UX UMa pimennys

[PetriKe]

Onpa hieno setti havaintoja!

Rupesi tuo Peranso kiinnostamaan eksoplaneettojenkin osalta. Siinä voi ilmeisesti helposti laittaa eri öiden havaintokäyrät päällekkäin ja verrata eroavaisuuksia? Toisaalta siinä ei näyttäisi olevan model fit -ominaisuutta.

[Timo Kantola]

Onpa hieno setti havaintoja!
Rupesi tuo Peranso kiinnostamaan eksoplaneettojenkin osalta. Siinä voi ilmeisesti helposti laittaa eri öiden havaintokäyrät päällekkäin ja verrata eroavaisuuksia?

Kiitos, oli poikkeuksellinen säähäiriö.
Helposti onnistuu eri öiden havaintokäyrien yhdistäminen, tosin jos perioidi on vähänkin pielessä, niin näkymä menee puuroksi.
Liitekuva UX Uma havainnot yhdistetty 4.68h perioidilla.

Toisaalta siinä ei näyttäisi olevan model fit -ominaisuutta.

Nyt en tiedä mitä model-fit ominaisuus edes meinaa, mutta
tuolla manuaalissa http://tonnyvanmunster.ipage.com/peranso/PeransoUserManual.pdf
sivulla 21 ominaisuus "Model Function (CLEANest)".
ja sivulla 69 on "Tutorial 4 : Using the EEBLS Method for Exoplanet Transit Searches"
 siitä mukava että softan mukana tulee tutoriaaleissa tarvittava data mukana.

Asiasta toiseen:
Tuossa UX Uma mittauksia käsitellessä tuli seuraavaa mieleen..
Jos tuollainen pimennysmuuttuja, jossa pimennykset tapahtuvat kellon tarkkuudella, sijaitsee lähellä ekliptikkaa, niin pimennyksien ajankohta vuoden perioidilla ei enään näy mittauksissa pysyvän ajassa, koska etäisyys pimennysmuuttujaan muuttuu Maan liikkeestä Auringon ympäri. Teoriassa pimennsmuuttuja kello heittäisi maksimissaan +/- 8min, mutta Auringon häikäisyn vuoksi ehkä sellainen +/- 5min huojunta olisi havaittavissa.
  Tämä sama - valonnopeuden "hitaus" tuli joskus 1600-luvulla ongelmaksi, kun Jupiterin kuiden pimennyksiä käytettiin kellona valtameripurjehduksessa navigoinnin apuna.

[Jyri Lehtinen]

Asiasta toiseen:
Tuossa UX Uma mittauksia käsitellessä tuli seuraavaa mieleen..
Jos tuollainen pimennysmuuttuja, jossa pimennykset tapahtuvat kellon tarkkuudella, sijaitsee lähellä ekliptikkaa, niin pimennyksien ajankohta vuoden perioidilla ei enään näy mittauksissa pysyvän ajassa, koska etäisyys pimennysmuuttujaan muuttuu Maan liikkeestä Auringon ympäri. Teoriassa pimennsmuuttuja kello heittäisi maksimissaan +/- 8min, mutta Auringon häikäisyn vuoksi ehkä sellainen +/- 5min huojunta olisi havaittavissa.
  Tämä sama - valonnopeuden "hitaus" tuli joskus 1600-luvulla ongelmaksi, kun Jupiterin kuiden pimennyksiä käytettiin kellona valtameripurjehduksessa navigoinnin apuna.

Tästä syystä muuttuvien tähtien havaintojen ajat olisikin syytä siirtää vähintäänkin ns. heliosentriseen aikaan ennen kuin niille ruvetaan tekemään tarkkaa ajoitusta vaativaa analyysiä. Heliosentrisellä ajalla tarkoitetaan siis sitä aikaa, jolloin vastaava havainto oltaisiin tehty, jos oltaisiin oltu Auringon keskellä. Siitä siis poistetaan juuri tuo Maan ratasijainnista aiheutuva +/- 8 min valon matka-ajan heilunta. Yksittäiselle havainnolle voi heliosentrisen ajan laskea vaikkapa tällä lomakkeella. Lomakkeelle annetaan havainnon päivämäärä ja UT ja kohteen koordinaatit ja se antaa havainnon ajan juliaanisena ja heliosentrisenä juliaanisena päivänä.

Vielä parempi olisi käyttää barysentristä aikaa, joka lasketaan Auringon sijaan aurinkokunnan massakeskipisteen mukaan, eli siinä otetaan huomioon vielä Auringon heiluminen pääasiassa Jupiterin rataliikkeen takia. Käytännössä heliosentrinen aika on kuitenkin usein aivan riittävä.

On myös erittäin tärkeää pitää kirjaa siitä, missä vaiheessa siirto havaintojen kellonajoista niiden heliosentrisiin aikoihin on tehty, ettei korjausta päädytä tekemään useammin kuin kerran. Tässä on syytä olla tarkkana etenkin, kun havaintoja on raportoimassa suurempiin tietokantoihin. Muistaakseni ainakin AAVSO:n havaintojärjestelmä tekee muunnoksen itse havaintojen raportoidun ajan ja kohteen tunnettujen koordinaattien mukaan, eli sinne raportoidessa havaintojen pitää olla nimen omaan maanpäällisessä UT-ajassa.

[Timo Kantola]

Jatketaan UX Uma:n seuraamista, tässä kolme käppyrää kolmelta yöltä 28-30. 1. 2014.
Uuden kamerani Atik314L+ "ensivalo" 2563 kpl 40 sek valotuksia (eli 28.5 tuntia) - mistä on nuo käppyrät mittailtu.

Harmi että Petrin ensimmäisen postauksen kuva on hävinnyt bittiavaruuteen..

[Timo Kantola]

Lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä käppyrä.

EDIT: Lisäsin viellä kolmelta yöltä..

17.3 pilvet katkaisi sarjan joksikin aikaa.. ko. yön sarjassa pilvet häröili muutenkin, näkyy vertailutähden kirkkauden hajonnassa.

[Timo Kantola]

Laiskuus ajaa mittailemaan vain yhden tähden valokäyrää, tässä viimeyöltä, ja ylempänä lisätty kolmen aiemman kirkkaan yön käppyrät. Eipä se kuitenkaan ole paha. Joskus tulevaisuudessa joku voi näitä tutkailla ( data on AAVSON tietokannassa ) Niin olihan tuolla AAVSOlla monitorointi pyyntö myös tälle tähdelle: http://www.aavso.org/aavso-alert-notice-192

Mitään kovin radikaalia ei noissa valonvaihteluissa ole, jatkuvaa pientä elämistä.

EDIT: Lisätään yöltä 24/25 valokäyrä . Kelin puolesta täydellinen yö. Drift kuvassa klo 18:45-19:00 jouduin tekemään Dec korjauksen 1"/min koska kuumapikseli ahdisteli uhkaavasti UX Umaa..

EDIT: Lisätty yöltä 25/26 valokäyrä.

[Timo Kantola]

Viellä sai käppyrän, ja ehkä viellä ensiyönäkin..
Keli oli täydellinen, yöt vaan lyhenee kovaa vauhtia. 634 mittausta tähän käppyrään.

EDIT:
Ja tässä tältä yöltä..9/10. 625 mittausta. Kokonaiskirkkaus 0.2 mag ylöspäin.

[einari]

Tämä olisi kyllä mukavan helppo ja palkitseva kohde.
Harmi kun on väärällä puolella taivasta.

[Timo Kantola]

Viellä sai 6h valokäyrää. Täysikuu pudotti taivaan taustakirkkauden 21.2  mag huippulukemista -> 18.9mag. Mittaustarkuus kärsii kun tausta kirkastuu tuonne 17 huonommalle puolelle.

UX kirkastunut takaisin 13mag kirkkauteen.

[Timo Kantola]

Taas vuosi vierähtänyt eli noi 1800 UX UMa:n vuotta. Valokäyrää viimeyöltä:


Ja yön loppuosa:


Taivaanvahdissa: http://www.taivaanvahti.fi/observations/show/35998

[Timo Kantola]

Jaa, taas on vuosi vierähtänyt - kuudes vuosi tätä...  Ei ole valokäyrä paljoa muuttunut.. Pimennyksen pohjassa näkyy taas pieni nypy, illan ekassa valokäyrässä.

Pariin kuukauteen kun ei ole aikasarjaa kuvannut, niin taas joutu aloitaa kuin alkeista.. Lisäksi jalustan softa kaatu, meni yön havainnot kahteen osaan.
ASA:n softan kaatuilulle olen keksinyt jonkinlaisen selityksen: Jos Cartesin jättää yön yli jalustaan yhteyteen, ensin jumittuu Cartes ja sitten "himmenee" Autoslew. Ascom on jotenkin sekaantunut asiaan. Kun Cartesilla kytkeytyy jalustasta gotoilun jälkeen, niin säästyy ongelmilta.

Ensin 2h valokäyrä 185 mittausta, jossa minimin nypy näkyy, ja sitten 6.5h valokäyrä 547 mittausta.

Kuvattu 30cmF4, Baaderin Jhosson-V filsu, MPCC, ASA DDM60, 40sek valotuksilla. Melkeen täyskuu.

[Timpe]

Jaa, taas on vuosi vierähtänyt - kuudes vuosi tätä...  Ei ole valokäyrä paljoa muuttunut.. Pimennyksen pohjassa näkyy taas pieni nypy, illan ekassa valokäyrässä.

Mielenkiintoisia tällaiset pidempiaikaiset havaintosarjat (tai oikeammin saman kohteen seurannat vuoden välein), iso peukku kaimalle sitkeydestä!

[Ville Puoskari]

Lisätäänpä lusikka soppaan. Viime yönä valottelin tätä kohdetta täysikuun valaisemalta taivaalta Härkämäen observatoriolta. Youtubesta löytyvillä fotometriatyöpajan ohjeilla sain aikaiseksi tällaisen käppyrän (MuniWin + FotoDiff). Jostain syystä myös kameran guideri on mykkä, onneksi tuo pysyi helposti kentässä koko yön.

C14, Paramount ME II, SBIG ST-8
201x90s (clear)

-V

[Timo Kantola]

Vuosikatsaus UX Umaan, noin 8h käppyrä. Perioidi 4.7189h.. Pikkasen eroavuutta kahden perättäisen minimin syvyydessä.

[Timo Kantola]

 Noin 1800 kierrosta myöhemmin:  UX UMA vuosikatsaus 12.2.2019:  Perioidiksi mitattu 4.7244h.  Käppyrä (8.25h) melko samannäköinen kuin vuosi sitten.