Lagrangen pisteistä

Aloittaja teluiden, 23.02.2009, 06:38:11

« edellinen - seuraava »

teluiden

Astronetin uusin uutisaihe kertoo stereo-luotaimista ja samalla ns. Lagrangen pisteistä. Jäi ihmetyttämään tuo piste L2. Miten siellä auringon ja maan vetovoimat voivat kumota toisensa kun pisteestä katsottuna maa ja aurinko ovat samalla suunnalla?

Muutenkin eikös vain L1 ole piste jossa vetovoimat kumoavat toisensa. L3.ssa liikkuva kappale ei tule maan häiritsemäksi koska se pysyy aina samalla suoralla maan ja auringon kanssa. Oops - taisin ymmärtää nyt sen L2:denkin. Sehän on sama asia (kuten hinaja ja terveellinen -lainaus Nalle Puh:lta).

Ja ne kaksi muuta joita stereot aikoo tutkia ei ole pisteitä vaan alueita joissa kappale voi silmukkaa kiertämällä pysyä maan radalla joko maan edella tai jäljessä.
Jos kappale tulee maan perässä ja pyrkii lähestymään maata niin se liikkuu hiukan lähempänä aurinkoa kuin maa. Maan kasvava vaikutus suistaa sen sitten ulommaksi auringosta jolloin myös etäisyys maasta alkaa kasvaa koska kiertoradasta tulee pidempi. Aurinko vetää kappaleen sitten maata lyhemmälle radalle jolloin etäisyys maahan alkaa taas pienetä.

Ymmärsinkö oikein? Maan edellä kulkevan kappaleen rataan en saa nyt järkevää selitystä vaikka kuinka yritän sitä vääntää tuosta perässä tulevan tapauksesta. Ehkä se parempana päivänä aukeaisi minullekin mutta otan kyllä selityksen mielelläni vastaan.

Pekka

Jarmo

#1
Lainaus käyttäjältä: teluiden - 23.02.2009, 06:38:11
Astronetin uusin uutisaihe kertoo stereo-luotaimista ja samalla ns. Lagrangen pisteistä. Jäi ihmetyttämään tuo piste L2. Miten siellä auringon ja maan vetovoimat voivat kumota toisensa kun pisteestä katsottuna maa ja aurinko ovat samalla suunnalla?

L2: Homma menee näin: Mitä kauempana kappale kiertää Aurinkoa, sitä hitaammin se kulkee. Merkuriuksen ratanopeus on ~48 km/s, Maalla ~30 km/s ja Neptunuksella ~5 km/s. Joten normaalisti mikä tahansa Maan radan ulkopuolella oleva kappale jäisi "jälkeen" Maasta. Mutta L2 on sellainen paikka, jossa kappale on Auringosta katsottuna Maan "takana" sopivalla etäisyydellä. Tällöin Maan vetovoima kiihdyttää kappaletta juuri sopivasti lisää niin että kappaleen ratanopeus kasvaa vähän ja se pysyy alituiseen paikallaan Maahan nähden. Asiaa voi ajatella niinkin, että kappale kiertää samalla sekä Maata että Aurinkoa. Se ei vain ikinä pääse Kuun kaltaiselle radalle Maan ympärillä, sillä samalla kun se on siirtynyt vähän eteenpäin, Maa sen "alla" on myös siirtynyt vastaavasti vähän eteenpäin. Olipa sekavasti selitetty, joku voi kertoa paremmin... :D

Lainaa
Muutenkin eikös vain L1 ole piste jossa vetovoimat kumoavat toisensa.

L1: Kyllä.

Lainaa
L3.ssa liikkuva kappale ei tule maan häiritsemäksi koska se pysyy aina samalla suoralla maan ja auringon kanssa.

L3 itse asiassa tarvitsee Maapalloa. Eli siinä tapahtuu sama kuin L2:ssa mutta paaaaaaljon kauempaa. Kappaletta vetää puoleensa sekä Auringon että Maan vetovoima, joten se on mikkiriikkisen lähempänä Aurinkoa kuin Maa. Vai oliko se kauempana... ei voi muistaa eikä aivo kulje nyt.

Lainaa
Oops - taisin ymmärtää nyt sen L2:denkin. Sehän on sama asia (kuten hinaja ja terveellinen -lainaus Nalle Puh:lta).

L2: Tavallaan, vaikken N.P.-filosofiaa täysin allekirjoitakaan.

Lainaa
Ja ne kaksi muuta joita stereot aikoo tutkia ei ole pisteitä vaan alueita joissa kappale voi silmukkaa kiertämällä pysyä maan radalla joko maan edella tai jäljessä.
Jos kappale tulee maan perässä ja pyrkii lähestymään maata niin se liikkuu hiukan lähempänä aurinkoa kuin maa. Maan kasvava vaikutus suistaa sen sitten ulommaksi auringosta jolloin myös etäisyys maasta alkaa kasvaa koska kiertoradasta tulee pidempi. Aurinko vetää kappaleen sitten maata lyhemmälle radalle jolloin etäisyys maahan alkaa taas pienetä.

L4 ja L5 toimivat juuri noin.

Lainaa
Ymmärsinkö oikein? Maan edellä kulkevan kappaleen rataan en saa nyt järkevää selitystä vaikka kuinka yritän sitä vääntää tuosta perässä tulevan tapauksesta. Ehkä se parempana päivänä aukeaisi minullekin mutta otan kyllä selityksen mielelläni vastaan.

L4 on edellä ja L5 takana. Edellä kulkeva hidastuu ja kiihtyy ihan samalla tavoin kuin takanakin kulkeva... ei sillä ole väliä, kun on kyse suhteellisista nopeuksista. Eli jos asiaa tutkitaan esim Maasta käsin niin pisteessä oleva kappale vispaa edestakaisin pientä liikettä, oli se kummalla puolella tahansa.

L1-L3 ovat lisäksi pisteitä jotka eivät sinällään ole täysin stabiileja, mutta on mahdollista myös pistää satelliitti kiertämään ko. pistettä hyvin pienellä vaivalla. L4 ja L5 ovat stabiileja kun siellä kiertorata syntyy melkein "automaattisesti".

Kaikki nuo sanomani olivat sitten harmaantuneesta muististani, eli jokin asia saattoi hyvin mennä hieman häneksi. Lisäinfoa löytyy esim. Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Lagrange_point tai sivun alalaidasta löytyvästä "External links" -kohdasta. Ulkomaaksi.

Jarmo