Tähtitieteellisen havaintosään kuvaaminen

[VeikkoM]

Forecan suunnalta tuli tällainen yhteydenotto Ursaan:

--------------------

Onko kukaan Ursalla/korkeakouluissa Suomessa miettinyt kuinka hyvää harrastelijan havaintosäätä voisi meteorologisesti kuvata. Mietin, että jos teillä on tiedossa joku joka on miettinyt asiaa teoreettisesti, meillä Forecalla on raakadataa/malleja/vääntöä katsoa tulisiko siitä mitään jännää.

Esimerkiksi astronomiaharrastajan täsmähavaintosää, joka sisältäisi seeing ja läpinäkyvyysindeksit voisivat ihan hyödyllinen tai ainakin hauska juttu.

[Vesa Kankare]

Toivottavasti joku osaa vastata tähän!

[dirty]

Jotain tämäntapaista löytyy esim. tuolta.
Vaatii ensin rekisteröitymisen. Sen jälkeen menusta valinta "Astronomy seeing".
Sen jälkeen valitse lokaatio kartalta ja paina "make map" nappia.

[VeikkoM]

Toivottavasti joku osaa vastata tähän!

Tällaisen pohdinnan laitoin Ursan keliryhmän saa-l -listalle:

Onko kukaan miettinyt tätä?  Itse pohdin, että osaamme kyllä varmaan
jotenkin kuvata havaintosäätä optisesti, mutta miten sen kääntäisi hyvin
meteorologisesti, se on vähän eri juttu.

Tähtitieteellisen havaintosään peruskomponentteja lienevät:

Näkyvyystekijöitä ovat:

- pilvisyys
    pilvet, myös sumu

- läpinäkyvyystekijät
    joihin varmaan kuvautuvat: yläpilvet, kosteus, pöly

- seeing
    joissa varmaan vaikuttavina tekijöinä, mm. erilaiset turbulenssia
    synnyttävät asiat, lämpötilakerrokset, tuuli

Olosuhdetekijöitä esim. laitteiden käyttäjille:

- tuuli
- kosteus maanpinnan tasolla
- lämpötila, lähinnä pakkanen

Kommentteja?


-VeikkoM-

[PetriKe]

Ja minä laitoin sinne tällaisen vastauksen:

Itseäni kiinnostaisi lopputuloksena tämän tapainen esitysmuoto:
http://www.cleardarksky.com/csk/

Muuten olen Veikon kanssa samoilla linjoilla peruskomponenttien suhteen. Netistä kyllä löytyy läjäpäin sivustoja, jotka tarjoavat jos jonkin moisia havaintosääraportteja. Osassa on ollut selitettynä myös laskentaperusteita (en löytänyt juuri tähän hätään hyvää esimerkkiä).

Toivottaisin kyllä lämpimästi tervetulleeksi tällaisen palvelun. Nyt kun on joutunut turvautumaan yksityisten sääasemahavaintoihin (ei huonoja nekään) ja kuuden tunnin ennusteisiin.

t. petri

[HannuM]

Itsenäisyysterve!

Mukavaa, että Foreca lähestyy noin avoimesti. Toivottavasti hankkeen tuloksena saadaan taivasharrastajille uusi työkalu.
Ei olisi huono asia, jos tieto leväisi nettiympäristöstä passiivisillekin tietolähteille (TV/radio/sanomalehdet) vaikkapa silloin,
kun olosuhteet ovat parhaimmillaan. Saataisiin kenties vielä isompi porukka huomaaman tuo upea ja ilmainen(?) ilonlähde.

Toisaalla foorumissa keskustellaan katuvalaistuksesta ja muusta valosaasteesta. En kytköksiä ymmärrä, mutta voisiko olla niin,
että edellä Veikon erittelemistä näkyvyystekijöistä ainakin sumun ja pölyn (ja alapilvisyyden) haittavaikutukset korreloituvat
valosaasteen mukaan ikäänkuin heijastimina? Pimeässä niistä ei uskoisi olevan niin suurta haitaa. Saatan olla hakoteilläkin.
Otan asian esille tässä yhteydessä siksi, että mahdollinen uusi kanava voisi ravistella tätäkin viipaletta esimerkiksi seuraavin
sanakääntein: "Valosaasteettomilla alueilla ..." . Pitkässä juoksussa mörkösanan pakkosyöttö raottasi infravastuullisten silmiä.

Nyt on tuhannen tähden paikka paukuttaa rumpua muutoinkin. Katuvalaistusta muutetaan energiatehokkaammaksi
lamppuja uusimalla - HS 6.12. Valaistuksen ohjausjärjestelmien soisi myös muuttuvan tarveperusteisiksi.

Kynttiläpari ikkunalla näkyy pimessä kauas,

[jtbo]

Toisinaanhan nuo katuvalot näkyvät kauemmas kirkkaallakin kelillä, olen pohtinut voisiko tuo ilmankosteus 0-1km välillä vaikuttaa myös tähän ilmiöön?

Jos löytyisi selkeästi mitattavissa oleva valon takaisinheijastuma ilmakehästä, niin sehän antaisi meille valosaasteen haittakertoimien, eikös?

[VeikkoM]

Toisinaanhan nuo katuvalot näkyvät kauemmas kirkkaallakin kelillä, olen pohtinut voisiko tuo ilmankosteus 0-1km välillä vaikuttaa myös tähän ilmiöön?

Huono läpinäkyvyys toki varmasti vähentää suoran häikäsy valon vaikutusta kilometrien
päästä, mutta toki heikentää paljon enemmän taivaan vaikutusta.

Siroavan valo suhteen väittäisin, että kosteudella ja yläpilvilläkin on valosaasteen
haittaa selvästi vahvistava vaikutus.

Vähäiset kokemukset suhteellisen pimeästä havaintopaikasta, Ursan Artjärvellä sijaitsevasta
Tähtikallion havaintokeskuksesta ovat sellaisia, että selkeällä kuivalla kelillä valosaasteesta
ei ole haittaa, mutta kosteampi keli alkaa synnyttää etelän puolelle valonkajoa noin 10 km
päässä sijaitsevan Lapin järven valoista.  Myös korkeammat pilvet Porvoon (etäisyys
noin 45 km)  valot synnyttävät horisonttiin noin asteen korkuiset valokaistan, joka
onneksi ei käytännössä haittaa.
yläpuolella
synnyttävät