IC4665

[jmantyla]

Tämä IC-kohde erottuu jopa paljain silmin heikkona läiskänä. Kameralla sen saa helposti esiin. Kuuluu osastoon "miksei Messier huomannut tätä?"
Ehkä "liian" lähellä B Oph- eli Cebalrai-tähteä?

Pentax K200D 200/2,8 8x20 s. 18.8.09 00.09.

Jorma M.
Kangasala

[Never]

Tämä IC-kohde erottuu jopa paljain silmin heikkona läiskänä. Kameralla sen saa helposti esiin. Kuuluu osastoon "miksei Messier huomannut tätä?"Ehkä "liian" lähellä B Oph- eli Cebalrai-tähteä?

Messier käytti useimmiten kaukoputkia, joissa suurennos oli yli 100-kertainen. Tuollaisella suurennoksella kohteet kuten IC 4665, NGC 6633, NGC 752 jne. näyttävät ainoastaan rikkaammalta osalta tähtitaivasta eivätkä sumumaisilta kohteilta jotka voisi sekoittaa komeettoihin. Taivaat eivät myöskään ilmeisesti olleet tarpeeksi hyvät että Messier olisi kohteen paljain silmin bongannut.

/Jaakko

[jmantyla]

Messier käytti useimmiten kaukoputkia, joissa suurennos oli yli 100-kertainen. Tuollaisella suurennoksella kohteet kuten IC 4665, NGC 6633, NGC 752 jne. näyttävät ainoastaan rikkaammalta osalta tähtitaivasta eivätkä sumumaisilta kohteilta jotka voisi sekoittaa komeettoihin. Taivaat eivät myöskään ilmeisesti olleet tarpeeksi hyvät että Messier olisi kohteen paljain silmin bongannut.

/Jaakko

No joo, ei tämä IC4665 ihan paljain silmin kunnolla erotu, vain nipin napin jotain hötöä. Elokuun 17.-18. oli harvinaisen kirkas, kunnes 02.30 alkoi pilviä tunkea taivaalle. Toisaalta, onhan Messierin listalla sellaisia kuin M45 ja M31, jotka eivät 100x suurennuksella näytä juuri miltään... Ja Ranskan taivaat lienevät olleet 1700-luvun lopulla huomattavan valosaasteettomia 

Jorma M.

[Never]

Toisaalta, onhan Messierin listalla sellaisia kuin M45 ja M31, jotka eivät 100x suurennuksella näytä juuri miltään... Ja Ranskan taivaat lienevät olleet 1700-luvun lopulla huomattavan valosaasteettomia 

100x suurennoksella eivät, mutta paljain silmin kyllä. M45 ja M31 sijaitsevat paikassa, josta komeettahavaitsijat vielä tänäkin päivänä etsivät uusia komeettoja (ns. "comet haystack"). Monet komeetat löydettiin tuohon aikaan paljain silmin niiden ollessa 6 magnitudia kirkkaampia. Aamu- ja iltahämärissä molemmat kohteet sijaitsevat siis sopivassa paikassa, jossa havaitsijat saattavat sekoittaa ne uusiin komeettoihin. Tästä löytyy hyvää läppää muistaakseni O'Mearan Caldwell objects-kirjasta.

Perseuksen kaksoistähtijoukko kuuluu samaan kaartiin ja kohde näkyy tietysti kahtena jo paljain silmin, joka auttaa huomattavasti tunnistuksessa.

/Jaakko

[jmantyla]

Messier käytti useimmiten kaukoputkia, joissa suurennos oli yli 100-kertainen. Tuollaisella suurennoksella kohteet kuten IC 4665, NGC 6633, NGC 752 jne. näyttävät ainoastaan rikkaammalta osalta tähtitaivasta eivätkä sumumaisilta kohteilta jotka voisi sekoittaa komeettoihin.
/Jaakko

Paljain silmin erottuva avoin tähtijoukko erottui varmasti paljain silmin 1700-luvulla Ranskan valosaasteettomilla taivailla.
Outoa on sen puuttuminen NGC-luettelosta, joka valmistui tähtivalokuvauksen käyttöönoton jälkeen 1888.
Kohde tunnistettiin avoimeksi tähtijoukoksi vasta 1908 laajakulmavalokuvien avulla.
Siksi se on vain IC-luettelossa tunnuksella 4665 (S&T 6/09 s. 72).

Jorma M.

[Never]

Varmasti erottuikin paljain silmin Pariisista, mutta oliko Messierillä riittävän hyvä näkö että hän olisi sen nähnyt ilman kaukoputkea? Paha mennä spekuloimaan. Kohde on kuitenkin tarpeeksi himmeä ettei se ole "helppo" kohde paljaalle silmälle ja kuten sanoin, Messier tuskin koskaan havaitsi kohdetta ainakaan kaukoputkella. Samoin saattoi käydä myös William Herschelille.

Mutta varsin kaunis kohde kyllä, varsinkin juuri pienille instrumenteille.

[Timpe]

Messier käytti useimmiten kaukoputkia, joissa suurennos oli yli 100-kertainen. Tuollaisella suurennoksella kohteet kuten IC 4665, NGC 6633, NGC 752 jne. näyttävät ainoastaan rikkaammalta osalta tähtitaivasta eivätkä sumumaisilta kohteilta jotka voisi sekoittaa komeettoihin.

En viitsi avata tälle vaatimattomalle tähtijoukkokuvalleni erillistä ketjua, mutta kun tämä Käärmeenkantajan NGC 6633 tuli kuvattua testikuvaksi illan suussa, niin menköön tähän ketjuun esimerkkinä väljästä tähtijoukosta Joukko näytti ihan mukavalta laajakulmaokulaarin 43x suurennuksella ja 1,5^o kentässä, mutta kuvattuna tämä on tosiaankin vain tähtikenttä. (30 sekunnin valotus 300/1500mm Newtonilla ja Canon EOS 20D:llä, ISO400. Ennen kuin geeliakun yllättävä hyytyminen lopetti kuvaukset tähän...)

[jmantyla]

...mutta kuvattuna tämä on tosiaankin vain tähtikenttä. (30 sekunnin valotus 300/1500mm Newtonilla ja Canon EOS 20D:llä, ISO400. Ennen kuin geeliakun yllättävä hyytyminen lopetti kuvaukset tähän...)

Tämä on vähän saman tapainen kohde kuin M39. Laaja-alaisena se ei näytä kaukoputken läpi oikein miltään. Soveltuu parhaiten kuvattavaksi kameraoptiikalla kaukoputken reppuselässä.

Jorma M.
 

[jmantyla]

Uusi juttu ja kuva, vanha poistettu.

Jorma M.
Kangasala

[jmantyla]

Käärmeenkantaja-projektin yhteydessä kokeilin tätä toisella kaukoputkella 22.4.12:

Pentax -Kx 4x25 s. Tal 125APO.

Tämä on aiemmin julkaisematon kuva. IC4665 lähiympäristöineen erottuu hyvin.

Jorma M.
Kangasala

[jmantyla]

Käärmeenkantaja-projekti alkaa olla lopuillaan. Tässä yksi parhaista kuvistani:

Kuvattu 27.4. klo 00.39 Pentax K-r 135/2,5 45 s. ISO800 kiinteä jalusta + Pentax O-GPS1 Astrotracer.

IC4665:n sininen väri erottuu selvästi, paitsi seassa on yksi punainen tähti - mahtaako kuulua osastoon?
Pienestä pilvilautasta huolimatta Barnardin tähtikin erottuu vasemmasta alareunasta, kun osaa etsiä.

Edit. Vihje: tähti 66 Oph on kirkas sininen vasemmassa alakulmassa. Barnard on siitä vähän yläoikealle.

Jorma M.
Kangasala