Suomalainen pääsee painottomaan tilaan

[Pentti Karvinen]

Hyvää matkaa.

It-viikko: Suomalainen pääsee painottomaan tilaan ja tyrkylle avaruuteen

[einari]

Kuulostipa oudolta artikkelissa mainittu painovoimattomuuslento.
Suomalaisia teekkareita kyllä on ollut jo noilla painottomuuslennoilla ennenkin:
http://www.esa.int/esaCP/ESAYOOZPD4D_Finland_0.html#subhead3

Mutta jos kaveri pääsee vielä suborbitaalilennolle niin se olisi suomalaista avaruuslentohistoriaa.
Hm. kun koitin katsoa Space Adventuren sivuilta että koska ne alkaa tekemään noita suborbital-lentoja niin tulee vaan virhettä.

[Jarmo]

Suomalaisia teekkareita kyllä on ollut jo noilla painottomuuslennoilla ennenkin:
http://www.esa.int/esaCP/ESAYOOZPD4D_Finland_0.html#subhead3

Sori, tähän hirrrrrvittävään terminologiaan täytyy nyt kyllä esittää korjaus vaikka se onkin luettavissa annetun linkin takaa rivien välistä: Suomalaisia yliopisto-opiskelijoita on lentänyt aiemminkin. Meidän poppoomme vuonna 2000 Oulun yliopistosta koostui luonnontieteilijöistä* joita EI saa haukkua humanisteiksi eikä teekkareiksikaan... ;) No offence, sama juttu pätee tietääkseni myös toisinpäin. :D

*Okei, oululaisiin lukeutui myös yksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan immeinen. Muita suomalaisedustajia ko. lennolla olivat teekkarit Tampereelta ynnä Pekkolan Marko T+A:sta ;) ..

Kuulostipa oudolta artikkelissa mainittu painovoimattomuuslento.

Tuo lentokoneella suoritettu painottomuuslento on hyvin yksinkertainen, noin periaatteessa. Koneen nokka ~45 astetta** yläviistoon, vauhtia eteenpäin ja moottorit pienelle teholle. Lentokone tippuu parabelirataa alas (eli nousee ylöspäin kunnes vertikaalinopeus on nolla ja sitten lähtee laskuun), moottoreilla pidetään vekotin ja rata vakaana. Tätä siihen saakka kunnes nokka osoittaa ~45 astetta** alaviistoon, jolloin oikaistaan kone taas vaakatasoon hetkeksi ennen seuraavaa rykäisyä. Toistetaan muutaman kymmenen kertaa kunnes kaikilla on maha sekaisin. Parabeli kestää kerrallaan muistaakseni 30 sekuntia** jonka aikana sisällä ollaan - ihan kuin konekin - vapaapudotuksessa eli ns. mikrogravitaatiossa. Täyttä painottomuutta ei tietääkseni saada aikaan lentokoneissa kun se vaatisi äärettömän tarkkoja aktiivisia moottoreita jotka kompensoisivat mikkiriikkiset ilmakuopat sun muut. Mutta käytännössä eroa näiden kahden välillä ei huomaa koneen sisällä lilluessa tai voltteja tehdessä, mutta koneeseen kiinnitetyt mittalaitteet huomaavat sen kyllä.

Mielenkiintoinen ja usein mainitsematta jäänyt yksityiskohta painottomuuslennoista: sekä silloin kun kone nostetaan menemään yläviistoon että kun se oikaistaan parabelin jälkeen, koneessa vallitsee hypergravitaatio (nousee muistaakseni 2-3 G:hen**). Se vaikuttaa yllättävän paljon, esim videokameran pitely kädessä tai rinnan päällä osoittautuu äkisti aika vaativaksi... Mutta sinällään luottamus lentoturvallisuuteen nousee kun tietää että konetta ei ole rakenteellisesti muokattu mitenkään, paitsi raivattu vähän temmellystilaa sisälle. Ja ei se edes natise.

**lukemat ovat suuntaa-antavia, muisti pätkii kovin.

Mutta jos kaveri pääsee vielä suborbitaalilennolle niin se olisi suomalaista avaruuslentohistoriaa.

Tämä on kyllä harvinaisen tosi juttu. Ja olisihan se siistiä. Mutta ennemmin lähtisin kyllä itse kuin vain kuuluisin samaan kansaan. ;)

Jarmo