Värien säätäminen DS kuvien käsittelyssä

[Timpe]

Tästä NGC 7023 sumuaiheen käsittelystä lyhyt, mutta vaikea kyssäri: kuinka tällaiseen kuvaan valitaan kuvassa esiintyvien sumujen värimaailma?
Olen katsellut netistä tätä NGC7023:sta jonkin verran ja löytämäni kuvat vaihtelevat kovasti toisistaan väreiltään. Joku käsittelee ympäröivät sumut punavoittoisiksi ja toinen taas värjää ne pimeiksi/mustiksi/harmaiksi sumuiksi. Kolmas näkee koko sumualueen sinisen sävyissä ja neljäs taas punavoittoisena (jne. jne.). Vain taivas tuntuu olevan rajana siihen, mihin sävymaailmaan tämänkin heijastussumukohteen saa PhotoShopattua eri alueiltaan   Itse olen näiden sinivoittoisten kuvien kannalla heijastussumuissa, mutta huomasin omaa NGC7023 kuvaani käsitellessä, että on luvattoman helppoa muuttaa jopa kuvan eri osien keskinäisiä painotuksia ja niiden väritasapainoa. Lähtökohtana kaikilla on kuitenkin kohtuullisen vähäsävyinen ja neutraali alkuperäiskuva, josta pikaiseksi malliksi oman digijärkkärini yht. 58 minuutin DSS-pinosta tehty hätäinen kääntö jpg-kuvaksi. Mikä on siis oikein ja kohtuullista tällaisten sumukuvien kuvankäsittelyssä ja yleisessä photoshoppaamisessa?

PS. Tämän jatkot voinee varmaan suosiolla eritellä omaksi aiheekseen toiselle alueelle, jos tästä tulee runsaasti keskustelua (kuten luulen ;). Polkaisen tämän nyt kuitenkin alkuun NGC7023 ketjusta, koska tässäkin ketjussa on monta näkemystä samaan aiheeseen ja se pohjustaa mukavasti kysymykseni.

PS2. Tarkoituksenani ei ole syyttää sormi ojossa, että kenenkään kuvat ovat värissä väreissä (tms.), koska kyseessä on nyt vain oma uteliaisuuteni tämän aiheen suhteen. PhotoShop antaa näet liki rajoittamattomat mahdollisuudet sillä kikkailuun ja itse kunkin ohjelman käyttäjän olisi varmaan syytä miettiä, mihin vetää rajansa tämän suhteen.

[Vesa Kankare]

Mikä on siis oikein ja kohtuullista tällaisten sumukuvien kuvankäsittelyssä ja yleisessä photoshoppaamisessa?

Silloin kun kyseessä on ikäänkuin luonnollisissa väreissä oleva kuva, olen käyttänyt muutamaa menetelmää kuvien väritasapainon hakemiseksi.

1. Taustataivaan tasaaminen l. offset (Levelssillä tai gradientXTerminatorilla). Homma menee niin, että histogrammi käy jokaisella kanavalla nousemaan samasta kohtaa, tällä taklataan valosaaste samalla pois kuvasta.
2. Histogrammin leveyden säätäminen l. scale (Levelssillä, curvesilla tai valkotasapainonsäädöllä). Tässä tavoitteena on saada histogrammit saman muotoisiksi. Jos kentässä on joku värikäs kohde se pitää tietysti valita pois histogrammin mittauksesta. Eli lopullinen säätö sitten ilman valintaa samoilla arvoilla
3. Jos kentässä on tähtiä, jossa on värit tallella (toivottavasti on), säädetään väritasapaino siten, että kentästä löytyy sekä sinisiä, että oransseja tähtiä. Ei esimerkiksi vihreitä tai violetteja. Tämä toimii yllättävän hyvin.

[einari]

Veskun ohjeet on hyviä.

Sitten on vielä mahdollista käyttää G2V-spektriluokan tähtiä kalibrointiin.
Tunnustan etten ole itse käyttänyt ko menetelmää mutta aiheesta löytyy juttua esim täältä:
http://www.cyanogen.com/help/maximdl/Color_Balance.htm

tai täältä:
http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/CUSTOMWB.HTM

[Timpe]

Kiitos vastauksista, nuo selventävät tätä perussävyn valintaa ja taustan kalibrointia ns. "luonnolliseen" väriavaruuteen.
Mutta entä sitten tämä puoli asiasta:

...huomasin omaa NGC7023 kuvaani käsitellessä, että on luvattoman helppoa muuttaa jopa kuvan eri osien keskinäisiä painotuksia ja niiden väritasapainoa. Lähtökohtana kaikilla on kuitenkin kohtuullisen vähäsävyinen ja neutraali alkuperäiskuva...

Verkkokuvia katsellessa PhotoShoppinsa oppinut näkee sen, mitä efektejä on mihinkin kohtaan kuvaan käytetty. Aika monessa kuvassa on muutettu kuvan pääkohteen sisäisiä kirkkaussuhteita tyyliin "korostan nyt sumun keskustaa ja lisään sen kontrastia" ja sitten "nostan sumun reuna-alueiden himmeitä harsoja paremmin näkyville nostamalla niiden kirkkautta" ja "entäs jos lisäänkin tähän alueeseen hiukan enemmän punaista/sinistä/tms. värisävyä?". Missä vaiheessa mennään jo yli aidan ja muutetaan kuvaa liikaa?

Lisään vielä tähän alle kolme kuvaa esimerkkinä, joissa on tehty pikaisesti tätä photoshoppailua enemmän tai vähemmän rankalla kädellä. Alimmassa on muutettu sumun reunalueiden sävyjäkin (lisää sinistä/cyania), mutta muissa esimerkkikuvissa on säädetty vain kuvan kirkkauseroja (käyttäen apuna tasomaskeja, joilla säätö kohdistetaan kulloinkin käsiteltävään alueeseen ja näin käsitelty kuva ei ole enää samalla tavoin "lineaarinen" keskinäisissä suhteissaan kuin jos kuvaa käsitellään kauttaaltaan samoilla säädöillä).
Eh... taitaa olla liiankin helppoa tuoda kuvaan lisää yksityiskohtaisuutta, jota alkuperäisruuduissa ei välttämättä ole lainkaan (tai se on kovin himmeänä näkyvissä kuvan tummassa sävyalueessa), vai kuinka? (Vrt. esim. tämä kuva.)

[Never]

(Vrt. esim. tämä kuva.)

Tuossa on ainakin mun silmiin "luonnollisen" näköinen jokseenkin kaukana. Ympäröivää sumuainesta on revitty taustataivaasta irti oikein kunnolla, mutta mikäs siinä niin kauan kun on oikeaa ainetta eikä fotarispämmiä :)

Sumun keskusta näyttäisi olevan sininen, ulko-osien väri on jotain siltä väliltä, ainakin enemmän punertavaa kuin sinertävää.

/Jaakko

[PetriKe]

Kohteen väreihin vaikuttaa: kohde itse, ilmakehä, kohteen korkeus horisontista, valosaaste, optiikka, RGB-suotimet (jos käytetään), kenno, monitori sekä havaitsijan oma näkö. Kunhan ensin nämä seikat on otettu huomioon, voidaan päästä lähelle 'oikeita' värejä huolellisella ja maltillisella jälkikäsittelyllä. Oikeilla väreillä tarkoitetaan sitä, miltä kohde näyttäisi, jos se olisi tarpeeksi kirkas aktivoidakseen havaitsijan värinäön.

Kuvan sävyalueiden epälineaarisessa käsittelyssä ei ole mitään ongelmaa, kunhan koko kuvaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä säätöjä erikseen valituille alueille. Siis, sädetään kuvan sävyalueiden suhteita toisiinsa, EI kohteen osien suhteita toisiinsa. Samalla tavalla on syytä tehdä myös RGB-kanavien suhteen. Oikea balanssi saavutetaan 'kalibroimalla' ensin kunkin värikanavan musta ja valkoinen piste keskenään samalle tasolle ja sitten ottamalla huomioon tarvittavat kertoimet kanavien välillä. Värikylläisyyden säätöjen kanssa kannattaa olla maltillinen, ettei esiin puske outoja värejä. Väribalanssia ei missään nimessä pitäisi muokata erikseen kuvan eri osien kesken.

Tähän on todella vaikea vastata tyhjentävästi foorumin puitteissa. Olen pitänyt aiheesta parikin esitelmää ja ne ei ihan tunnissa mene läpi

[dirty]

Kuvan sävyalueiden epälineaarisessa käsittelyssä ei ole mitään ongelmaa, kunhan koko kuvaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä säätöjä erikseen valituille alueille. Siis, sädetään kuvan sävyalueiden suhteita toisiinsa, EI kohteen osien suhteita toisiinsa.

Näinhän se menee. Tähän löytyy yksi poikkeus, joka mainitaan Zone Systemissä. Tähtien terävöittäminen voidaan tehdä unsharp maskin sijaan myös curvesin kautta.

[Timpe]

Kuvan sävyalueiden epälineaarisessa käsittelyssä ei ole mitään ongelmaa, kunhan koko kuvaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä säätöjä erikseen valituille alueille. Siis, säädetään kuvan sävyalueiden suhteita toisiinsa, EI kohteen osien suhteita toisiinsa. Samalla tavalla on syytä tehdä myös RGB-kanavien suhteen. Oikea balanssi saavutetaan 'kalibroimalla' ensin kunkin värikanavan musta ja valkoinen piste keskenään samalle tasolle ja sitten ottamalla huomioon tarvittavat kertoimet kanavien välillä. Värikylläisyyden säätöjen kanssa kannattaa olla maltillinen, ettei esiin puske outoja värejä. Väribalanssia ei missään nimessä pitäisi muokata erikseen kuvan eri osien kesken.

Ok, tässä tapauksessa tunnustan syyllisyyteni väärään toimintatapaan, mikä on hyvä kitkeä pois näin varhaisessa vaiheessa.
Tuo ylläoleva oli varmaan selvästi ja ymmärrettävästi sanottu, mutta täällä hyppäsi pari ratasta pari kierrosta ympäri jättäen oivalluksen tyhjään väliin    Kerrotko siis käytännön esimerkin tästä säätämisestä? Ts. kuinka voin korostaa esim. tämän sumun keskialueita ilman, että sumun keskusta "palaa puhki" tai himmeät reunat jäävät pimentoon? Kuinka tämän voi tehdä "yhtenä kokonaisuutena" _valitsematta_ näitä alueita erikseen käsiteltäväksi? Pitäisikö esim. kirkas keskusalue vain ensiksi paikallistaa koko kuvan histogrammista ja kohdistaa sitten eräänlainen "täsmä-säätö" Curves-työkalulla juuri tähän ainoaan kohtaan histogrammikäyrän aluetta, jolloin kaikki vastaavan kirkkaustason alueet saavat saman käsittelyn?

Entä olisiko syytä tehdä eroa sen välille onko kuvan tarkoitus olla vain "visuaalisesti kaunis, muttei niin realistinen tähtikuva" vai pitäisikö sen "toistaa todellisuus" mahdollisimman autenttisesti ja todenmukaisesti? Luontokuvauksen puolellahan tästä on ollut juttua jo pitkään, mutten muista onko sitä käsitelty täällä foorumilla.

PS. Nyt tämän jatkokeskustelun voi varmaankin jo siirtää oikealle alueelle (=Tähtikuvien käsittely) täältä Sumujen seasta, vai kuinka?

[Lauri Kangas]

En ole vieläkään saanut tuota Zone Systemiä hyppysiini, mutta arvelisin avainsanan olevan Select -> Color Range.

[PetriKe]

Tuo ylläoleva oli varmaan selvästi ja ymmärrettävästi sanottu, mutta täällä hyppäsi pari ratasta pari kierrosta ympäri jättäen oivalluksen tyhjään väliin    Kerrotko siis käytännön esimerkin tästä säätämisestä? Ts. kuinka voin korostaa esim. tämän sumun keskialueita ilman, että sumun keskusta "palaa puhki" tai himmeät reunat jäävät pimentoon? Kuinka tämän voi tehdä "yhtenä kokonaisuutena" _valitsematta_ näitä alueita erikseen käsiteltäväksi? Pitäisikö esim. kirkas keskusalue vain ensiksi paikallistaa koko kuvan histogrammista ja kohdistaa sitten eräänlainen "täsmä-säätö" Curves-työkalulla juuri tähän ainoaan kohtaan histogrammikäyrän aluetta, jolloin kaikki vastaavan kirkkaustason alueet saavat saman käsittelyn?

Juu, en ihmettele, että ratas pomppasi tyhjää. Tähän on itsekin tullut käytettyä jonkin verran aikaa ja luettua reilu 200-sivuinen kirja pariin kolmeen kertaan. Avain tähän on curves- ja levels -työkalujen iteraatiot. Ja nyt puhutaan Photoshopiin avatuista FIT-tiedostoista. Curvesilla tehdään epälineaarisia säätöjä histogrammiin ja sitten levelsillä säädetään black point kohdilleen. Ja taas uusi iteraatio (2-3 kertaa). Sitten tehdään histogrammin micro-säätöjä curvesilla, joka on tuollainen 'täsmäsäätö'. Eli lähellä toisiaan olevien sävyaluiden kirkkauseroja kasvatetaan, jolloin kuvan kontrasti kasvaa ja siihen tulee syvyyttä. En jaksa tätä tuon syvällisemmin selittää, koska asia vaatii usean käytännön esimerkin avautuakseen. Voin yrittää laatia tästä lyhyen esimerkin web-sivuilleni.

[Timpe]

Juu, en ihmettele, että ratas pomppasi tyhjää....(clip)... Ja nyt puhutaan Photoshopiin avatuista FIT-tiedostoista.

Kasasin noista tiedon jyväsistä sen verran toimintaohjetta, että laitoin DSS:n tekemään FITS-formaatin tiedostoja ja kokeilin avata tuon PhotoShop CS4:seen... ei tunnista FITS-formaattia, joten plugin puuttui. Tämän jälkeen asensin koneelleni FITS Liberator Photoshop pluginin, jonka saa ladattua täältä. Aha, nyt FITS kuvaformaatti tunnistui ja esiin tuli taas uusi ikkuna konversioon, jolla vaikutetaan kuvan PS-tuontisäätöihin. Ok, tätä kautta DSS:n tekemä FITS-kuva avautui PhotoShopiin, mutta se onkin Gray/16 formaatissa = harmaasävykuvana, vaikka samainen kuva näkyy DSS:n sisällä vielä väreissä.
Sitten olikin taas pakko lukea lisää ohjeistusta tuolta lataussivustolta.... siis näin:

Colour_composite.atn: A Photoshop CS3/CS2/CS/7.0 "Action" for producing colour images from a Photoshop file with three greyscale layers (save the file in your Actions directory, e.g. c:\program files\Adobe\Photoshop CS3\Presets\Photoshop Actions).
Load the Action: In the Action Window (Window -> Action) select Load Actions -> Colour_composite.atn (the small arrow in the upper right corner)
Open e.g. three (aligned) greyscale exposures of the same object in Photoshop.
Copy the three files into three layers of the same file.
For each layer:
Select the layer, for instance the Blue layer
Play the "Blue Layer" part of the Action.
Answer "Don't Merge", if that question comes.
Adjust layers as appropriate

Kysymys: puhutaanko nyt samasta asiasta Petrin kanssa? 
Tässä ohjeistetaan CCD-kameran tuottamien FITS-kuvien yhdistämistä ja kun minulla raukalla on vain tuo Canon EOS 20D, jolla ei saa (?) kuvattua erikseen näitä värikanavia  Olettaisin, että homma lähtisi pelaamaan noilla Petrin ohjeilla, jos käsillä olisi nuo FITS-kuvat kullekin värikanavalle ja niille tekisi nuo tarvittavat Actionit ja sun muut toimenpiteet. (=Rattaat pyörivät edelleenkin tyhjää, mutta nyt on käsitys siitä, että homma voisi toimia vaihtoehtoisessa ulottuvuudessa eri laitekalustuksella!?) Käsitinkö tämän oikein?

<OFFTOPIC>
Toinen juttu: tuo FITS Liberator plugin v 2.2 ei sitten toimi PhotoShop CS4:ssa, sillä tästä on maininta FAQ:ssa:
FL 2.2 does not work with Photoshop CS4. We are working on FL 2.3 that hopefully will include support for CS4 (however, only CS4 32-bit will be supported, as supporting CS4 64-bit will require a major rewrite of the plug-in).
Kolmas irrallinen huomio: Adobe on muuttanut Actions kansion sijaintia CS3 -> CS4 päivityksessä näin:
c:\program files\Adobe\Photoshop CS3\Presets\Photoshop Actions =>
C:\Program Files\Adobe\Photoshop CS4\Presets\Actions
Varmaan jotain muutakin muutosta on tehty pinnan alla, joten ei liene toiveita FL:n 100% toiminnasta CS4:ssa ennen päivitystä v 2.3:een (tämä yleisenä huomiona CCD-kameran ja PS CS4:n omistajille). Omassa koneessani FL v2.2 toimii sen verran, että kykenen avaamaan FITS-tedoston PhotoShopiin. Jatkosta en tiedä, kun ei ole noita RGB yms. kanavien kuvia saatavilla.

Ja edelleen irtohuomioita: FITS-tuonnissa PhotoShopiin löytyy mm. stretch-valinnan kohdalta nippu valintoja, joista löytyy esimerkki täältä sivun alalaidasta (kohdasta "Stretch function"). Alla on kuva tuotuna FL:n avullla PhotoShoppiin käyttäen "logarithmic" tyypin valintaa. Sangen hyvin tämä log-valinta näyttäisi nostavan reuna-alueilta lisää yksityiskohtia näkyville, mikä voi olla eduksi moneen kuvaan (vrt. yksityiskohtien erottumista noihin yllä oleviin kuviini). Kuvan Curvesit ja Levelsit edelleen hätäisesti suhattuna, joten keskusta paloi puhki tuossa samppelissa.
</OFFTOPIC>

Curvesilla tehdään epälineaarisia säätöjä histogrammiin ja sitten levelsillä säädetään black point kohdilleen. Ja taas uusi iteraatio (2-3 kertaa). Sitten tehdään histogrammin micro-säätöjä curvesilla, joka on tuollainen 'täsmäsäätö'. Eli lähellä toisiaan olevien sävyaluiden kirkkauseroja kasvatetaan, jolloin kuvan kontrasti kasvaa ja siihen tulee syvyyttä. En jaksa tätä tuon syvällisemmin selittää, koska asia vaatii usean käytännön esimerkin avautuakseen. Voin yrittää laatia tästä lyhyen esimerkin web-sivuilleni.

Tätä samaa olen tehnyt, mutta oikoen kulmat suoriksi. Photarissa on helppo tehdä tasosta kopio (Layer >New > Layer via Copy) ja tehdä edelleen siihen tasomaski (Layer > Layer mask > Hide all), joka peittää kaikki alleen. Sitten tähän tasomaskiin tehdään aukot sopivalla siveltimellä esim. taustataivaan kohdalle ja tälle maskille tehdään Gaussian Blur suurella säteellä, mikä pehmentää maskin reunat. Lopuksi maltilliset Levels/Curves säädöt maskilla valituille alueille, jolla saadaan esim. taustataivaan kontrasti kohdalleen. Viimeiseksi yhdistetään tasot Merge Layers toiminnolla ja voidaan palata kohtaan yksi tässä ketjussa. Jos tämän tekee pienillä säädöillä ja tasaisesti kautta koko kuvan, saadaan kuva pysymään käsittelemättömän ja luonnollisen näköisenä. Ks. esimerkki ohjeista tähän käsittelytapaan.

Entä olisiko syytä tehdä eroa sen välille onko kuvan tarkoitus olla vain "visuaalisesti kaunis, muttei niin realistinen tähtikuva" vai pitäisikö sen "toistaa todellisuus" mahdollisimman autenttisesti ja todenmukaisesti? Luontokuvauksen puolellahan tästä on ollut juttua jo pitkään, mutten muista onko sitä käsitelty täällä foorumilla.

Tämä yllä kuvaamani kuvankäsittely täyttää ehdot visuaalisesti kauniista tähtikuvasta, mutten menisi tyrkyttämään kuvaa mihinkään tieteelliseen tarkoitukseen, koska se ei varmasti ole enää "lineaarinen" ja muut ehdot täyttävä. Tuossa aiemmassa kertaalleen linkitetyssä sivustossa sanottiin kuvan värienhallinnasta myös näin:

You are the judge
When processing raw science images one of the biggest problems is that, to a large degree, you are 'creating' the image and this means a colossal freedom within a huge parameter space. There are literally thousands of sliders, numbers, dials, curves etc. to twist and turn.

Speaking of right and wrong, there really are no wrong or right images. There are some fundamental scientific principles that should normally be observed, but the rest is a matter of aesthetics — taste. Chromatic ordering of the exposures is one of the important scientific principles.

Kommentteja?

[dirty]

Tässä ohjeistetaan CCD-kameran tuottamien FITS-kuvien yhdistämistä ja kun minulla raukalla on vain tuo Canon EOS 20D, jolla ei saa (?) kuvattua erikseen näitä värikanavia  Olettaisin, että homma lähtisi pelaamaan noilla Petrin ohjeilla, jos käsillä olisi nuo FITS-kuvat kullekin värikanavalle ja niille tekisi nuo tarvittavat Actionit ja sun muut toimenpiteet. (=Rattaat pyörivät edelleenkin tyhjää, mutta nyt on käsitys siitä, että homma voisi toimia vaihtoehtoisessa ulottuvuudessa eri laitekalustuksella!?) Käsitinkö tämän oikein?

Jos DSS tukee tallentamista 16 bittiseen TIFF -formaattiin, niin helpointa on viedä kuvat Photoshoppiin siinä muodossa.
Varsinkaan jos kamera (järkkäri) ei natiivisti tallenna FITS:iä floating point tarkkuudella.

Tätä samaa olen tehnyt, mutta oikoen kulmat suoriksi. Photarissa on helppo tehdä tasosta kopio (Layer >New > Layer via Copy) ja tehdä edelleen siihen tasomaski (Layer > Layer mask > Hide all), joka peittää kaikki alleen. Sitten tähän tasomaskiin tehdään aukot sopivalla siveltimellä esim. taustataivaan kohdalle ja tälle maskille tehdään Gaussian Blur suurella säteellä, mikä pehmentää maskin reunat.

Siveltimen ja Gaussian blurin sijaan elegantimpaa on käyttää select color range:a ja feather:ia.

Yksi vinkki värikameroille. Kuva kannattaa jakaa photarissa alustavien blackpoint, whitepoint ja curves -säätöjen jälkeen luminanssi- ja värilayereihin.
Tietyt toimenpiteet on jatkossa helpompi tehdä omaan layeriinsä. Esim. mikrokontrasti, kohinan poisto, terävöitys luminanssiin ja väritasapainon säätö värilayeriin.

[Timpe]

Jos DSS tukee tallentamista 16 bittiseen TIFF -formaattiin, niin helpointa on viedä kuvat Photoshoppiin siinä muodossa.

Tätä olen tehnytkin, lukuunottamatta tuota yllä kuvailtua FITS-kokeilua. DSS:n uusin versio näyttää tekevän 32-bit TIF:fejä tai ainakin PS CS4 avaa ne tiffit 32-bittisinä per kanava.

Siveltimen ja Gaussian blurin sijaan elegantimpaa on käyttää select color range:a ja feather:ia.
Yksi vinkki värikameroille. Kuva kannattaa jakaa photarissa alustavien blackpoint, whitepoint ja curves -säätöjen jälkeen luminanssi- ja värilayereihin.
Tietyt toimenpiteet on jatkossa helpompi tehdä omaan layeriinsä. Esim. mikrokontrasti, kohinan poisto, terävöitys luminanssiin ja väritasapainon säätö värilayeriin.

Ok ja kiitos, ihmettelen näitä lisää paremmalla ajalla, kun nuo termit ovat tuttuja , mutta käytäntö uppo-outoa eli vaatii opettelua ja netistä tiedonhakuja onnistuakseen tällaiselle PS-noviisille 
Tuosta yllä olevasta lauseesta ymmärsin, että rajatun alueen muokkausta käyttävät muutkin (vastoin Petrin "Kuvan sävyalueiden epälineaarisessa käsittelyssä ei ole mitään ongelmaa, kunhan koko kuvaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä säätöjä erikseen valituille alueille." -toteamusta???) Tästä taitaa olla kahta (tai n+1) koulukuntaa liikkeellä vai kuinka?

[dirty]

Tuosta yllä olevasta lauseesta ymmärsin, että rajatun alueen muokkausta käyttävät muutkin (vastoin Petrin "Kuvan sävyalueiden epälineaarisessa käsittelyssä ei ole mitään ongelmaa, kunhan koko kuvaa käsitellään yhtenä kokonaisuutena eikä tehdä säätöjä erikseen valituille alueille." -toteamusta???) Tästä taitaa olla kahta (tai n+1) koulukuntaa liikkeellä vai kuinka?

Eiköhän tässä olla suurinpiirtein samaa koulukuntaa. Tähtien valinta ja terävöitys curvesilla lienee vain poikkeus.
Itse olen käyttänyt curvesia tähtiin, kun kuvaan 0.9"/pikseli resoluutiolla. Tähdet jäävät silloin aika pehmeiksi ja
curvesilla terävöinti antaa siistimmän lopputuloksen kuin unsharp mask.

[Timpe]

Yksi vinkki värikameroille. Kuva kannattaa jakaa photarissa alustavien blackpoint, whitepoint ja curves -säätöjen jälkeen luminanssi- ja värilayereihin.
Tietyt toimenpiteet on jatkossa helpompi tehdä omaan layeriinsä. Esim. mikrokontrasti, kohinan poisto, terävöitys luminanssiin ja väritasapainon säätö värilayeriin.

Parin päivän kokeilujen jälkeen pitää taas kysyä lisää, kun en ole edistynyt tässä asiassa ja webistä löytyy n+1 tapaa/ohjetta tehdä näitä säätöjä. Lopputulos on kuitenkin ollut heikompi, kuin mihin kykenen ilman kuvan pilkkomista layereihin luminanssin ja värien suhteen   Luultavasti teen siis homman väärin eli menen "/C edellä puuhun".
Kysymys: miten kameran/DSS:n tuottaman RGB TIF-kuvan saa jaettua nätisti tuolla tavalla luminanssiin ja väreihin?
Olen kokeillut muuttaa kuvan formaattia "Image > Mode > RGB Color" ---> "Lab color":ksi. Nyt kuvasta löytyy Lab, Lightness, a ja b kanavat, joista Lightness näyttää olevan luminassitietoa. Jos pysyn RGB-tilassa, niin sitten kuvasta löytyvät nuo R, G ja B värit kanavatietona (tietysti), ja näitä pääsee muokkaamaan kutakin erikseen. Kuvan ollessa Multichannel-tilassa löytyvät taasen Cyan Magenta + Keltainen ja niin edelleen.

Hukassa ollaan, kun ei tiedä mihin suuntaan jatkaa ja onko edes hehtaarilleen oikealla kuvankäsittelysuunnalla.... Gendlerkin taikoo luminanssikuvansa tyhjästä, mutta hän keskittyy vain CCD-kuville tehtyjen kuvien muokkaamiseen   Joten jospa joku viitsisi tehdä tähän jatkoksi selvät 1-2-3 ohjeet alkuun pääsemiseen? Verkkohaulla olen löytänyt tämän "Catching the Light by Jerry Lodriguss" sivuston, mutten ole vielä ehtinyt perehtymään tarkemmin, mitä kaikkea tästä kokonaisuudesta löytyy (sisällysluettelo näyttää melko hyödylliseltä).