Jupiter saanut osuman?

Aloittaja Julius, 20.07.2009, 18:25:40

« edellinen - seuraava »

Esko Lyytinen

Härkämäellä kuvasivat samana yönä 22/23.7.2009, pikkuisen aikaisemmin kuin julkaistu Hubble kuva. Ja saatiin jälki näkymään huolimatta Jupiterin matalasta korkeuskulmasta.
http://www.kassiopeia.net/?sivu=uutiset

Esko

Mare Nectaris

... komea kokoelma mm. näitä Jupiterin "Wesley Impact" -kuvia saitilla Planetary Virtual Observatory & Laboratory (katso linkki "images" ja "Jupiter"). Saitille voi myös lähettää omia kuviaan.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

mistral

Morjens
Luin juuri HS:n verkkosivuilta Jupiterin törmäyksestä uutta "tietoa". Pieni lainaus: "siitä Orton päättelee, että iskeytynyt kappale oli maapallon kokoa." Jostakin olen lukenut, että kokoluokka olisi ollut muutaman jalkapallokentän luokkaa, mutta nyt Orton arvioi sen maapallon kokoiseksi :huh: Jos se olisi todella Maan kokoinen, niin miksi ei kukaan olisi huomannut sitä aikaisemmin?

Iiro Sairanen

Olisiko se jälki enemmänkin Maan kokoinen kuin iskeytynyt kappale?
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Timpe

Juu, samasta asiasta ne HS:n sivuillakin kinaavat eli tuosta kokoasiasta (ei mitään yllättävää tuollakaan). Laitetaan silti linkki artikkeliin tähän ketjuun.
Mare N:n linkki kuvasaitille oli hyvä, kiitos  :smiley: Vahinko, ettei Jupiter nouse tuon korkeammalle yötaivaalla täällä Suomessa, joten täkäläiset havainnot jäävät vähiin...
- Timo Inkinen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 27.07.2009, 21:52:33
Olisiko se jälki enemmänkin Maan kokoinen kuin iskeytynyt kappale?
Näinhän on aiemmissa uutisissa kerrottu, mutta Glenn Orton on HS:n mukaan Havaijilla olevan Mauna Kean observatorion planeettatutkija.Epäilen, että tässä uutisoinnissa on vain tapahtunut jokin virhe.

Yksi selitys voisi olla, että kyseessä on Jupiterin oma toiminta, eikä mikään ole törmännyt siihen.

Mare Nectaris

... tuo "Wesley -impact" oli (CNN:n uutisesta poimittuna) JPL:n Glenn Ortonin mukaan "jääkimpale Jupiterin läheltä tai pieni komeetta" jonka kokoluokka oli 50-100 mailia (80-160 km).

Iskemänopeus oli arviolta 50-100 km sekunnissa. NASAn Goddard Space Flight Centerin Amy Simon-Miller vertasi Hubblen ottamaa kuvaa käsitelleessä artikkelissa objektin kokoluokkaa "useisiin jalkapallokenttiin" ja arvioi iskemävoiman "tuhansia kertoja" Tunguskan iskemää voimakkaammaksi.

Arpi, joka Jupiteriin jäi, oli aluksi arviolta Maan halkaisijan kokoinen (ks. CNN:n uutinen). Arpi kuitenkin sijaitsee Jupiterin kaasukehässä vyöhykkeellä, jossa vallitsee suihkuvirtaus, jonka nopeus on n. 25 m / sekunnissa, ks. Planetary Virtual Observatory & Laboratory -saitti, Jon Legarretan postaus 20.7.09 . Tämän vuoksi iskemän jättämä jälki kaasukehässä kasvaa koko ajan. 

Tässä myös T+A:n uutinen asiasta.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

VeikkoM

#22
Lienee heti kättelyssä ollut päivänselvää, ettei maapallon luokkaa olevien kappaleiden törmäyksiä
voi sattua huomaamatta aurinkokunnassa. En usko, että tuon kokoaisia kappaleita voi olla aurinkokunnassa
olla löytämättämänä ainakaan lähialueille, tuskin ulkoreunoillakaan.  Sen verran asteroidien etsintäohjelmat
ovat jo skannanneet taivasta.

Taas kerran joku on lukenut lähteitä hätäisesti.

Jäljet Jupiterin kaasukehässä voivat olla suuriakin.  Siitä on selvä osoitus vuonna 1994 Jupiteriin törmännyt
helminauhakomeetta Shoemaker-Levy 9.  Se jätti huomattavan kokoisia jälkiä Jupiterin kaasukehään,
vaikka kyseessä oli suhteellisen pienet komeetan kappaleet.

Kehoittaisin foorumilaisia seuraamaan, tekemään havaintoja ja kuvaamaan Jupiteria nyt matalasta korkeudesta
huolimatta.  Jälki voi säilyä Jupiterin pinnalla tovin.  SL9:n kokemusten perusteella tuo voi levitä ja ehkä jopa
myöhemmässä vaiheessa muodostaa tumman vyön korkeille leveysasteilla joksikin aikaa.

Älkää unohtako raportoida havaintoja myös Kuu, planeetat ja komeetat -jaostolle.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

VeikkoM

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.07.2009, 21:30:16
... komea kokoelma mm. näitä Jupiterin "Wesley Impact" -kuvia saitilla Planetary Virtual Observatory & Laboratory (katso linkki "images" ja "Jupiter"). Saitille voi myös lähettää omia kuviaan.


Myös ALPO ja Arkansas Sky Observatoryn yhteissivulla näyttäisi olevan kuvia jäljestä:
http://www.arksky.org/alpo/
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

jarikankaanpää

Kauden eka kuva. Jupiter pyörii niin nopeasti, ettei ehdi kunnolla vaihtaa RGB-suotimia. Tämänkin
kasaamiseen kuvattu materiaali vaati 5 minuuttia (värit ja ir-pass) Detaljit venähtävät hiukan vaakasuunnassa
sotkien kuvaa muutenkin onnettomien olosuhteitten lisäksi.
Lisäsin rgb-kuvan mustavalkoiseen Ir-pass kuvaan Photoshopissa color-layerina .28.7.Klo 2.55-3.00. 12SCT, 2Xbarlow &DMK 21 AF04.AS.
En tiedä näkyykö törmäysjälki heikosti  oikealla eteläkalotilla? Ilmeisesti GRS on juuri klo 8 kohdalla planeetan vas. reunassa.
Täytyy tutkia....
http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/planeetat/JUPITER287KLO255.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1
Jari Kankaanpää

Timpe

Lainaus käyttäjältä: jarikankaanpää - 28.07.2009, 15:17:43
En tiedä näkyykö törmäysjälki heikosti  oikealla eteläkalotilla?

Kyllä tuo näyttää vahvasti törmäysjäljeltä; sangen hyvä kuva, olosuhteet yms. huomioiden jopa erinomainen!  :cool:
- Timo Inkinen

Julius

Lainaus käyttäjältä: jarikankaanpää - 28.07.2009, 15:17:43
En tiedä näkyykö törmäysjälki heikosti  oikealla eteläkalotilla? Ilmeisesti GRS on juuri klo 8 kohdalla planeetan vas. reunassa.
Täytyy tutkia....

Kyllä se selvä törmäysjälki on. Hyvä aloitus kaudelle! Kuvasin tuntia aiemmin kun jälki oli keskellä. Korkeutta tuolloin
oli n. 12 astetta. Keli oli kyllä ihan hyvä. Värikuva on vielä työstämättä. Registaxin vitosversio ei oikein tykkää DBK 21:n
videosta hävittäen värit. Pitää Virtualdubilla ensin konvertoida video käypään muotoon.

Ensi yönä olisi optimikorkeus, mutta sää ei taida oikein suosia.

Jurassic

Oma saldo Jupiterista näyttää tuollaiselta. Kuvattu 27.07.09. Törmäysjälkeä en kuvista pystynyt näkemään, jos se edes oli näkyvällä puolella.
SW200/1000 bar 2x uv/ir -cut, contrast booster. Meade dsi.
Omegon eq5
Canon 1200D full spectrum mode

jarikankaanpää

Vasta kello kolmen kieppeillä Jupiter tulee esiin naapurin puitten takaa.
Tämä on viime yöltä klo 3.20. Framerate 60/sek ja pienempi kuvamäärä lisää detaljeja ja kohinaa
http://www.lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/planeetat/Jupiter2009307klo320.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1
Jari Kankaanpää

Riqis

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 21.07.2009, 00:40:06
Taitaa olla T&A:n nettipäivittäjistä valtaosa Kiinassa auringonpimennystä jahtaamassa, joten ei ihme ettei ole reagoitu kovin vauhdilla..

Tämä aiemman keskustelun valistunut arvaus oli oikea. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että meillä ei ole 24h/7d uutispäivystystä netissä. Moinen voitaisiin järjestää, mutta resurssina se olisi pois joko a) T+a:n tilaajien ja Ursan jäsenten kukkarosta tai b) pois itse printtilehden eli Tähdet ja avaruuden laadusta. 

Jos joku huomaa poikkeuksellisen kovan tuoreen uutisen internetissä, kannattaa antaa meille uutisvihje. Parhaiten saatte toimituksen kiinni lähettämällä mailin osoitteisiin ta (tähän ät-merkki) ursa.fi  sekä samalla osoitteeseen mikko.suominen (tähän ät-merkki) iki.fi . Seuraavassa T+a:ssa no 5/2009 on artikkeli Jupiter-osumasta. Ensimmäisille se saapunee ensi viikon perjantaina olettaen että Itella hoitaa oman osuutensa.
Marko Pekkola / www.avaruus.fi