Avoimet isot Dobsonit

Aloittaja MLa, 19.01.2009, 22:55:24

« edellinen - seuraava »

MLa

Terve

Nyt näyttää markkinoille pukkaavan isoja dobsoneita avoimella rakenteella; Meade, GSO yms. 
Mielessäni on silloin tällöin kangastellut todella ison putken hankinta mutta putkien jättimäinen koko on hillinnyt haluja. Putken pitäisi olla jotenkin siirreltävissä henkilöautolla paikasta toiseen vaikka suurin osa havaintohommista tapahtuukin omalta takapihalta katulamppujen loisteessa. Nyt tällainen osiksi purettava pönttö voisi olla ratkaisu kuljetuspulmaan.
Onko tällainen "luurankorakenteinen" putki herkempi sivulta tulevaan valosaasteeseen kun ympärillä ei ole varjostavaa putkea?
Mikä on todellinen hyöty esim. 40 senttisestä peilistä verrattuna 25 senttiseen, jos havaintopaikka ei ole pimeä ja valosaasteeton? En tarvitse tieteellistä vastausta. Omat kokemukset ja mielipiteet riittävät jos jollakulla sellaisia on.
Pysyvätkö säädöt kohdillaan purkamisen ja kokoamisen jälkeen kohdillaan vai onko esim. kollimointia tiedossa usein?
Ja vielä lopuksi: mikä on mielestänne yläraja siirreltävän kaukoputken koossa eli milloin laitteen koko on niin iso ja käsittely hankalaa, että se alkaa haitata varsinaista harrastusta. Nykyinen 25 senttinen Orion-dobson oli isoin, joka mahtui autooni mutta suurempikin olisi kyllä muuten kelvannut.

Iiro Sairanen

Yleensä avoimissa putkissa on kankaasta tehty sukka suojaamassa hajavalolta, jos tällaista ei ole niin kannattaa tehdä vaikka itse. Hajavalon lisäksi se torjuu tehokkaasti roskien ja havaitsijasta tulevan lämpösäteilyn suoran pääsemisen putkeen.

Suuren Dobsonin edut pääsevät valloileen pimeässä havaintopaikassa, katulamppujen alta niillä ei näe oikeastaan sen enempää kuin pienemmilläkään putkilla. Taustataivas on sen sijaan huomattavan paljon kirkkaampi. Suuren peilin edut siis katoavat aika tehokkaasti DS-kohteissa. 25 cm:n putkella näkee huomattavasti paremmin oikeassa paikassa kuin 40 cm:llä taajamassa.

Oma putkeni tarvitsee kollimointia jokaisen kasauskerran jälkeen ja useasti havaintosessioiden välissäkin. En tiedä tehdasvalmisteisista putkista, mutta uskoisin, että ne saattaisivat olla jopa parempia tässä suhteessa.

18" putkeni menee autoon, mutta varsinkin metallista tehty pääpeilikehikko painaa peilin kanssa julmetusti. Onneksi ei ole tarvetta liikutella putkea auton kanssa. Aamuyön pakkasissa se tuntuisi varmasti huomattavasti raskaammalta. Samoin putken alituinen kasaaminen ja purkaminen ei mielestäni ole pitemmän päälle houkuttelevaa hommaa. Autoon menisi varmasti vielä hieman suurempikin putki, mutta hyppäys esim. kaksi tuumaa suurempaan on fyysisesti aika iso. Itselläni 18" oli ehdoton raja, muuten olisi pitänyt leventää kesämökin ulko-ovea  :cheesy:

Iso putki pimeässä paikassa tarjoaa kyllä uuden ulottuvuuden harrastukseen, kun tajuaa, että todellakin näkee kaiken mitä karttoihin on merkitty ja paljon enemmän. Tämä toki vaatii hieman totuttelua, itselläni siihen meni aikoinaan yksi talvi ennen kuin opin näkemään uudella putkella.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

hm

Parhaimmillaan avoimet putket ovat tropiikin lempeässä ja mustassa yössä. Luurankoputken valoherkkyys riippuu okulaariaukosta avautuvasta näkymästä. Jos lumisen maiseman kajo pääsee hivuttautumaan okulaariin, se kyllä näkyy pahasti kuvassa. Ainakin okulaarin vastainen alue pitää peittää riittävän isolla varjostimella. Musta kevyt kangassukka putken luuston ympärillä parantaa vielä hitusen kontrastia. Tosin kaukoputken tuuliherkkyys myös kasvaa. 40 vs. 25 cm tarkoittaa noin magnitudin eroa rajasuuruusluokassa. Isommalla putkella voi varsin kehnoissakin oloissa saada otetta syvän taivaan kohteisiin. Pimeällä paikalla 40 senttinen onkin sitten mahtava peli.

Kollimointi putken kokoamisen jälkeen on välttämätön toimenpide. Jos kollimointisäädöt ovat tarkoituksenmukaisia, onnistuu kollimointi kenttäoloissa laserkollimaattorilla alle minuutissa riittävällä tarkkuudella. Kevyet luurankoputket ovat varsin notkuvaisia, jonka johdosta kollimointi muuttuu putken korotuskulman myötä. Itse putkensa rakentavan kannattaa laatia kollimaation säätö siten, että yksi säätö hoitaa pääpeilin kallistuksen ainoastaan altitudin suunnassa.

Markus Tuukkanen on rakentanut useita luurankoputkia 50 cm:n kokoon asti. Ovat olleet farmarissa kulkevia ja yhden hengen pystytys on sujunut noin kymmenessä minuutissa. Hänen putkissaan on pyrkimyksenä ollut laatuisa helppokäyttöisyys - ei huokea valmistushinta.

Hannu Määttänen

Pekka Moisio

Mulla on kanssa 18" Dobson jonka olen optiikkaa lukuunottamatta kyhännyt itse. Se menee autonperässä kokoontaiteltuna hienosti ja pystytys kestää sen 5-10 minuuttia.

Yleensä kollimointi on pysynyt hyvin paikallaan, vaikka putken on purkanut ja se on matkustanut auton perässä ja koonnut taas. Pientä hienosäätökollimointia joutuu aluksi tekemään ja kerran pari havaintosession aikana. Autooni mahtuisi isompikin putki, mutta hinta oli se ratkaiseva tekijä miksi 18" tuumainen tuntui näistä suht. isoista vaihtoiehdoista oikealta.

Taajaman ja valosaasteettoman maaseudun eron kyllä huomaa ja 18" pääsee oikeuksinsa vasta siellä pimeämmässä. Joten itse en suosittelisi puolimetristä peiliä hommaamaan jos kaupungin/taajaman keskeltä katselee tai on muuten vaan valosaasteinen paikka. Itselläni on tummasta joustavasta kankaasta(en muista enään mitä kangasta oli, vaikka sen itse kaupasta ostin) tehty suojaverho alumiiniputkien ympärillä ja okulaarin taustalla on valosuoja. Suojaverho ainakin on se pakollinen varuste, jos aikoo hyvällä menestyksellä käyttää putkea.

Mulla on muutamia suunnitelmia oman putkeni kehittämistä varten, joista saatan kertoa lisää siinä oman putkeni rakennussäikeessä sitten joskus, jos ne toteutan. Yksi systeemi mitä himoitsen on kollimoinnin säätäminen ylhäältäkäsin siten että voi katsoa okulaariin samalla.

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 20.01.2009, 07:34:43
Yksi systeemi mitä himoitsen on kollimoinnin säätäminen ylhäältäkäsin siten että voi katsoa okulaariin samalla.

Tämä on ehdottomasta toteuttamisen arvoinen ominaisuus, omassa putkessani on sellainen. Nopeuttaa aika lailla säätötoimenpiteitä, kun näkee reaaliajassa miten kollimointi muuttuu.

Mukava huomata, että muutkin joutuvat kollimoimaan putkea havaintosessioiden aikana, en siis ole ainoa.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Pekka Moisio

Onko mitenkään mahdollista jos saisi pari kuvaa sun kollimointisysteemistä tai tietoa miten se on toteutettu. Ei tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan  :azn:

Iiro Sairanen

Yritän kaivella kuva-arkostoja jossain välissä, josko sieltä löytyisi kuvia.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 20.01.2009, 08:08:40
Mukava huomata, että muutkin joutuvat kollimoimaan putkea havaintosessioiden aikana, en siis ole ainoa.

Mulla oli se Sonotube kartonkiputkeen tehty 300/1500 Newton, joka sekin kaipaa hienosäätöä kollimointiin, jos kovin radikaalisti muuttaa putken asentoa. En ole ehtinyt tutkimaan johtuuko tämä kartonkiputken lievästä taipumisesta noin 130cm pituisella valonkulkumatkalla vai pääpeilin pienen pienestä välyksestä pitimessään (vai molemmista). Käytännössä en koe tätä ongelmaksi, koska kollimointivirheen huomaa lähinnä vain barlowin sisältävällä laserkollimaattorilla. Riippuu hiukan kohteesta, viitsinkö vaivautua säätöön, kun visuaalikuva on 90% hyvä ilman tätä viimeistelyäkin.
- Timo Inkinen

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.01.2009, 20:16:59
Mulla oli se Sonotube kartonkiputkeen tehty 300/1500 Newton, joka sekin kaipaa hienosäätöä kollimointiin, jos kovin radikaalisti muuttaa putken asentoa.

Miulla oli aiemmin 16" Meaden pahviputki, mutta se ei ollut läheskään yhtä herkkä asennonmuutoksille kuin nykyinen putki. Olihan siinä muutenkin vähemmän liikkuvia osia...

Pekka: En löytänyt yhtään sellaista kuvaa, josta näkyisi selvästi kollimointitankojen toiminta. Ensi viikonloppuna pääsen käsiksi koneeseen, jossa kuvia saattaisi olla. Idea on kuitenkin se, että kollimointiruuvit eivät ole peilin takana vaan ne on tuotu peilin sivulle, jolloin niihin pääsee käsiksi peilin etupuolelta. Tässä videossa ( http://www.youtube.com/watch?v=4lIANfwVXNY ) näkyy 1:14 - 1:15 kohdalla yksi kollimointiruuvi oikeassa alanurkassa. Sauva painetaan ruuviin ja siiten vain pyöritellään. Säätömahdollisuus tarvitaan vain kahteen ruuviin, kolmanteen ei juuri tarvitse koskea.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.01.2009, 20:16:59
Mulla oli se Sonotube kartonkiputkeen tehty 300/1500 Newton, joka sekin kaipaa hienosäätöä kollimointiin, jos kovin radikaalisti muuttaa putken asentoa. En ole ehtinyt tutkimaan johtuuko tämä kartonkiputken lievästä taipumisesta noin 130cm pituisella valonkulkumatkalla vai pääpeilin pienen pienestä välyksestä pitimessään (vai molemmista).

Veikkaan apupeilin pidintä. Kaarevat siivet häivyttävät difraktiopiikit mutta ovat mekaanisesti aika vetelä rakenne.

Kaizu
Kai Forssen

Pekka Moisio

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 20.01.2009, 20:53:15
Pekka: En löytänyt yhtään sellaista kuvaa, josta näkyisi selvästi kollimointitankojen toiminta. Ensi viikonloppuna pääsen käsiksi koneeseen, jossa kuvia saattaisi olla. Idea on kuitenkin se, että kollimointiruuvit eivät ole peilin takana vaan ne on tuotu peilin sivulle, jolloin niihin pääsee käsiksi peilin etupuolelta. Tässä videossa ( http://www.youtube.com/watch?v=4lIANfwVXNY ) näkyy 1:14 - 1:15 kohdalla yksi kollimointiruuvi oikeassa alanurkassa. Sauva painetaan ruuviin ja siiten vain pyöritellään. Säätömahdollisuus tarvitaan vain kahteen ruuviin, kolmanteen ei juuri tarvitse koskea.

Niin se on tuossa ihan peilin vieressä ja siitä viedään irroitettava tanko yläkehikkoon? Joo täytyy ensi kaudeksi tuollainen kyhätä omaan putkeen kans. Onko sun säätötangot terästä vai alumiinia?

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 20.01.2009, 20:54:59
Veikkaan apupeilin pidintä. Kaarevat siivet häivyttävät difraktiopiikit mutta ovat mekaanisesti aika vetelä rakenne.

Jep, voi se olla tuokin syynä pieneen kollimointitarpeeseen. Ei siis ihan optimijärjestely kuvausputkiin, vaikka onkin visuaalisesti hyvä...
- Timo Inkinen

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 20.01.2009, 21:05:17
Niin se on tuossa ihan peilin vieressä ja siitä viedään irroitettava tanko yläkehikkoon? Joo täytyy ensi kaudeksi tuollainen kyhätä omaan putkeen kans. Onko sun säätötangot terästä vai alumiinia?

Juu peilin vieressä oleva tappi. Tangot on alumiinia.
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Poro

Alkuperäiseen aiheeseen viitaten autoon mahtuva 22" dobson
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1865
Ja löytyyhän noita isompiakin autoon mahtuvia.
http://www.dobsonians.co.uk/index.html
Asuminen maapallolla on kallista, mutta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri.
S-W Star Adventurer, Nikon D750, Celestron telephoto SCT 750 mm f/6, samyang 135 f/2, sigma 24 mm f/1.4
Juha Raitio

Jorma Koski

Omistin aikanaan Markus Tuukkasen valmistaman puolimetrisen avoimen huputetun dobsonin.
Purettuna laite mahtui henkilöautoon.
Valosaasteisella paikalla se tuntui imevän kaiken ympäristöstä säteilevän hajavalon.
Kollimointi oli tarpeen usein pystytyksen jälkeen.

Mutta vau mitkä näkymät olivatkaan pimeällä havaintopaikalla  :kiss:
Saatoin ihailla ohilipuvien sumujen yksityiskohtia tuntikausia kyllästymättä.

Tein siihen kolmella moottorilla toimivan peilinsiirtimen, jolla kollimointi onnistui silmä okulaarissa.
Kuvan sähköjohdot liittyvät motorointiin.

Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook