SkyWatcher 200/1000..?

[Marko.J]

morjes

Itse olen uutta putkea hommaamassa ja katselin myös tuota SW:n 200/1000 putkea, HEQ5 jalustalla olevaa. Villenkellossa 835e. Mitäs mieltä omistajat ovat olleet putkestansa? Onko kannattava ostos? Kuvausta jossain vaiheessa myöhemmin aloittamassa, niin jalusta ainakin on pätevä siihen tarkoitukseen?

Mullaon tuo kyseinen putki. Tosin kannattaa tarkistaa, että saako halvemmalla, kun ostaa erikseen putken OTA-version ja HEQ-5 jalustan. Viime syksynä sai. Putkeen olen tyytyväinen, mukana seuranneet okulaarit eivät olleet kovinkaan laadukkaita. Okulaareja ostin lisäksi 8 mm Celestron X-Celin ja 17 mm Hyperionin. Niitä olen käytellyt barlowin (putken mukana tullut) kanssa ja ilman. HEQ-5:n seuranta pelaa hyvin ja on tyydyttävän tarkka (hintaan nähden) kunhan putken tasapainottaa huolellisesti.

Kuvaukseen olisi kyllä noin raskaan putken kanssa hyvä olla hieman järeämpi jalusta, esim eq-6. Itse olen kyllä vähän kuvaillutkin tuon HEQ-5:n kanssa, mutta tukevampi ei toki olisi pahitteeksi. Visuaalikäyttöön on ihan riittävän tukeva.

[auvi]

No niin, putki on hyvä ja sillä pääsee todellä syvälle. Kollimoinnin ajoittaiseen tarkistukseen on varauduttava, kuten kaikissa Newtoneissa. Mutta ,mutta jalusta. Minulla on kokemusta tuosta jalustastakin parin vuoden takaa. Rasvat jäykistyivät pakkasessa ja lukitus johonkin asentoon ei tahdo helpolla onnistua. En voi suositella. Sen sijaan kalliimpi jalusta HEQ-5 on jo toista luokkaa, ei ole em haittoja. Lisäksi se on huomattavati tukevampi, jota iso putki tarvitsee. Jalusta ei ole koskaan "liian" tukeva.

Kymysyksiä:
1) Miten kollimointi tarkastetaan?
2) Miten rasvojen kanssa yllämainituissa tilanteissa toimitaan?
3) Ja mikä jalusta Villenkellon SW 203/1200:ssa on vakiona?
extrakysymys: Onko SW 203/1200 ja SW 200/1000 eri kaukoputki?

[Timpe]

Kymysyksiä:
1) Miten kollimointi tarkastetaan?
2) Miten rasvojen kanssa yllämainituissa tilanteissa toimitaan?
3) Ja mikä jalusta Villenkellon SW 203/1200:ssa on vakiona?
extrakysymys: Onko SW 203/1200 ja SW 200/1000 eri kaukoputki?

Lyhyet vastaukset pariin kysymykseen:
1.) Kollimointia joutuu itse kukin opiskelemaan ja tutkailemaan oman kaukoputkensa kanssa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että optiset osat kohdistetaan oikein toisiinsa nähden, jotta putkesta saataisiin paras mahdollinen kuva. Jos säädöt ovat pielessä, menetät osan kuvalaadusta johon kaukoputki kykenisi (ts. maksat turhasta). Tässä on pari linkkiä aiheeseen:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1478.msg11782#msg11782 - Kollimoinnista juttua täältä foorumilta
http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kollibri.htm - Lyhyt tarkistuslista
http://web.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html - Perusteellinen esitys kollimoinnista

2.) Jos jalusta liikkuu, vaikkakin jähmeästi, niin vasta-alkajan ei kannata mennä sitä purkamaan, koska riskinä on tilanteen paheneminen (=jalustan kelpoisuuden heikkeneminen). Ohjeita EQ-sarjan jalustojen rasvaushuoltoon löytyy netistä useita, esim. http://tahtisuo.ath.cx/rotator/eq6/index.html

3. extra) Muutoin liki samat putket, toisessa pidempi pääpeilin polttoväli. Tämä vaikuttaa okulaareilla saatavaan suurennukseen. Esim. 10mm okulaarilla saat 200/1000 putkesta 100x suurennuksen (=1000/10) ja 200/1200 putkesta 120x suurennuksen (=1200/10). Okulaarin lähtöpupilli vaihtuu suurennuksen mukaan näin: 200mm/100x = 2mm lähtöpupilli (200/1000 putki) ja 200mm/120x = 1,7mm. Kummallakaan (suurennus/lähtöpupillli) ei ole olennaista eroa näiden putkien kanssa, koska esim. saman suurennuksen (tai lähtöpupillin) valinta tehdään valitsemalla vain hiukan erilainen okulaari käyttöön (esim. 200/1000 putkessa 100x saadaan 10mm okulaarilla ja vastaavasti 200/1200 putkessa tarvitaan 12mm okulaari samaan 100x suurennukseen). Perusteet okulaareista löydät täältä: http://www.teknofokus.fi/Astro/okulaari.htm ja  täältä http://www.teknofokus.fi/Astro/Okulaari/Seloku.htm