SW Skymax-102 säätöä

[J.L]

Terve! Tuollaisen putken kaivoin pukinkontista Kokosin sen (toivottavasti oikein) mutta on vielä vähän säädöt hakusessa, mitenhän pitää Kokkolassa säätää kaikki akselit, ja muukin säätö apu on tervetullut

ps. Hyvää joulua!

[Mare Nectaris]

Hei,
onneksi olkoon uudesta putkesta!

Kokkolan leveysaste on se kulma, mihin pitää rektaskensioakseli eli tuo heti jalustasta lähtevä pystysuuntainen akseli säätää (Pohjantähteenhän sen pitäisi osoittaa, joten Kokkolassa kulma on noin 64 astetta). Nämähän harvoin on täysin tarkkoja asteikkoja, joten Pohjantähteen pitää suunnata tarkkuutta halutessaan erikseen.

Kaukoputken kolmijalka asetetaan vaakatasoon hyvin ja ilmansuuntien mukaan etelä-pohjoinen -suuntaan myös mahdollisimman tarkasti (jalustasta lähtevän pystysuuntaisen akselin eli rektaskensioakselin "pystylinjan" suunta on tarkasti etelä-pohjoinen, ja akselin alapää osoittaa etelään ja yläpää pohjoiseen).

Asteikkoympyröiden käytöstä ja taivaan liikkeistä enemmän tuolla säikeessä.

Selkeitä kelejä ja mukavia hetkiä putken parissa!

[J.L]

Hehe, tuli vielä myöhästyneenä lahjana Kaukoputket käyttäjän opas kirja :) Kuulostaa tuo suuntaus aika hankalalta, mutta pitää koittaa heti kun vain selkenee

[Mare Nectaris]

Hei,
joo - ei tosiaan ole hankalaa!

(1) Käännät vain jalustan niin, että viistosti heti jalustasta ylöspäin osoittavan akselin alin kohta osoittaa etelään päin, ja katsot että jalusta on vaakasuorassa.

(2) Sitten säädät siitä asteikosta joka näkyy tuossa ylöspäin osoittavassa akselissa about niin, että lukema on 64 (tai sinne päin).


Jalusta pelittää myös ilman tätä tietysti, mutta näin pystyt helpoimmin seuraamaan taivaan kohteita kun ne liikkuvat okulaarissa Maan pyörinnän vuoksi.

Tuo lisätieto siellä linkissä (asteikkoympyröiden käyttö) on aivan turhaa tietoa peruskäytössä. Laiton sen vain jos haluat lisätietoa.

[J.L]

muutaman ärräpään ja turvonneiden sormien jälkeen sain tulokseksi tämmöisen http://s417.photobucket.com/albums/pp251/JUJAALA/?action=view&current=SWSkymax-102.jpg

[Kaizu]

Tuntiakselin (lähempänä kolmijalkaa oleva akseli) pitäisi osoittaa taivaan napaa kohden ja Kokkolan korkeudella sen kulma pitäisi olla n.64 astetta vaakatasosta ylöspäin. Nyt se näyttäisi olevan n.45 astetta. Kun putki on tuntiakselin suuntainen ja jalusta oikein suunnattu pitäisi putkesta pienellä suurennuksella näkyä Pohjantähti. Pohjantähti on n.3/4 asteen päässä taivaan navasta.

Kaizu

[J.L]

Nyt se on laitettu lähes oikeaan n.64, eli siis lähimpänä kolmijalkaa oleva akseli etelään? Mikä on muuten tuon deklinaatio akselin tarkka tarkoitus Onko tuo muuten oikein aseteltu tuossa kuvassa?

[Mare Nectaris]

Aivan kuin Kaizu sanoi, voit nähdä Pohjantähden kaukoputkesta kun kelit sallii ja olet suunnannut tuon akselin riittävän ylös (ks. kuva ja tähystyksen suunta akselin päästä - toki myös kaukoputkesta kun se osoittaa akselin suuntaisesti ylös Pohjantähteen).

Jos katselet jotakin tähteä illalla kun ne tulevat näkyviin, huomaat että ne vaeltavat idästä päin kohti länttä, ja ovat korkeimmillaan etelässä. Tämä johtuu oikeasti siitä, että Maapallo pyörii lännestä itään ja tähdet tulevat kiertosuuntaa "vastaan" näkyville. Maan akseli (jonka "ympäri" me pyöritään) on vinossa pohjoiseen päin (jos verrataan sitä kohtisuoraan ylös). Siksi tähdet on korkeimmillaan etelässä ja lähtevät vajoamaan alemmas taas länteen päin ohitettuaan etelän. Maan akselin pää osoittaa Pohjantähteen, ja siksi kaukoputki tällätään siihen, niin saadaan oikea kallistuskulma jolla tähdet "kulkee" taivaalla vaakatasoon nähden. Jos Maan akseli ei olisi kallellaan, tähdethän ei häviäisi ollenkaan näkyvistä välillä eivätkä olisi korkeimmillaan etelässä.

Eli nyt kun sulla on kaukoputken akseli osoittamassa Pohjantähteen, se kaukoputki seuraa tähden kulkua taivaankannella pitkin iltaa kun vain pistät sen aluksi näkökenttään. Tälläyksen tarkkuudesta riippuen voi seurata tuntikausiakin ja tarkimmillaan vaikka maailman tappiin. Olet siis suunnannut kaukoputken akselin Maan pyörimisakselin suuntaiseksi. Sitä sanotaan siksi tuntiakseliksi, että sen pyörinnän suuntaan tähdet näyttävät "kulkevan" tunnista toiseen idästä länteen (vaikka siis oikeasti pysyvät paikallaan ja Maa pyörii akselinsa ympäri lännestä itään).

Deklinaatioakselilla haetaan korkeus, jolla tähti on taivaalla. Sen kun lyö tällinkiin ja tuntisuuntaus on akselilla oikea, ei tarvitse koskea koko deklinaatiosäätöön sen jälkeen ellei vaihda kohdetta. Käytännössä kyllä ei onnistu niin tarkka tälläys helposti (ainakaan isoilla suurennuksilla).

EDIT: KUVASSA PITÄISI LUKEA "... KUNNES VAAKATASON JA AKSELIN KULMA...

[J.L]

Tämä siis pitää säätää siihen 64 asteeseen?

[Mare Nectaris]

Juuri niin!

Kuvittele, että seisot pihalla ja katsot etelään päin. Osoitat sormella jotakin tähteä, ja lähdet kääntymään sen kulkusuunnan "mukana" länteen. Huomaat, että joudut hiljalleen muuttamaan käden kulmaa. - Nyt jos kuitenkin nojaisit "taaksepäin" siten, että päälakesi osoittaisi pohjantähteen, kätesi seuraisikin tähteä, kun vartalosi olisi samassa suunnassa kuin Maapallon pyörimisakseli!

Eli juuri tuon akselin kulman kun pistät (Kokkolassa about 64:n kohdalle) niin, että akselin yläpää osoittaa Pohjantähteen ja alapää on etelään päin (ilmansuuntana), niin avot rupeaa tähdet pysymään melko hyvin näkökentässä eikä tarvitse koko ajan korkeussuuntaa (deklinaatioakselia) hipuloida.

Nuo asteikot ei ole ihan tarkkoja, joten tarkkaan tulokseen pääsee todellisissa oloissa Pohjantähteen suuntaamalla (tai siis itse asiassa tarkalleen vähän sivuun Pohjantähdestä, kuten Kaizu totesi, mutta se on jo sen ajan murhe kun alat hifistellä).

[J.L]

Säädänkö tuon yöllä samalla lailla, jos katson vaikka saturnusta? Eli suuntaan sen aina noin, ja sitten lähden liikuttelemaan ja jalusta siis ei alusta niinkuin ensin kirjatin :D pysyy paikallaan?

[Mare Nectaris]

Hei,
aina kun olet samalla leveysasteella havaitsemassa, se voi olla sama kulma. Jos menet pohjoisempaan, joudut taas nostamaan akselia jyrkempään kulmaan kun Pohjantähti kohoaa lähemmäs aivan taivaanlakea.

Kun havaitset, asetat kaukoputken vain huolellisesti paikalleen niin, että tuon akselin alapää on etelän puolella ja akselin kulma nousee pohjoiseen päin eli siellä suunnalla on se Pohjantähti.

Sitten voit aivan vapaasti käännellä kaukoputkea alustallaan sivulle ja ylös, ja aina kun lukitset kaukoputken säädöt, se jalusta seuraa tähteä.

Eli kun tuon kerran säädät hyvin, ei tarvitse periaatteessa koskea tähän säätöön enää ellei muuta havaintopaikkaa. Tietysti jos haluat aina ihan tarkkaan suunnata, joudut ehkä tätä säätämään tähdätessäsi Pohjantähteen, mutta katseluun riittää varmaan hyvin tuo perussäätö.

Jotkut merkkaavat jalustalle tietyn paikan, johon on helppo se aina sitten laittaa samaan kohtaan, niin suuntaus on melko hyvin oikea.

Ei se suuntaus ole tosiaan niin tarkkaa katselemisessa, ja voit käytännössä unohtaa tuon säädön kun saat sen kerran kuntoon, ellet muuta havaintopaikkaa hirveän paljon.

Esimerkiksi Saturnusta havainnoidessasi vain etsit Saturnuksen näkökenttään, ja alat liikuttaa kaukoputkea sitä mukaan kun planeetta näyttää liikkuvan. Kun tuo säätö jalustalle on hyvin tehty, huomaat, että sinun ei tarvitse avata kaukoputken pystysuunnan lukitusta sitä korjataksesi, vaan liikuttelet vain toiseen suuntaan hiljalleen kun planeetta ajelehtii taivaalla.

Kaukoputken omilla säädöillä haetaan siis kohde näkökentään (avataan molempien akselien lukitukset ja käännetään kaukoputki kohteeseen). Kun JALUSTAN kaltevuussäätö on hyvin tehty (tuolla kuvassasi olevalla säätöruuvilla), siihen ei tarvitse koskea. Riittää kun seurataan ilman kaukoputken korkeussäädön lukituksen avaamista, koska JALUSTAN akselin kulma on Maan akselin suuntainen. Sitten taas kun etsit uuden kohteen, joudut tietysti avaamaan normaalisti akselien lukitukset voidaksesi käännellä kaukoputkea. Ja taas kiinni, ja siinä pitäisi pysyä näkökentässä vain yhteen suuntaan korjaamalla, jos tuo JALUSTAN korkeussäätö on oikea...

Odotas vaan kun pääset taivaan alle!

[J.L]

Selvä, kiitos neuvoista! Tuossa pihalla, on hyvä paikka putkelle kun on semmoinen 2 metriä kertaa 3 metriä iso terassi, siinä on vain yksi puu haittaamassa näkymää itään, mutta sekin on kuollut, että myrskyt kaatavat tai minä kaadan kun lumet sulaa :D ja valosaaste jää länteen. Edit: miten muuten tuota tuntiakselia luetaan, kun siinä on esim. 4 ja sen alapuolella 20 eli niinkuin

   4
  20

[Mare Nectaris]

... toinen asteikko on eteläistä pallonpuoliskoa varten ja toinen pohjoista. Samat 24 tuntia siinä on molemmille, mutta kiertosuunta on vain eri.

Katso sieltä toisesta säikeestä (mikä on tuolla ylempänä mainittu), jos haluat harjoitella noiden säätöjen käyttöä. Se on oikeasti sekin melko yksinkertaista, kun vaan pääsee jyvälle ensin. Tärkeintä on huomata deklinaatiosäätöasteikon nollauksessa, että horisontti ei ole se nollakohta, vaan kohtisuora tuohon tuntiakseliin nähden (etelään päin) on se nollakohta. Etelässä olevan tähden deklinaatio voi olla siis negatiivinen ja tähti näkyy meille (nollakohta on ns. ekliptika, joka on etelästä pohjoiseen taivaannavan kautta kulkevan meridiaanin leikkaava taso, joka on suorassa kulmassa Maan akselin suuntaan).

Tähtiaika näkyy esim. Ursan tähtikartasta. Siinä lukee vasemmalla alhaalla tähtiaika = 3.96 h (esim.) mikä tarkoittaa, että tuon etelämeridiaanin "ohittavat" juuri tähdet, joilla tähtikartassa on sama RA (eli rektaskensio) kuin vallitseva tähtiaika.

Ns. kiintotähdillä (eli tavallisilla tähdillä) on "aina" sama RA ja deklinaatio. Toimimalla kuten säikeessä (jonka aiemmin kerroin) voit kalibroida asteikkoympyrät ja löytää haluamasi tähden niillä. Helpompaa on tietysti löytää kohteita myös tähtikartan avulla (ainakin aluksi).

Planeetoilla ja Kuulla RA ja deklinaatioarvot vaihtuva niiden suhteellisen aseman mukaan.

[J.L]

Noniin, pääsin vielä illalla tositoimiin :D en suunnannut putkea, koska oli niin pilvistä että etelä näkyi vaan. Sitten koitin suunnata putken orionin tähtisumuun ja pienen etsinnän jälkeen sekin löyty Sitten puoli kuudelta aamulla koittamaan saturnusta, luulin löytäneeni sen mutta kun se näkyi tavallisen tähden kokoisena 10mm okulaarillakin niin, oliko se saturnus vai ei?