Minkä web-kameran ostaisin

[TuRe]

Terve.
Haluaisin laajentaa kuvaamista himmeämpiin kohteisiin. Läppärissä on vain UHB-liitynnät. Mitä lisäadaptereita tarvitaan?
Planeettakuvaukseen, kun Philips TouCamia ei taida saada? Käykö se myös seurantaan?
Mikä ollisi hyvä deeb sky kohteisiin? Onko värikamera kuinka paljon huonompi herkkyydessä kuin vastaava mv-kamera? Onko vertailu tms esimerkkiä? Mv-kamerasta värikuva on työn takana. Unohdetaan kalliit SBIG- ym tähtikamerat. Hintahaarukka voisi olla luokkaa 100- 600 €.

[einari]

Jos TouCam-pohjaisia kameroita harkitsee niin läppärissä pitää olla joko printteri/sarjaportti tai sitten useampia usb-portteja pitkien valotusaikojen ohjaukseen.

Jos TouCamin (tai vastaavan) löytää niin sitä periaatteessa voi käyttää seurantaan jopa modaamattomana.
Itse olen vastaavalla kuvannut Saturnuksen Mimas-kuuta (joka on himmeämpi kuin mag 12) - tosin 20 sentin putkella.

Hyviä vaihtoehtoja planeettojen kuvaamiseen tuossa hintaluokassa on:
- Atik:n kamerat, jos niitä vielä saa (Teleskop-Servicestä voisi kysäistä)
- Astronomiser-kamerat, http://astronomiser.co.uk/cams.htm
- Meade DSI (uudemmat mallit tietty parempia).

Tämän sivun mukaan mustavalkokamera olisi 3 kertaa herkempi kuin värikamera:
http://www.modernastronomy.com/toucampro.html
Sivulla myös muita kameroita:
http://www.modernastronomy.com/cameras.html

Ilmeisesti TouCamin seuraajastakin (Philips SPC900NC) voi tehdä myös tähtikameran:
http://www.home.zonnet.nl/m.m.j.meijer/D_I_Y/spc900nc.htm

[Timo-Pekka Metsälä]

Atikilta on juuri tulossa uusi tähtikamera Atik 16IC, jonka hinta tulee olemaan 499 euroa. Kyseessä on aito 16-bittinen kamera, jossa on jäähdytys. Lainaus Atik-ryhmästä (http://tech.groups.yahoo.com/group/atik_instruments/message/4305):

This new camera is positioned as a deep sky imager, targeted to both
the beginner and advanced users. The beginner, because it does have
low price, good sensitivity, ease of use, and excellent overall
performance. The advanced, because it can be also used as an
excellent autoguider camera.

"IC" stands for Introductory Camera, and it means that it's the
camera that puts high quality astrophotography in the hands of
everyone.

Both colour and monochrome versions are available, making easier for
the user to choose what fits him best.


Specifications are as follows:

Image sensor: Sony ICX424AL or AQ (Colour)
Resolution: 659x494
Pixel size: 7.4um
ADC: 16 bit
Readout noise: 7e RMS
Cooling: Thermoelectric
Computer Interface: USB 1.1 (2.0 compatible)
Full frame download: 3 seconds
Autoguider port: ST4 compatible
Weight: Approx. 350g
Power requirements: 12V, 550mA"

Kamera on luvattu olemana saatavilla marraskuussa.

t. Timo-Pekka

[TuRe]

Kiitos Timo-Pekka. Siinä tuli kaikki tiedotkin kamerasta. Näyttää siltä, että insinöörit ovat kehittäneet jotain uutta ja aika kohtuulliseen hintaan. Jäädään odottamaan.

[einari]

Olisi saanut tuossa uudessa Atikissa olla hieman enemmän pikseleitä.
No herkkyys voi olla parempi kuin Orionin StarShoot:ssa  - kuinka ollakaan unohdin tämän listalta vaikka itse sellaisen omistan ;).
Starshootin hintaluokka samaa tasoa kuin tuon uuden Atikin.

Tässä StarShootin speksejä:

CCD Sensor: Sony® ExView HAD™ ICX259AK Color
CCD Sensor size: 1/3"
Pixel array: 752 x 582 (437,664 total)
Exposure range: .002 sec to 9.3 hrs
A/D conversion: 16 bit
Thermoelectric cooling (TEC): Yes
Gain controlr:    +10db
IR filter: Yes
Oversampling (increases S/N): 2x
Autoguider capability: Yes
USB connection: 2.0 high speed

[TuRe]

Oletko ollut tyytyväinen kameraan. Hyvältä nuokin arvot näyttävät. Onko herkkyys 1/3 mv:n kamerasta?  Minuakin hieman ihmetytti pikseleiden pieni määrä ATIKissa. Olisi kiva, jos pistäisit kuvan. Kiitoksia.

[einari]

Kyllähän StarShootillakin kelpo kuvia saa kun kaikki on kohdillaan ja jaksaa säätää.
StarShootilla otettuja kuvia on tälläkin foorumilla nähty.
Kotisivullani:
http://einarin.1g.fi/ds/index.html

Voisi tietysti tehdä joskus herkkyystestin Atik 1HS:n kanssa jonka oikeastaan ostin autoguideriksi.
Tässä yksi vertailukuva (otettu eri putkien läpi):
http://www.ursa.fi/capella/ilmot/ngc7814_150906.htm

[astro_juhis84]

Mitkä ovat uuden Atik 16IC kameran Full Well Capacity ja QE? En tiedä noiden suomenkielisiä nimiä. Miten mahtaa pärjätä Sbigin ST-7XME kameralle, jonka Full Well Capacity on ~ 100000e ja maksimi QE on noin 85%.

Mietin tässä vain kumpi olisi järkevämpi ostos, halpa Atik tai suhteellisen kallis Sbig. Kannattaisiko säästää rahat Sbigin kameraan? Täytyisi saada herkkä kamera myös tieteelliseen kuvaukseen. Tämän uuden Atikin resoluutio on melkein sama kuin Sbigin ST-7 mallissa. Onhan Atikin kenno NABG mallia? Mutta kuitenkin vasta ensi kesänä voisin taas tehdä ostoksia...opiskelijan budjetti on rajallinen.

[Timo-Pekka Metsälä]

Kysymiäsi tietoja ei ole julkaistu. Mutta samaa Sonyn kennoa käyttävässä Artemis-mallissa ART-424 full well capacity on 42000e-. Sony ei julkaise kennojensa QE-arvoja, mutta se lienee jotain 60-70% paikkeilla huippukohdassa. Sonyn kennot ovat kaikki ABG-mallisia, mutta se ei suinkaan estä tieteellistä kuvausta kuten fotometriset havainnot. Jos kamera on hyvin tehty, vasta on lineaarinen lähes saturaatiotasolle asti. Ja itse ainakin tykkään ABG-kennosta, koska ei tarvitse tuskailla bloomingin kanssa nättejä kuvia kuvatessa.

Jos verrataan vielä ST-7XME:een, niin olennainen ero on pimeävirrassa. SBIGissä pimeävirta (dark current) on luokkaa 1e-/pikseli/s kun ART-424:ssä pimeävirta on alle 0.01 e-/pix/s siis alle sadasosa SBIG:stä. (Tuo uusi Atik ei tietystikään ole sama kuin ART-424 mutta tiettyä sukulaisuutta saattaa hyvinkin olla historiallisista syistä johtuen.) .

[astro_juhis84]

Onko tarpeellista vielä Atikin kameralla ottaa darkkikuvia koska pimeävirta on niin alhainen? Sbigissä on käytännössä on pakko ottaa erilliset darkkikuvat. Kalibrointikuviin menee aikaa yllättävän paljon ja senkin ajan voisi valotella galaksia. Vielä kun Atikiin saataisiin erilllinen autoguider kenno, olisin ehdottomasti sen kameran kannalla. Starlight Xpress kamerassa ei ole pakko ottaa dakkikuvia.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ccd kuvauksessa on myös maksimivalotusaika yksittäiselle kuvalle. Mitä suurempi Full Well Capacity arvo, sitä pidempiä valotusaikoja voidaan käyttää ilman kuvan saturoitumista.

[Naamari]

Puhallanpa vähän hönkää vanhaan puuhun, eli:

Mikä näistä ominaisuuksista on tärkeintä web-kameralla kuvaamisessa?

- Paljon pixeleitä
- HD-tekniikka
- Hyvä optiikka

Tässä yksi ehdokas jota olen harkinnut: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=6449

Laittoi vaan mietityttään, kun tein vertailuja ja törmäsin Huutiksessa tämmöiseen laitteeseen,
jossa on kohtuu määrä pikseleitä, eikä hintakaan olisi kova. Laatu nyt tietty epäilyttää.  http://www.huuto.net/kohteet/nettikamera-50-megapixelia---odotettu-uutuus-2704/139578127

[einari]

Normaalikuvauksessa nuo mainitut ominaisuudet voivat olla hyvä juttu mutta vähemmän tähtikuvauksessa.
Tähtikuvauksessa tärkeitä ovat:
- manuaaliset säätömahdollisuuder (ainakin valotus ja gain=vahvistus)
- herkkyys (pimeässä)
- modattavuus (liittäminen kaukoputkeen ja mahdolliset pidemmät valotusajat)

Logitechin RightLight 2 kuulostaa pahasti automaattivalotukselta joka saattaa tähtikuvauksessa aiheuttaa, ainakin planeetoissa, että kohde palaa puhki.
Kameran omalla optiikalla ei tee oikeastaan mitään koska se kannattaa ottaa pois ja korvata sovittimella jolla sen saa kaukoputkeen kiinni.
Pikselit, no niillä on merkitystä lähinnä kuukuvauksessa.