Kehitys kehittyy

Aloittaja JulmaJuha, 20.10.2008, 11:08:26

« edellinen - seuraava »

JulmaJuha

Taas on suuria lupauksia ilmassa http://www.mbnet.fi/uutiset/index.asp?Uutinen=2592
Toivon että tämä toteutuu.
Tal-1
VMC110L
Bresser 10X50
Sony RX100M2
Sony NEX 6
Sony A7S
Nikon 7200
SPC900NC

Tapanivi

Celestron C11-CF /Celestron CG-5 GoTo
JS-Dobson 200/1000 ekvat.seurantajalustalla
Royal 150/1300 Newton (eläkkeellä...)
Kiikarit 25 x 100 Astro Gigant
Nikon Coolpix 4500
Canon EOS 300 / 1000D

Kaizu

Täsmennystä kaipaa "sata kertaa herkempi". Kuullostaa ihan Tieteen kuvalehdeltä.
Jos nykyisin parhaiden CCD-kennojen kvanttihyötysuhde on 90% niin mitä silloin tarkoittaa 100 kertaa herkempi.
9000% kvanttihyötysuhdetta? Onko siis ikiliikkuja keksitty?

Kaizu
Kai Forssen

Jorma Koski

Maksimiherkkyys kai olis luokkaa ISO 300.000? Tarpeeksi lyhyitä valotusaikoja ja pieniä aukkoja ei taida vielä löytyä :D
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

MarkoM

Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 20.10.2008, 14:16:41
Maksimiherkkyys kai olis luokkaa ISO 300.000? Tarpeeksi lyhyitä valotusaikoja ja pieniä aukkoja ei taida vielä löytyä :D

Voin jo hyvin nähdä kirjoituksen foorumilla vuonna 2010: "Kuvasinpa siinä sitten Andromedan galaksia viime yönä, valotusaika peräti 1 sekunti. Pari vuotta sitten vastaavaan tulokseen olisi tarvittu valotusta vähintään viisi tuntia..." ;D
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 20.10.2008, 20:10:05
Voin jo hyvin nähdä kirjoituksen foorumilla vuonna 2010: "Kuvasinpa siinä sitten Andromedan galaksia viime yönä, valotusaika peräti 1 sekunti. Pari vuotta sitten vastaavaan tulokseen olisi tarvittu valotusta vähintään viisi tuntia..." ;D
Vuonna 1888 Isaac Roberts otti ensimmäiset kunnon valokuvat M31-galaksista. Hän valotti kuvia silloisille mustavalkoisille
lasivalokuvalevyille useita tunteja:


[Kuva vuodelta 1888, http://labbey.com/Famous/Roberts.html]

Nykyään saamme parempia värikuvia 5-10 minuutin valotuksilla digijärkkäreillä. Ccd-kameroihin uudet ja herkemmät kennot
tullevat nopeammin, joten ehkä jo parin vuoden kuluttua saamme oleellisesti nykyistä parempia kuvia.
Tässä joutuu vaan miettimään millaiseen "päivityskierteeseen" lopulta joutuu, ja mihin kannattaa sijoittaa rahansa...  :o

Jorma M.

GaryP

Seuranta on ollut silloin reilut satavuotta sitten ainakin kunnossa, tai sitten on ollut vaihtomiehiä pyörittämässä veiviä että vertailutähti on saatu pysymään kuvassa, tai oikeammin apuputkessa, oikeassa koordinaatissa.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

hm

Tässä jutussa on kyllä jo alkuvaiheessa menneet asiat sekaisin. Kuten Kaizu totesi, on parhaimpien CCD-kennojen (siis niiden, joiden hintalapussa viisi numeroa) hyötysyhde parhaimmillaan 90 % luokkaa. Hyvät mustavalkoiset, harrastajan ulottuvissa olevat kennot taitavat kerätä fotoneista talteen muutaman kymmenen prosentin osuuden. Satakertaiset herkkyyden paranemiset ovat näin ollen pohjaa vailla olevaa puhetta.

"Satoja kertoja tehokkaampi", "musta pii" ja linkin kuva antavat kuitenkin osviittaa keksinnön olemuksesta. Elektronimikroskoopin kuvassa piin pinta muodostuu pienistä kartioista. Tämä on sama asia kuin uusissa heijastuksenestopinnoitteissa sovellettu ns. nanopinnoite. Kun valo kohtaa tällaisen pinnan, jossa valon kohtaama taitekerroinmuutos tapahtuu portaattomasti ilman taitekertoimesta perusaineen taitekertoimeen, ei tapahdu juuri lainkaan valon häviötä heijastustumalla. Edellytyksenä ilmiölle on, että pinnan rakenneosat ovat merkittävästi valoaallon kokoluokkaa pienempiä. Piin taitekerroin on hyvin suuri ja noin puolet valosta heijastuu kiillotetun piin pinnasta. Kuvatulla rakenteella tämä heijastushäviö voitaneen saada muutaman promillen luokkaan, jolloin voidaan puhua satakertaisesta parantumisesta. Pinta, josta valo ei heijastu, näyttää mustalta. Tästä on mielestäni kyse.

Tavanomaisella digikameralla ei taideta ihan pian sekunnissa kirkkaitakaan galakseja kuvata. 7. magnitudin tähdestä saapuu valoa maan pinnalle melko tarkoin yksi fotoni sekunnissa neliömillille. Magnitudin ero on puolestaan n. 2,5 kertainen valon määrässä. Näistä voidaan laskea, että 20 cm:n peilin alueelle saapuu sekunnissa galaksin tyypillisestä 18. magnitudin tähdestä yksi fotoni, josta ei vielä kovin kummoista kuvaa raavita.

Hannu Määttänen

einari

Samaa mieltä kuin Hannu siitä että kun parhaimmilla ccd-kameroilla hyötysuhde on jo nyt yli 90% niin siitä on vaikea parantaa.
Sen verran tarkennusta että kyllä harrastajien kennoillakin hyötysuhde on 60-80%:n luokkaa.
Nikon D40:ssä jonka kennoa on kai käytetty QHY-kameroissa hyötysuhde on 60%.
___
Tapio

Kaizu

Kuvittelisin että järkkärin värikennolla teoreettinen yläraja olis 33.333% johtuen kennon rakenteesta. Yksittäisellä solulla se voisi olla 100% mutta kun punaisesta pikselistä blokataan sininen ja vihreä pois niin kokonaisuudesta puuttuu silloin 2/3 (riippuen tietenkin tulevan säteilyn spektristä). MV-kennoilla voisi yläraja olla 100% mutta silloinkin värikuvaa tehdessä aina 1/3 ajasta kuvataan yhden filtterin läpi ja kokonaisuus jää samaan 33.333%:iin.

Kaizu
Kai Forssen

JulmaJuha

Sain lisää tietoa asiasta, näyttää olevan niin, että näkyvän valon alueella vaikutus voisi olla 100% mutta infrapuna-alueella jopa 100X
Jos ajatelaan että kennon pinta saadaan heijastamattomaksi, niin siitähän sitä tehoa tosiaan tulee kuten "hm" aiemmassa viestissä esitti.

Sinänsä se tässä uutisessa on hienoa, että tämä keksintö on heti toteutettavissa, jopa halvalla ja ilman, että ensin siihen pitäisi onnistua kehittämään uutta teknologiaa.
Tal-1
VMC110L
Bresser 10X50
Sony RX100M2
Sony NEX 6
Sony A7S
Nikon 7200
SPC900NC