HO Del havaintoja viime yöltä

[Mika Luostarinen]

Terve kaikki,

Delfiinin tähdistön HO Del on purkautumassa. Viimeksi tähti purkautui vuonna 2001 joten aivan jokapäiväisestä ilmiöstä ei ole kyse :)

AAVSOn päivitetty tiedote aiheesta löytyy täältä:

http://www.aavso.org/publications/specialnotice/117.shtml


Kuvasin viime yönä aikasarjaa tästä kataklysmisestä muuttujasta ja tässä valokäyrä kirkkauden muutoksista noin kolmen tunnin ajalta:




Kuvia tuli otettua yhteensä 202 kappaletta ja yksi niistä on nähtävissä täällä:



Verratkaapa tätä kuvaa esimerkiksi AAVSOn vertailukarttaan kyseisestä tähdestä:

http://tinyurl.com/55986p


Kuvasin kohdetta 55 sekunnin valotuksilla kerran minuutissa noin 3 tunnin ajalta. Kuvaus parametrit olivat: unfiltered, binning 1x1. Vertailutähti: 13.3 magnitudia (AAVSO chart 1009qxt). Kamera: SBIG ST402ME. Kaukoputki: William Optics FLT110 APO-refraktori (Kirkkonummen komeetta ry). Autoguidaus: PHD Guiding ohjelmisto. Guidekamera: Imaging Source FireWire monokamera.

Kuvaussofta: Equinox Image (Mac OS X) jolla tehtiin myös kuvien redusointi (flat, dark). Fotometria: MaximDL-ohjelma (Windows).

Käyrässä näyttäisi näkyvän superhumppeja (?)

Lisää tietoa aiheesta löytyy mm:

http://arxiv.org/abs/astro-ph/0307064


Cheers,
-Mika Luostarinen


PS. Paljon kiitoksia Kirkkonummen Komeetalle APO-kaukoputken lainaamisesta kuvauskäyttöön !

[Timo Kantola]

Vau! Tiedettä !!!
Kiinnostava käppyrä tähdestä, hyvin voimakasta ja säännöllisen näköistä vaihtelua. 
Mistähän johtuu (superhumppi) ? Onko kyseessä kaksoistähti vai yksittäinen tähti, jos on yksittäinen niin todennäköisesti pyrähtää reilussa tunnissa - tuskin pystyy sykkimällä tekemään tuollaista käyrää. Jos kaksoistähti, niin olisko kiivaasti pyörivä kertymäkiekko jossa on kuuma piste ja aiheuttaa valonvaihtelut?

Tuosta kun saisi useammalla putkella samaan aikaan - ja viellä yhtä tarkkaa - dataa, niin ne voisi yhdistää ja saisi lisää yksityiskohtia käppyrään!

Olisko ko. tähdestä lisää tietoja?

[Mika Luostarinen]

Vau! Tiedettä !!!
Kiinnostava käppyrä tähdestä, hyvin voimakasta ja säännöllisen näköistä vaihtelua. 
Mistähän johtuu (superhumppi) ? Onko kyseessä kaksoistähti vai yksittäinen tähti, jos on yksittäinen niin todennäköisesti pyrähtää reilussa tunnissa - tuskin pystyy sykkimällä tekemään tuollaista käyrää. Jos kaksoistähti, niin olisko kiivaasti pyörivä kertymäkiekko jossa on kuuma piste ja aiheuttaa valonvaihtelut?

Tuosta kun saisi useammalla putkella samaan aikaan - ja viellä yhtä tarkkaa - dataa, niin ne voisi yhdistää ja saisi lisää yksityiskohtia käppyrään!

Olisko ko. tähdestä lisää tietoja?

Superhumppeja esiintyy SU UMa tyyppisillä kääpiönovilla (kuten tämä HO Del).

Niiden synnystä ei olla aivan satavarmoja mutta esimerkiksi kirjassa Cataclysmic Variable Stars (Brian Warner, ISBN 0-521-54209-X) sivulla 205 mainitaan mm seuraavaa:

"In a later more detailed simulation it became evident that it is principally a ring of higher density material, initially the outer rim of the disc, that is converted into a precessing elliptical ring. This currently is thought to be the essence of the process producing superhumps in SU UMa systems, all of which have Porb <3h and, therefore, through equation (2.100), are expexted to have q<0.3. The development of the elliptical rim to the disc is a result of tidal resonance.".

Eli suurinpiirtein niin, että kun syntyneen materiakiekon ulkoreunasta tulee elliptinen niin se alkaa prekessoimaan ... ihan niinku fillarit ja autotkin rupee täristämään kun niiden vanteet menee soikeeksi  :)

Linkki kirjaan:

http://tinyurl.com/62wt9o

Teorian mukaan kiekon ulkoreunan repäsee elliptiseksi resonoivat vuorovesivoimat.

Anyways, aihe on laaja ja siitä löytyy sivutolkulla tekstiä mainitussa kirjassa.

Nicholas Vogt oli ensimmäinen joka ehdotti elliptisen muotoista materiakiekkoa superhumppien alkuperäksi. Tästä lisää kirjassa "Cataclysmic Variable Stars - Why and how the vary, Coel Hellier" (ISBN 1-85233-211-5).

Linkki kirjaan:

http://tinyurl.com/6jzw9z


Cheers,
-Mika Luostarinen

[Mika Luostarinen]

(Tähän aiheeseen vähän jatkoa)


Kuvasin viime yönä taas lyhyen aikasarjan tästä kataklysmisestä muuttujasta. Tässä lyhyt valokäyrä noin tunnin ajalta:




Kuvia tuli nyt 44 kappaletta. Tässä niistä yksi:



Yllä oleva kuva on otettu Meade 10 tuuman SCT kaukoputkella. Polttovälin lyhentäjä f3.3 oli käytössä. Huomaa erityisesti kuvan reunoilla näkyvä koma-ilmiö.

Verratkaapa tätä kuvaa William Opticsin FLT110 APO-refraktorilla otettuun kuvaan (ilman polttovälinlyhentäjää):




Kuvaus parametrit olivat tässä ajossa samat kuin aikaisemmin eli:

55 sekunnin valotuksia kerran minuutissa, clear filter, binning 1x1. Kamera: SBIG ST402ME, -5C lämpötilassa.
Autoguidaus: PHD Guiding ohjelmisto. Guidekamera: Imaging Source FireWire monokamera.

Kuvaussofta: Equinox Image (Mac OS X) jolla tehtiin myös kuvien redusointi (flat, dark). Fotometria: MaximDL-ohjelma (Windows).

Tässä käyrässä ei näy enää superhumppeja (!). Tämä voi johtua siitä että humpit ovat ohi tai sitten käyrä ei vain kata riittävän pitkää aikaa.


Pilvisyys esti pidemmän aikasarjan ottamisen ja aiheutti mm sen että osa aikasarjan kuvista piti hylätä.


Cheers,
-Mika Luostarinen

[PetriKe]

Tässä käppyrää 11./12.8. reilun tunnin ajalta, kunnes ne pilvet taas yllättäen tupsahtivat jostain taivaalle.

Kuvasarjan ensimmäinen piste klo 20:39 UT ja viimeinen 21:47 UT. Valotukset 60 sekuntia ja pisteitä 44 kpl. Vaaka-akselilla pisteet kronologisessa järjestyksessä, pystyakselilla magnitudi.

Referenssitähtien magnitudit (USNOA2) 10.600 (Ref1) ja 11.446 (Ref2). Itse HO Del on kuvassa tuo 'Obj1'.
Kuvattu 2154mm polttovälillä, kuvan resoluutio 1,74 kaarisekuntia/pikseli (bin 2x2). Ei seurannankorjausta.

[Mika Luostarinen]

Minäkin yritin kuvata eilen illalla HO DEL muuttujaa mutta pilvisyys katkoi kuvaamista aika pahasti.

Sain silti jonkinlaisen lyhyen sarjan kuvattua mutta en ole vielä redusoinut kuvia eikä käyrä ole valmis (oli tänään muita kiireitä).

Tässä yksi kuva eilisestä sessiosta:



Laitteet ja parametrit ovat samat kuin aikaisemmassa Meaden 10 tuuman SCT putkella (f/10, 2500mm) otetussa kuvassa ja tässäkin on f/3.3 focal reduceri käytössä (tekee polttovälistä noin 825 mm) _mutta_ tällä kertaa siirsin kameraa lähemmäksi reduceria jolloin kuvakenttä supistui hieman ja koma on paremmin kurissa. Myös vinjetointi on näin lievempää. Meade (muistaakseni) suosittelee että kennon etäisyys reduceristä pitäisi olla noin 56 mm ja tässä kuvassa se on ollut noin 25mm.

Voitte vertailla tuohon ylempänä olevaan samalla Meade putkella otettuun kuvaan.