Kuu vs. DS-havaitsija

Aloittaja Pororo, 30.10.2009, 09:32:52

« edellinen - seuraava »

Pororo

Eilen, kun putken kanssa olin pihalla, niin yritin etsiä Ursa Majorin alueelta ds-kohteita, kuten M81 (mag. 6)/M82, M51 (mag. 8,4) ja M101. Vaikka putkena olikin 10" SW, ei kohteita meinannut millään löytyä, vaikka käytin kohtalaisen tarkkaa karttaa ja 15x70 kiikareita spottaukseen. Paljon korkeammalla ollut M57 (mag. 9) näkyi putkella kuitenkin todella kauniisti ja muoto oli erittäin hyvin nähtävissä. Kuu kuitenkin 'paistoi' n. 84% ja valaisi erityisesti Otavan alueen taustataivaan melkein sinertäväksi. Toimiiko Kuu tässä nyt siis samalla tavalla kuten Aurinko, eli valaiseeko se erityisesti 'vastakkaispuolen' taivaasta ja näin tekee ds-havaitsemisen ainakin siellä mahdottomaksi. Olen putken kanssa vasta sen verran uusi, että pilvien takia en vielä kuuttomana yönä ole päässyt havaitsemaan. Ei kai tämä siis johdu kalustosta, tosin eihän Kuun ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen välillä ole ds-havaitsijalla syytä edes käydä katsastamassa sää tilaa ulkona :smiley:
Celestron SkyMaster 15x70 kiikarit
Sky-Watcher Skyliner 250/1200

Never

DS-havaitsijan tyypillinen motto on "jos kuu näkyy, pysy sisällä". Kuu jyrää varsinkin kohteet, joilla on pieni pintakirkkaus mm. galaksit ja sumut. Tähtijoukot ja kirkkaat planetaariset kannattaa pitää havaintolistalla jos kuu on taivaalla. Itse harvemmin vaivaudun enää ulos jos suurempi kuu taivaalla on. Esimerkiksi eilen oli selkeää, mutta pysyttelin visusti sisällä.

/Jaakko

Erik Pirtala

Minä en jätä yhtäkään selkeää ehtoota käyttämättä. Jos ei ole kuuta, havaitsen yleensä DS- kohteita, sekä kuvaan tähtitaivasta pitkillä valotusajoilla. Jos taivaalla möllöttää lähes täysikuu, kuvaan ja katselen sitä. Planeettojakin voi kuutamolla katsoa.

Iiro Sairanen

Eipä paljon tule DS-havaintoja tehtyä kuin poikkeustapauksissa, jos Kuu on taivaalla. Kapean sirpin aikaan vielä pärjää, mutta kun ollaan yli 30%:n Kuussa niin vakavammat havainnot voi unohtaa. Toki esimerkiksi avonaisia joukkoja voi yritellä. Tämä ei tarkoita sitä, että kohteet katoaisivat taivaalta. Oma tavoitteeni on nähdä kohteet mahdollisimman hyvin, joten Kuu ja valosaaste tappaa motivaation tehokkaasti. Sen sijaan putken kollimointi ja uusien laitteiden testaaminen Kuun valossa on varsin mukavaa puuhaa, kun ei tarvitse punavalon ääressä askarrella. Tänä syksynä olen sisään ajanut uusiksi rakennettua matkaputkea kuutamoöinä, joten selkeä sää on tullut hyödynnettyä. 

Alla vuoden takaisia arvoja taustataivaan kirkkaudesta ja rajamagnitudista, kun 83% Kuu laski horisonttiin. Havaintopaikkana valosaasteinen taajama.

PVM Klo SQM RJM
10.10.2008 23:15 18,95 5,7
10.10.2008 23:55 19,31 5,7
11.10.2008 01:13 19,41 5,8
11.10.2008 02:30 20,05 6,4

Tässä olisi hyvä havaintojen paikka selvittää miten Kuu vaikutta em. suureisiin.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

mistral

Katsoin eilen kuunsirppiä 480x suurennoksella ja mietin kuinka lähellä se näyttäisi olevan. Kuun etäisyys on keskimäärin alle 400 000km joten se jaettuna 480= n. 830km mikä on Helsingistä Sodankylään. Vaikka kraaterit näyttää olevan aika lähellä, noin äkkiseltään alle 100km päässä, todellisuudessa ne on vielä lähes tuhannen km päässä. Kyllä törmäykset on olleet kovia kun tekevät noin valtavia kraatereita. Ja leimahduskin on ollut kirkas, ei välttämättä terveellistä silmille.

VP

Kuunvalossa tulee katseltua pallomaisia joukkoja tai vaikkapa kirkkaimpia planetaarisia sumuja. Jos ei muuta niin kuuta. :azn:

-V

Celest1al Sphere

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 17.04.2016, 15:39:27
Kuunvalossa tulee katseltua pallomaisia joukkoja tai vaikkapa kirkkaimpia planetaarisia sumuja. Jos ei muuta niin kuuta. :azn:

-V

Pääsääntöisesti jäävät havainnot väliin kuutamoöinä. Jos Kuun vaihe on selvästi alle 50%, voi jotain vielä ajatella havaitsevansa, mutta silloinkin keskittyen lähinnä kirkkaimpiin kohteisiin.

-Juha