutta ei yhtään samanlaista kuin tämä.
Voin kyllä pienen palan lähettää kivestä, jos saan jonkun osoitteen`lItse asiassa juuri siitä taltalla palan irroitin ja sisältä löytyi "jauhemainen kiillekammio" noin 1 cm kokoinen. Voisivatko nuo kolot olla tälläisiä kammioita. Eikä tuo kiille näytä yhtään ruostuneelta. Kivi on hieman tummemman harmaa leikkauskohdasta verrattuna muuhun pintaa,n. 4*5*2,5 cm, sen voin jollekin analysoijalle lähettää.

[Otava]

Tässä irroituskohta lähikuvana

[Esko Lyytinen]

Ruosteisia tai ruosteen värisiä kiviä kyllä löytyy, mutta ei yleensä ole merkkki siitä että siinä olisi metallista rautaa. Joskin jos sellaista olisi niin kyllä se olisi ruosteessa.

"Kiillekammio" jos siis oikeasti kiillettä, on jo käytännössä varma merkki siitä että ei ole meteoriitti.

Jos haluat lähettää pienen näytteen niin tutkin siitä nikkeliä. (Muuten olen ihan "harrastajatason meteoriittituntija". )
Edustava (lähinnä muuta kuin ihan kuorta) pala sitä varten tai jauhe ei tarvisi olla määrältään grammaakaan, likikään. Ja voisi olla ruosteisesta kohdasta jos siinä todennäköisimmin olisi rautaa. Ite usein viilaan näytteestä ehkä muutaman tai muutama kymmenen milligrammaa ja erotan viilajauheesta magneettisen osan, josta tutkin nikkeliä.

Jos haluat tällä tavalla tutkittavan niin lähetäpä minun Astronetti-käyttäjätiedoista löytyvään sähköpostiosoitteeseen pikku viesti niin toimitan sitten takaisin päin osoitetietoni, johon voit kirjeessä lähettää pikkunäytteen.

Esko

[jussi_k_kojootti]

Otin tähän uusia kuvia kivestä ja laskin summittaisen tiheyden. Ja kivi siis painaa 3,4 kg (eikä 2,5). sivu a: 18 cm, sivu b 18 cm ja korkeus keskimäärin 5 cm. Näin tiheys on 4,2 kg/cm3, koska kivi on kolmiomainen, sen voi kertoa kahdella ja saan näin suorakulmion.

Aseta ämpäri pesuvatiin ja täytä ämpäri piripintaan vedellä.  Laita kivi ämpäriin, vettä läikkyy pesuvatiin.
Nosta ämpäri vadista ja mittaa montako litraa vettä läikkyi; tämä on kiven tarkempi tilavuus.

[Otava]

Kiitos. Tällä menetelmällä sain tilavuudeksi 1,34 dm3 ja painohan oli 3,4 kg. Joten tiheys olisi tällä kertaa 2,54 ;)
Ja kiilteellä tarkoitan tässä metallin näköistä ja se sitten voi olla mitä tahansa metallikiiltoista.
Nyt kun ei enää tarvitse pelätä rikkovansa korvaamatonta meteoriittia, niin pilkoin taltalla paloja ja sisältä paljastui ruostetta tai siis ruosteen näköistä . Laitan tästä palan sinne NI-tutkimukseen. :) Taitais sitten olla enemmään geologista materiaalia .

[Otava]

Ja tämä kuva vielä