Omissa videokameroissani, joissa on vaihdettava objektiivi, ir-suodin on kennon edessä. Se on n.5mm paksu, vihertävä lasi. Web-kameroissa samaa tehtävää hoitava suodin on integroitu objektiiviin. Purkamissani digikameroissa suodin on ollut kennon edessä samalla lailla kuin videokameroissa. Meteorikamerasta en poistaisi suodinta koska se tekee kuvan epätrkaksi ja heikentää jo ennestään surkeaa resoluutiota ja vaikeuttaa suunnan määritystä. Yksi videokameran pikseli 100km:n päästä tarkoittaa yhden jalkapallokentän levyisen alueen tonkimista. Sieltä pitäisi sitten löytyä senttikokoluokan kiven murusia. Jos epätarkkuus on muutama pikseli puolelleen, konttausmatka mitataan jo kilometreinä. Tärkeintä olisi saada potentiaalisista meteoriitin pudottajista mahdollisimman tarkka suunta. Pieniä himmeitä vilahduksia voi seurata ihan mielenkiinnosta, meteoriittien löytymisen kannalta ne ovat toisarvoisia. Niitä seuraamalla voi tietenkin löytää uusia tähdenlentoparvia, niinkuin joku tältäkin foorumilta on jo tehnyt.
Kaizu