Terve.
Tuli mieleen ajatus lyhentäjien käytöstä kuvaamisen apuna.
CCD kameran yhteydessä voitaneen käyttää "voimakkaitakin" lyhentäjiä, esim. x 0,5.
Digijärkkärin kanssa pitänee tyytyä vähemmän lyhentäviin. Kennon suurempi koko asettaa lyhentäjälle omat vaatimukset.
Tein Canonia varten Canonin T2 sovitteen sisälle sopivan lyhentäjän x0,75. Hannu hioi sen kiikarin
akromaattisesta objektiivista sopivan kokoiseksi (48,5mm). Sen etäisyys kennosta selvisi Timo-Pekan
mainiosta "laskukoneesta". F=180 mm ja etäisyys kennosta 45 mm, eli aivan sovitteen sisäreunan
tasolle, että peilille jää liikkumatilaa. Lyhentäjä antaa alustavien testien mukaan kohtalaisen hyvää jälkeä, eikä kaarevuutta juuri näy. Kuvan lävistäjä on kennolla 40 mm, joten nurkat eivät tummu.
Kokeilin myös x0,7, mutta jälki ei ollut yhtä hyvää. Ehkä kertoimella 0,8 tulisi vielä parempi ?
Siihen tarvittaisiin F= 230mm linssi samalla sijoituksella.
Mitä kokemuksia Teillä on lyhentäjien käytöstä? Kalliilla rahalla saa varmaan hyvän. Omani maksoi
23 € + sovite.
Saan sillä 80 ED/600 putkesta 450mm/F5,6 kuvausputkivaihtoehdon.
Sitten toinen asia lyhentäjien tiimoilta.
Kun ED tai APO putkien kanssa käyttää lyhentäjiä, niin miten paljon (teoriassa) em. laatua huonompaa jalkeä syntyy esim. akromaattisella lyhentäjällä?
Mitä laatua kaupan lyhentäjät ovat? Onko niin, että deep sky- kuvauksessa objektiivin laatu ei näyttele yhtä suurta osaa kuin hyvä valovoima, eli putken "nopeus"?
Olisi mukava kuulla kokemuksianne ja mielipiteitänne.