SC 8" Lisätarvikkeet

Aloittaja TuRe, 17.10.2009, 19:43:11

« edellinen - seuraava »

Kaizu

55mm:n päässä vapaan aukon pitäisi olla yli 55mm jotta kinokoon kenno ei vinjetoisi. Muutkin kuvausvirheet kasvavat keskiöstä kauemmas mentäessä. Ei minullakaan crayfordi hajonnut kuin kerran sen vuoksi että kiristin sen niin tiukalle että kamera pysyi paikoillaan, yleensä kamera ei pysynyt paikoillaan (ylöspäin kuvatessa). Newtonissa saattaa fokuseri päästä helpommalla sijaintinsa vuoksi, kamera harvoin roikkuu aivan selällään.

Kaizu
Kai Forssen

Lars

Lyhentäjän kanssa vinjetointia ei voi välttää, ainakaan dslr:n kennolla. Lyhentäjän omassa manuaalissa sanotaan että toimii paremmin pienempi kennoisella CCD kameralla.
Ja syy on SCT putken rajallisesta valokimpussa.

Esimerkiksi TS:n myymä focuseri säätyy 25 mm ja siitähän saanee säädettyä optimi etäisyyden hyvinkin tarkasti, kun ottaa huomioon että perus tarkennuksen voi suorittaa peilillä.

TuRe

Niin omat ei vinjetoinnit olivatkin 80 ED:n kanssa. Lyhentäjä täyttää kokonaan T2 sovitteen ja sen keskipisteen etäisyys kennosta on 45 mm. Lars, olet aivan oikeassa fokuksen säätöjen kanssa, niinhän se toimii.
Tuomo Repo

Lauri Kangas

Toisaalta ei se vinjetointi celestronin lyhentäjällä mitenkään ihan hirveän kamalaa ole. Mieto vinjetointihan ei edes haittaa, koska flättikuvathan on joka tapauksessa otettava. Olen itse kuvannut paljonkin tuolla samaisella lyhentäjällä ja 1.6x kroppikennolla. Kinokokoisella kennolla tai sitten järeämmällä lyhentäjällä voi taas käydä niin, että reunat eivät pelkästään vinjetoi vaan ovat täysin mustia.

TuRe

#19
Lauri, olet kuvannut C8":lla ja käyttänyt tuota 0,63x lyhentäjää.
Kerro, oletko ollut tyytyväinen ja mitä kohteita sillä on paras kuvata. Täyspitkänä soveltunee planeettoihin ja Kuun yksityiskohtiin, vai mitä. Minä olen kahden vaiheilla, hankinko tuon putken ja sen lisätarvikkeet. Oletko käyttänyt Crayford focuseria siinä. Lyhentäjä ja Off Axis yhdessä järkkärin kanssa? Oletko seurannassa käyttänyt Off Axisia, vai erillistä seurantaputkea.
Jalustana olen ajatellut Cam- jalustaa ( edullisia yhteistarjouksia).
Mielipiteet, plussat ja miinukset, käyttäjiltä olisivat tervetulleita.
Tuomo Repo

Lauri Kangas

Tykkään tuosta yhdistelmästä aika paljon, tosin mulla on käytössä Ursan tähtitornin Mathis-jalusta joka antaa aika hyvät edellytykset kuvaamiselle. f/6.3 ei ole mikään mahdoton aukkosuhde toisin kuin f/10 joka alkaa jo vähän olla. Muutenkin tollaisilla kahden metrin polttoväleillä alkaisi seeing jo vähän häiritä kuvaa. Off-axisia en ole koskaan käyttänyt, ajattelin kyllä jossain vaiheessa vähän testailla, jos saan jostakin lainaan. Sopivia kohteita ovat pienemmät sumut ja galaksit ja sitten vähän isompien sumujen (rosette, pelikaani, pohjois-amerikka jne) yksityiskohdat. Koen kyllä että harjoittelustani lyhyillä polttovälillä on ollut aika paljon hyötyä ja että suoraan tuollaisen käyttöön hyppääminen olisi ollut aika vaikeaa.

Olen käyttänyt seurantaputkena kahden metrin pituista satavuotiasta Mertz-akromaattiputkea, jolla seuranta kyllä pysyy ihan neulanterävästi kohdillaan, jos vaan käy niin hyvä mäihä että pikkuiseen näkökenttään sattuu yksikään tähti. Tosi julmilla (20+ minuutin) osavalotuksilla kyllä alkaa tässäkin näkyä vähän taipumaa. Taitaa johtua C8:n peilistä (sitä ei saa lukittua) tai muista kiinnityksistä, vaikka yleensä kyllä kaikki onkin kiinni kierteillä. Siksi tekisi mieli myös tyypata OAG:ta.

Kuuta ja planeettoja olen kuvannut uudemmilla celestroneilla (tuo Mathisin kyydissä oleva on toistakymmenvuotias) CPC 800:lla ja NexStar 8:lla yleensä 2x barlowin kanssa.

Erillistä tarkenninta en ole käyttänyt, tuon putken oma tarkennus on kyllä vähän luihu. Uudemmissa on paljon parempi, mutta siinäkin se peilin heiluminen haittaa aika paljon. Bahtinovin maski on ehdottoman korvaamaton apu, ilman sitä yksikään kuvani ei olisi tarkka.

Lauri Kangas

Unohtui sanoa että valovoiman parantamisen lisäksi tuo lyhentäjä parantaa myös kuvanlaatua jonkin verran, koska se tasoittaa samalla kentän kaarevuutta. Noita yhdistelmiä voi mielellään tulla testailemaankin Kaivopuiston tähtitornille vaikka tähtinäytöksen jälkeen klo 21, nehän ovat kaikille Ursan jäsenille tarkoitettuja. Omat näytökseni on torstaisin, kunhan tornin remontti nyt ensin valmistuu.

TuRe

Selvittelin hiukan TS:n sivustoilta C8"- putkeen sopivia lisäosia. Oheisessa piirroksessa (ei kovin hyvä) on esitetty kolme käytännön vaihtoehtoa. Ongelmaksi muodostuu helposti pitkä "roiro" ja taipumisvaara, mikäli kaikki tarvikkeet yrittää ottaa mukaan. Lisäksi 0,63x reducerin etäisyys kennosta kasvaa helposti turhan pitkäksi. Olisiko A) ja C) parempia vaihtoehtoja.

Tuomo Repo

-Jarz-

Mulla on tuo A yhdistelmä. Tosin Celestronin OAG menee suoraan kiinni polttovälinlyhentäjään ilman välisovitetta. Myöskin OAG:ssa kiinni olevan seurantakameran saaminen okulaarisovitteen säätövaran puitteissa yhtäaikaa fokukseen järjestelmäkameran kanssa voi vaatia lisää loittokappaleita järkkärin ja OAG:in väliin.

Onko tuon B-kohdan fokuseri todella välttämätön tarkennuksen saamiseksi kohdilleen? Käytätkö tarkennuksen apuna Bahtinovin maskia vai ihanko vain silmämääräisesti arvioit oikean fokuksen?
Tietysti jos aikoo hommata lämpötilakompensoidun moottorifokuserin siihen lisäksi, niin sitten varmaan välttämätön. Omalla 8" SC putkella ei ole ongelmia saada tarkennusta kohdilleen kun käyttää tuota maskia. Samoin jos tarkentaa tietokoneella, niin siinähän riittää kun haarukoi sen pienimmän arvon tähden leveydelle ja sitten lopuksi tarkentaa kaukoputken vastapäivään siihen arvoon.

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

TuRe

Hyviä huomioita Jarz. Tuo guiderin ja Canonin fokukset on säädettävä sitten, kun hankkii laitteet, jolloin näkee mahdollisten loittojen tarpeen. B-kohta oli vain teoreettinen vaihtoehto. Käytän Ganonin tarkennukseen Bahtinovin maskia, jolla sen saa "lähes" kohdilleen. Piirrokseni tarkoitus oli selvittää, mitä laitteita kannattaisi hankkia. A-kohdan reducerin ja kennon välistä etäisyyttä saa vielä hieman lyhyemmäksi, jos hankkii kapeamman Off Axisin. Filtterikennolla saa ratkaistua sen ongelman, ettei filtteri tule guiding- prisman eteen.

Vielä askarruttaa se, antaako niinkin voimakas lyhentäjä, kuin 0,63x tarpeeksi hyvän kuva-alan järkkärille. Se on kuitenkin välttämätön tällä putkella. Jarz, millä kameralla olet kuvannut. Toimiiko OFF Axis hyvin.   
Tuomo Repo

-Jarz-

#25
Viime kevättalvella oli käytössä alla näkyvä kokoonpano mihin tuli kiinni Pentax K10D järjestelmäkamera. Kuvasta näkee, että QHY5 seurantakamera on okulaarisovitteessa niin syvällä kuin se vaan menee. Tuokaan ei riittänyt tarkan fokuksen aikaansaamiseksi vaan tähdet näkyivät venyneinä ja himmeimmät tähdet eivät näkyneet ollenkaan. PHD kuitenkin pystyi käyttämään seurantatähtinä noita venyneitäkin ja aina löytyi myös jokin kirkkaampikin tähti, joten seurannanohjauksen käyttö kuitenkin onnistui. Kameran ja OAG:in välissä on baaderin 7,5mm loittoputki mikä mahdollistaa OAG:in prisman säädön käytön tähtien löytämiseksi ilman, että se osuu kameraan kiinni. Olisi ollut tarpeen vaihtaa tuo 7,5mm loitto 15mm:iin, jotta seurantakameran olisi saanut tarkkaan fokukseen. Tämä näin jälkikäteen mietittynä, kun ei silloin viime kevättalvella tajunnut että tähdet eivät olleet ihan fokuksessa.





Tässä sitten tämän hetkinen tilanne. Kamera näyttää olevan entistäkin kauempana OAG:sta filtterikotelon vuoksi, mutta koska järkkäri, jossa kennon etäisyys oli 45,5mm + T2 sovitteen paksuus on vaihtunut Atikin ccd-kameraan, jossa kennon etäisyys on vain 12mm, ei todellisuudessa etäisyys olekaan niin paljon muuttunut. Nyt QHY5 seurantakamerankin on saanut fokukseen ja vähän jäänyt pelivaraakin.




Tässä yksi 90s raakakuva M53:sta viime kevättalvelta, eli kuvattu tuolla ylemmällä kokoonpanolla. Tähtien venymiset johtuvat huonosta jalustan suuntauksesta, eikä polttovälinlyhentäjän virheistä. Samalla kuvasta näkyy selvästi minkä verran on vinjetointia. Tuosta selviää flättien otolla onneksi.

Valmis kuva M53:sta.


En ole huomannut, että tuo OAG:n prisma olisi aiheuttanut mitään varjostusta kuviin, joten en pitäisi sitä ainakaan huomioitavana haittana. Tuo polttovälinlyhentäjän f-arvo on paikkansapitävä vain sillä valmistajan ilmoittamalla kennon etäisyydellä polttovälinlyhentäjän linssistä, mikä Celestronilla on jossain 90-100mm hujakoilla. Mitä lähempänä kenno on lyhentäjää, sitä suurempi f-arvo ja mitä kauemmas kamera viedään lyhentäjästä saadaan tuosta f6.3 arvosta pienempi arvo, mikä on tavallaan hyvä, mutta myöskin silloin kuvaan alkaa tulla noita tähtien venymisiä nurkista alkaen.
Atikissa on sen verran pienempi tuo ccd-kenno, että sen voi viedä hiukan etäämmälle kuin järkkärin ilman noita kuvavirheitä. Tällä hetkellä tuo etäisyys on siis 115mm ja f-arvo on ehkä alle kuuden.

Celestronin OAG:ssa on mahdollisuus pyöräyttää prismaa 145 astetta, mikä mahdollistaa tähtien löytymisen seurannanohjausta varten. Tuo ominaisuus mielestäni on välttämätön OAG:ssa oli se sitten kenen tahansa valmistajan tekemä. Seurantatähtiä löytyy nykyään yleensä aika kivuttomasti. Useimmiten ei edes tarvitse siirtää prismaa vaan tähtiä on heti saatavilla PHD:lle 1s valotusajoilla.

Laitan vielä tähän tuon M53 kuvan täyskokoisena ja samoin yhden flättikuvan.
M53
Flätti

JM
Jari
CPC 800 XLT - Skylux 70/700 - Pentax K10D - QHY5 - Atik 314L+

TuRe

Aivan loistava selvitys käyttämistäsi lisätarvikkeista. Olin aika lähellä piirustukseni A) vaihtoehdon kanssa. Ehkä tuo filtterikotelo
(15mm piirustuksessani) antaa sen riittävän tarkennusmatkan, josta puhuit. Esityksestäsi selviää myös jatkotoimenpiteet, jos joskus innostuu Atikin matkaan. Tuo valmis kuvasi M 53:sta on myös todella hyvä. Kiitoksia Jarz.
Tuomo Repo

PetriKe

OAGia käytettäessä ei tarvi välttämättä turvautua arvailuun fokuksen riittävyyden suhteen.

On vain muistettava, että OAGin prisman keskeltä on oltava sama etäisyys niin kuvauskameran kuin autoguiderinkin kennolle. Kannattaa laskea ensin OAGin autoguiderin etäisyys prismasta sekä sen käytettävissä oleva tarkennuksen säätövara ja sitten mietittävä, millä etäisyydellä kuvaskameran kennon on OAGista oltava ja mitä siihen väliin voi laittaa. Nimittäin harvemmin tuota autoguiderin etäisyyttä OAGin prismasta pystyy kovinkaan paljoa säätämään.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

J-P

Tässä hiukan esimerkkiä äärimmäisyyksistä:
http://astroanarchy.blogspot.com/2009/09/active-otics-and-meade-lx200-gps-12.html
f10 lyhennetty ja litistetty f4.65. (Tieto PinPoint ohjelmalla)

Ihme kyllä ei taipumia! Tarkastettu CCDInspectorilla.
Systeemillä otettuja kuvia täällä:
http://astroanarchy.blogspot.com/search/label/nebula

J-P

TuRe

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 10.11.2009, 10:57:09
mään.OAGia käytettäessä ei tarvi välttämättä turvautua arvailuun fokuksen riittävyyden suhteen.

On vain muistettava, että OAGin prisman keskeltä on oltava sama etäisyys niin kuvauskameran kuin autoguiderinkin kennolle. Kannattaa laskea ensin OAGin autoguiderin etäisyys prismasta sekä sen käytettävissä oleva tarkennuksen säätövara ja sitten mietittävä, millä etäisyydellä kuvaskameran kennon on OAGista oltava ja mitä siihen väliin voi laittaa. Nimittäin harvemmin tuota autoguiderin etäisyyttä OAGin prismasta pystyy kovinkaan paljoa säätä

Niin, kyllä tuo teoreema lienee useimmille tuttu, mutta mistäs tuon OAG:n prisman etäisyyden guidin kameran kennoon ottaa ennenkuin ostaa tuotteen.
Tuomo Repo