Avaruushallinto Suomeen

[Jorma Koski]

TUTKAS seminaarissa 16.9.2009 ilmeni jälleen Suomen avaruushallinnon puute. Tutkimusrahat myönnetään maksimi neljäksi vuodeksi ja esimerkiksi satelliittiprojekti kestää jopa 25 vuotta! Niinpä tutkijat hilautuvat ulkomaisten projektien lähipiireihin ja pääsevät vain näin mukaan. Suomalainen tutkimuslaitekin lähetetään eestiläisessä mikrosatelliitissa.

Byrokratiaa ei kaivata lisää, mutta ilman kunnon kansallista strategiaa ei mitää suurempaa saada aikaan ja vähäinenkin toiminta jatkuu sirpaleina siellä täällä.

[Astronautiskelija]

Noinkohan avaruushallinnolla ongelmaa ratkaistaan? Suomessa avaruustoimintaan käytettävä julkinen rahoitus lienee promillen murto-osia bruttokansantuotteesta ja yksityinen rahoitus on sitäkin mitättömämpää.  Suomella on tietenkin avaruusstrategia - en tiedä onko se kunnollinen, mutta ilmeisesti tosissaan laadittu - mutta toiminnan laajentaminen vaatisi merkittävää lisäystä rahalliseen panostukseen.  En näe sitä mahdolliseksi aivan lähivuosina.

Astronautiskelija

[Kaizu]

Kysymys taitaa olla siitä mistä ne rahat otetaan. Eilen juuri näin selvityksen ilmatieteen laitoksen kustannuksista ja tuotoista parin vuoden takaa. Sen mukaan laitos tuottaa sijoitetun panoksen takaisin yteiskunnalle moninkertaisena, myös lyhyellä tähtäimellä. Avaruustutkimuksesta pitäisi pystyä tekemään samantapainen selvitys, silloin saattaisi olla mahdollista tehdä investointi avaruuteen ja elää toivossa saada jotain takaisin.
Taitaa olla aika vaikeaa etukäteen.

Kaizu

[Mare Nectaris]

Sovellustasolle viety teknologia avaruustutkimuksessa on todennäköisesti niin innovatiivista ja korkeata osaamista vaativaa, että siihen panostaminen voisi olla kansallisen innovaatiopolitiikan kannalta järkevää.

Eurooppalainen konteksti olisi luontevasti jo olemassa, joten projektien koordinointiin ja ideointiin voisi hyvinkin olla asiallista synnyttää jonkinlainen "avaruushallinto". Voitaisiinko olemassaolevan osaamisen pohjalta luoda "uusi" teknologiaklusteri, johon panostamalla kustannus-hyöty -asetelma olisi selkeämpi heti kättelyssä, kuin esimerkiksi bioteknologia-alalla (siellähän on enemmän odotuksia kuin villoja). Suomeksi sanottuna avaruusteknologia-alalla on jo näyttöä ja toimivia projekteja, vaikkakin kai pienimuotoisina?

Jos ajattelee vaikkapa kudosteknologian alalla Regean saavutuksia, on panostus ollut suurta ja pitkäjänteistä, mutta kohdistettua. Avaruustutkimukseen liittyvät teknologia-innovaatiot saattavat tällä hetkellä olla syvästi juurtuneina projekteissaan, mutta nouseeko niistä systemaattisesti vahvistettua ja kansalliseen muuhun osaamiseen - yrityksiin ja ohjelmiin - kytkettyä toimintaa?

Miten siis vahvistaa avaruusteknologian innovaatioympäristöä vahvistamatta "avaruushallinnon" byrokraattisia, kielteisiä puolia? Millainen voisi olla avaruusteknologiaosaamisen innovaatio-ohjelma ja -verkosto Suomessa? Olisiko Ilmatieteen laitos tällaiselle luonteva koordinaattori ja klusterin vetäjä - verkostokoordinaattorityyppinen "avaruushallinto".  Missä kaikkialla osaamista on - ja millaisiin ohjelmiin voitaisiin liittää avaruusteknologinen näkökulma? Mistä sitä tietää, vaikka kudosteknologiassakin avautuisi uusia näkymiä avaruustutkimuksen sektorille vietynä.

Ns. rajapintainnovaatiothan syntyvät silloin, kun yhdistetään metsästys, kalastus ja märät sukat - ja saadaan älyvillasukat (villaa parempaa kosteana eristävää jalanhellintämateriaalia ei kai ole keksitty). Älyvillasukassa on sitten gps, askelmittari, koiratutkan vastaanotin ja korkinavaaja pesunkestävässä muodossa. - Äly- ja mikroanturiteknologiaa "upotetussa" muodossa käsittääkseni Suomessa tutkitaan koko ajan 

Summa summarum: avaruushallinto pitäisi ajatella sopivasti "out of the box". Sen ylösajo varmasti veisi ensin enemmän rahaa kuin toisi, mutta nykyisellä suomalaisella teknologiaosaamisen tasolla panostus koordinointiin ja ohjelmallistamiseen voisi tuoda tulosta nopeastikin. Sitä seuraavaa "Nokiaa" etsitään Suomeen kuumeisesti!

[RJ]

Noinkohan avaruushallinnolla ongelmaa ratkaistaan? Suomessa avaruustoimintaan käytettävä julkinen rahoitus lienee promillen murto-osia bruttokansantuotteesta ja yksityinen rahoitus on sitäkin mitättömämpää.

Kysymys ei ole pelkästään rahasta. Kuten esim. T&A:n 6/2009 sähköpurjejutusta käy ilmi, voi todella pienelläkin panostuksella lähettää vaikka oman satelliitin. Se mitä tarvitaan on organisaatio, jolla on mandaatti toimia kansallisella tasolla. Suomessa on paljon laadukasta avaruuden tutkimusta ja potentiaalia hyödyntää tämänlaista ylätahoa.

Suomella on tietenkin avaruusstrategia - en tiedä onko se kunnollinen, mutta ilmeisesti tosissaan laadittu - mutta toiminnan laajentaminen vaatisi merkittävää lisäystä rahalliseen panostukseen.  En näe sitä mahdolliseksi aivan lähivuosina.

Strategia ja avaruusasiain neuvottelukunta on, mutta he eivät päätä rahoituksesta. Käytännössä tämänlainen yhdistelmä ei ole tehokas missään suhteessa. Toimintaa ei tarvitse lähtökohtaisesti alkaa laajentaa, sillä jo nyt meillä on näköpiirissä aika merkittäviä hankkeita.

[Astronautiskelija]

Malttakaahan vaan hetki, niin pääsemme nauttimaan noista avaruusinnovaatioista, kun satelliittipaikannukseen perustuva tienkäyttömaksu otetaan käyttöön.

Suoranaiseen avaruustoimintaan liittyvät perustavaa laatua olevat keksinnöt on tehty jo kauan aikaa sitten.  Ainoastaan avaruudessa tapahtuva raaka-aine-, teollisuus- ja energiantuotanto ovat vielä kehittymättä, eivätkä ne kehity ennen kuin laukaisujen hinta laskee merkittävästi nykyistä halvemmaksi, jos sittenkään.  Vaadittava hintakehitys ei ole edes näköpiirissä. 

Suomen kannalta on merkitystä silläkin, että meillä ei ole mitenkään merkittävää lentokoneteollisuutta, jonka luonnollisena jatkeena avaruuslaitteiden rakentelua harrastettaisiin.  Ja jos vaikka meiltä löytyy osaamista joiltakin alueilta niin löytyy sitä muualtakin ja huomattavasti halvemmilla kustannuksilla.  Puhumattakaan siitä, että vanhoissa avaruusmaissa kyseessä on merkittävästä liiketominnasta ja teollisuus- ja aluepolitiikasta.

Suomen julkilausuttu avaruusvisio on, että "Suomi on edelläkävijä avaruustoiminnan valituilla alueilla. Teknologian, kaukokartoituksen ja paikannuksen mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaasti ja laaja-alaisesti yhteiskunnan eri sektoreilla."  Ei tuon ajatuksen varaan mitää nokiota rakenneta, korkeintaan satelliittipaikannukseen perustuvia rahankeruujärjestelmiä.

Astronautiskelija

[RJ]

Malttakaahan vaan hetki, niin pääsemme nauttimaan noista avaruusinnovaatioista, kun satelliittipaikannukseen perustuva tienkäyttömaksu otetaan käyttöön.

Todella kyynistä tekstiä kaiken kaikkiaan, ja varsinkin kun ottaa huomioon käytetyn nimimerkin + tähtiharrastusfoorumin :/ Ymmärrän tilanteen niin, että tekstissä katsotaan asiaa pelkästään bisnesnäkökulmasta. Pöydällä on kuitenkin tuotekehityksen lisäksi myös avaruuden perustutkimus.

Suoranaiseen avaruustoimintaan liittyvät perustavaa laatua olevat keksinnöt on tehty jo kauan aikaa sitten.  Ainoastaan avaruudessa tapahtuva raaka-aine-, teollisuus- ja energiantuotanto ovat vielä kehittymättä, eivätkä ne kehity ennen kuin laukaisujen hinta laskee merkittävästi nykyistä halvemmaksi, jos sittenkään.  Vaadittava hintakehitys ei ole edes näköpiirissä.

Mihin keksintöihin tarkemmin ottaen viitataan ja mitä on "suoranainen avaruustoiminta"? Ei esim. viime vuoden 90-sivuista Suomen avaruustoiminnan raporttia ihan pelkästään vanhoista keksinnöistä ole kasattu :)

http://www.cospar.fi/reports.html

[Astronautiskelija]

Todella kyynistä tekstiä kaiken kaikkiaan, ja varsinkin kun ottaa huomioon käytetyn nimimerkin + tähtiharrastusfoorumin :/ Ymmärrän tilanteen niin, että tekstissä katsotaan asiaa pelkästään bisnesnäkökulmasta. Pöydällä on kuitenkin tuotekehityksen lisäksi myös avaruuden perustutkimus.

Mihin keksintöihin tarkemmin ottaen viitataan ja mitä on "suoranainen avaruustoiminta"? Ei esim. viime vuoden 90-sivuista Suomen avaruustoiminnan raporttia ihan pelkästään vanhoista keksinnöistä ole kasattu :)

http://www.cospar.fi/reports.html

Näytät nyt luulevan, että minä olisin jotenkin avaruustoimintaa tai -tutkimusta vastaan.  Ei pidä paikkansa. En vähättele suomalaisen avaruustutkimuksen määrää tai laatua.  Kirjoitukseni kärki kohdistuu avaruuhallinnon perustamistarvetta vastaan.  Syynkin olen jo sanonut - 45 miljoonana euron per vuosi  jakamiseen ei tarvita uutta organisaatiota.  Olen sitä mieltä veronmaksajana.  Avaruus- ja tähtiharrastukseni rahoituksen hoidan ihan omilla rahoilla ehdottomasti nimimerkkini hengessä, eikä siihen kenelläkään pitäisi olla huomauttamista.

Ilmeisesti kysyt tosissasi; suoranaisella avaruustoiminnalla tarkoitan kantorakettien rakentamista ja laukaisutomintaa, satelliitten rakentamista ja operoimista.  Jos Suomessa kehittyisi merkittävää sen alan teollisuutta, en ollisi muuta kuin iloinen.  Satelliitteihin liittyvät innovaatiot eivät ole mitenkään järisyttävän omaperäisiä. Kaukokartoitusta, meteorologiaa, luonnonvaroijen etsintää, vakoilua, tietoliikennettä, paikannusta ja perustutkimusta harrastettiin ennen satellittejakin, satelliteilla ne hoituvat vaan kattavammin ja nopeammin ja toisinaan jopa kustannustehokkaammin.  Uutena potentiaalisena alana pitää kai mainita avaruusturismin. 

Paljonko muuten tuosta 45 miljoonasta menee 'puhtaalle' tutkimukselle, osaat varmaan sanoa.

Astronautiskelija (ja ylpeä siitä)

[RJ]

Näytät nyt luulevan, että minä olisin jotenkin avaruustoimintaa tai -tutkimusta vastaan.  Ei pidä paikkansa. En vähättele suomalaisen avaruustutkimuksen määrää tai laatua.  Kirjoitukseni kärki kohdistuu avaruuhallinnon perustamistarvetta vastaan.  Syynkin olen jo sanonut - 45 miljoonana euron per vuosi  jakamiseen ei tarvita uutta organisaatiota.  Olen sitä mieltä veronmaksajana.

Ihmettelen oikeastaan siksi, koska tämän ajatusten vaihdon perusteella on vaikea vetää toisenlaista johtopäätöstä, kun että olet vastaan. Perustelu (ja toistoa): kuten jo todettu, niin periaatteellinen kysymys ei ole nyt rahoituksen määrästä, vaan mahdollisuudesta toimia kansallisella tasolla. Vaikka veronmaksajana vastustatkin byrokratian lisäämistä pelkästään euromäärään vedoten, tulet siinä samalla asettuneeksi vastaan kansallisen tason tutkimusprojekteja. Kts. myös vastaukseni #4. Ehkä pienen Suomen tilanteeseen sopii myös joku toinen malli, kuin valtion avaruuselin, mutta ainakin ESAn 18 varsinaisesta jäsenmaasta 16 on valinnut sen ratkaisun (lainattu mainitusta Suomisen T&A artikkelista):

http://en.wikipedia.org/wiki/European_Space_Agency#Member_countries_and_budget

Huomatkaa siis noista eri maiden budjeteista ettei tässä mitään NASAa olla perustamassa :D

Paljonko muuten tuosta 45 miljoonasta menee 'puhtaalle' tutkimukselle, osaat varmaan sanoa.

Kyllä se mun käsittääkseni oikeastaan kaikki menee ihan aitoon asiaan. Ei meillä niin tuotteistettuja avaruussovelluksia ole, että ne olisivat varsinaista bisnestä. Edellisen viestin raportissa on tarkempia tietoja rahoituksesta.