Observatorio pc

[Juha-Matti Penttilä]

Minua kiinnostaisi laittaa tähtitorniin tietokone, joka olisi siellä koko ajan. Aikaisemmin olen käyttänyt vanhaa kannettavaa tietokonetta, jossa ei ole riittävästi liitäntöjä, ja kuvausten jälkeen olen tuonut koneen takaisin sisälle.

Vein tänään tornille erään vanhan koneen, jossa on jo riittävä määrä liitäntöjä. Laitoin koneeseen kiinni tähän mennessä tarvittavat johdot. Tornilla ns. ”ohjaushuoneen” lämmitys on tapahtunut lämpöpuhaltimen vaikutuksesta kylmillä ilmoilla. Ilman puhallinta lämpötila on mennyt pakkasen puolelle. Virta tulee vielä läheiseltä autotallilta jatkojohdon muodossa.

Kysymykseni kuuluu, minkälaisen lämpöeristyksen joudun kehittämään kuvassa näkyvälle tietokoneelle, jos aion käyttää sitä myös talvipakkasilla? Jokin metallinen tai puinen laatikko voisi olla tarpeen, mutta miten kotelon vakiolämpötila saavutetaan? Sen pitäisi olla vielä paloturvallinen. Yhteys tähän tietokoneeseen tapahtuisi etätyöpöytäyhteydellä sisätiloista käsin, jonne on matkaa noin 40-50 metriä. Tämän takia yhteys observatorio pc:hen tapahtuisi langattomalla nettiyhteydellä, jokin 802.11n sarjan 300 Mbps Wlan reititin, jos vain kantama riittää?



Koneen tiedot: 733 MHz Celeron, 384 Mt muistia, Windows Xp pro SP3, 10/100 verkkokortti, 4 kpl usb2 pci-kortti, 2 kpl sarjaportteja ja yksi rinnakkaisportti.

Toinen vaihtoehto olisi laittaa kaikki kaapelit kiinni Network usb-hubiin ja kytkeä hubiin vielä wlan reititin. Katso alla oleva linkki.

http://www.belkin.com/networkusbhub/#

Minkälaisia viritelmiä muut ovat käyttäneet etäyhteyden muodostamiseen, jos vaikka löydän uutta tietoa ja vältän turhia ostoksia. Kiitän vastauksistanne!

[Juha-Matti Penttilä]

Voisin kyllä periaatteessa käyttää myös lämpöpuhallinta tämän tietokoneen lämmittämiseen talvipakkasilla, mutta kun se lämpöpuhallin kuluttaa sähköä 2000 W verran, ehkei viitsisi pitää päällä 24/7. Eli tietokoneen voisi laittaa johonkin laatikkoon, ja siihen kytkisi jonkin termostaatilla varustetun lämmityksen, muun huoneen ollessa pakkasen puolella. Joissakin meteorikuvaukseen käytettävissä web-kameroissakin taitaa olla termostaattilämmitys, ei vain ole tietoa miten tuollainen toteutetaan ja rakennetaan. Mitä osia siihen tarvitaan? Tietokone ei lämpene ollenkaan. Vai riittäisikö pelkästään pieni käytöstä poistettu jääkaappi?

Täältä löytyy myös tarinaa koko observatorion etäkäyttöön, löytyy myös täyteen ahdettu kaavio käytettävistä laitteista.

http://www.jatobservatory.org/remote_control/remote_control.html

[Mikko Päivinen]

  Olen itsekkin tuumaillut samaa asiaa kuin sinä. Olen lähtenyt suunnitelmissa sille linjalle, että tietokone kyllä lämmittää itse itsensä mikäli jokin tiivis kotelo on oikeanlainen. Ongelma onkin tuon kotelon lämpötilan pitäminen sopivana automaattisesti eli kotelon pitäisi olla aktiivinen ja päästää juuri sopivasti kuumaa pois.
  Oikeastaan ainoa ongelma mitä kova pakkanen on aiheuttanut tietokoneille on emolevyn oman tuulettimen rikkoutuminen koska niiden rasvat ovat jäätyneet pakkasella. Muuten edes alle -20 c pakkanen ei ole tehnyt mitään koneille.

 Olen miettinyt esimerkiksi sitä, että tuollaisessa pöytäkoneen emolevyssä on yleensä liitinpaikka valmiina ylimääräselle tuulettimelle eli siis samanlaiselle kuin prosessorin tuuletin ja sen toimintahan perustuu prosessorin lämpötilaan. Tällä voisi avustaa tiiviin kotelon ilmanvaihtoa. Periaatteessa siis painin siis enemmänkin jäähdytyksen parissa kuin itse lämmityksen.
 
Seuraan mielenkiinnolla minkälaiseen ratkaisuun päädyt ja muidenkin ideat ja neuvot olisi mukavaa kuulla.

PS: Ainoa murheeni on, että tornin koneeni onkin kannetteva ja minun täytyy keksiä jokin muu ratkaisu :)

Mikko

[PetriKe]

Kyhäsin nopeasti tällaisen kaavion omista kytkennöistä. Eli observatoriossa ei ole PC:tä, vaan olen sijoittanut PC:n läheiseen autotalliin (lämmin). Sieltä olen vetänyt sarjakaapelit sekä  tupla ethernet-kaapelit torniin. Tänän kesänä on tarkoitus vetää myös suorat sähköt torniin, joiden virransyöttöä on tarkoitus ohjata langattomasti PC:ltä.

[veka]

Voisin kyllä periaatteessa käyttää myös lämpöpuhallinta tämän tietokoneen lämmittämiseen talvipakkasilla, mutta kun se lämpöpuhallin kuluttaa sähköä 2000 W verran, ehkei viitsisi pitää päällä 24/7. Eli tietokoneen voisi laittaa johonkin laatikkoon, ja siihen kytkisi jonkin termostaatilla varustetun lämmityksen, muun huoneen ollessa pakkasen puolella. Joissakin meteorikuvaukseen käytettävissä web-kameroissakin taitaa olla termostaattilämmitys, ei vain ole tietoa miten tuollainen toteutetaan ja rakennetaan. Mitä osia siihen tarvitaan? Tietokone ei lämpene ollenkaan. Vai riittäisikö pelkästään pieni käytöstä poistettu jääkaappi?

Täältä löytyy myös tarinaa koko observatorion etäkäyttöön, löytyy myös täyteen ahdettu kaavio käytettävistä laitteista.

http://www.jatobservatory.org/remote_control/remote_control.html

Minulla on tähtitornillani 2 tietokonetta sijoitettu vanerista valmistettuun laatikkoon, joka on lämpöeristetty 5 cm:n styrox -levyillä. Talvipakkasilla kytken hyvissä ajoin virran laatikon sisällä olevaan pakkasvahtiin, joka on säädetty n. +5 asteen lämpötilaan. Kun olen käynnistäyt tietokoneen, laitan laatikon alaluukun hieman raolleen ilmankierron varmistamiseksi. Monitori on puolestaan sijoitettu läpinäkyvän plexilasiluukun taakse laatikon yläosan hyllylle. Muovipäällysteiset kaapelitkin ovat kovalla pakkasella ainakin aluksi notkeita kun ne ottaa esille lämpimästä kaapista. Tällä kokoonpanolla olen harrastanut onnistuneesti  CCD -kuvausta muutaman tunnin ajan jopa -38 C: n kylmyydessä ja vanhempi tietokone on toiminut moitteetta ainakin 7 vuotta. Itseni lämmittämiseen olen kokeillut käyttää myös lämpötyynyä. Kieltämättä helpomalla pääsisi, jos voisi hoitaa kuvaushommat kovilla pakkasilla sisällä 50 m:n päässä olevassa työhuoneessa istuen, mutta kun jalusta vaatii paikalla olemista. Onhan siinä tietysti oma viehätyksensä ihastella tähtitaivasta aivan omin silmin ja nähdä joskus yllättäviä taivaanilmiöitä kuten kirkkaita tähdenlentoja, tulipalloja, revontulia yms. Tulipallo- ja webbikameratkaan kun eivät pysty rekisteröimään kaikkea (eikä myöskään tähtitornilla oleva havaitsija, mikäli luukku sattuu olemaan auki väärään suuntaan ! ).

veka

[Juha-Matti Penttilä]

Täytyypä jo saada keskeneräinen projekti valmiiksi. Ei ollut kesällä oikein aikaa suunnitella tätä, kun koko kesän ajan tein kesätöitä.

Minulla on tähtitornillani 2 tietokonetta sijoitettu vanerista valmistettuun laatikkoon, joka on lämpöeristetty 5 cm:n styrox -levyillä. Talvipakkasilla kytken hyvissä ajoin virran laatikon sisällä olevaan pakkasvahtiin, joka on säädetty n. +5 asteen lämpötilaan. Kun olen käynnistäyt tietokoneen, laitan laatikon alaluukun hieman raolleen ilmankierron varmistamiseksi.
veka

Voisitko laittaa muutaman kuvan näytille tietokoneestasi vaikka kotisivuillesi, jotta näkisin kuinka tilava vanerisen laatikon olisi oltava. Mitkä ovat laatikon mitat? Kovinkaan isoa laatikkoa en haluaisi tehdä, kun tähtitorni on muutenkin täynnä kaikenlaista tavaraa. Olen hankkinut 200 w pakkasvahdin mutta miten sijoitan sen laatikon sisälle? Voisiko sen laittaa tietokoneen kotelon sisälle, olisiko hyvä idea? Toivottavasti saan tämän nyt viikonlopun aikana valmiiksi.

En ole vielä hankkinut langattomia wlan tuotteita kun pitää vielä tarkastella eri valmistajien malleja. Kantomatkan kasvaessa siirtonopeus pienenee. Jos laittaisi esim. suuntaavan ulkoantennin kiinni wlan:n tukiasemaan, niin olisiko nopeus silloin suurempi verrattuna siihen jos ei olisi lisäantenneja? Onko kokemuksia tai mielipiteitä? Näin aluksi joudun vielä käyttämään läppäriä etätietokoneen näyttönä etätyöpöytäyhteydellä.

[dirty]

Piirsin ajankuluksi kaavion myös omasta systeemistäni. Jalustan ja talon sisäiset langoitukset ovat kiinteät, muut joutuu kytkemään/purkamaan joka kerta uudestaan.

[ken]

Hei

Riittääkö tuo wlan kaista vai tallentuuko kuvat ensin ulkona olevalle koneelle?
 
Tässä minun VNC viritys, Cart du ciel ohjaa jalustaa ASCOM alustan kautta. Järkkäriä pystyy myös ohjaamaan etänä.
Etätakennusta pitää vielä viritellä

KW

[dirty]

Riittääkö tuo wlan kaista vai tallentuuko kuvat ensin ulkona olevalle koneelle?

Kuvat tallentuvat ulkona olevalle läppärille ja siirrän ne desktoppiin vasta session loputtua muistitikulla.
802.11g on vähän hidas kuvatiedostojen siirtoon. Kaista riittää kuitenkin hyvin systeemin valvontaan ja saatujen raakakuvien alustavaan arvioimiseen, joten en ole viitsinyt päivittää nopeampaan. 

[Juha-Matti Penttilä]

Nyt on observatorio PC:n laatikko valmis, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tulihan tuosta aikas iso. :o Pakkasvahdin käyttöohjeessa sanottiin, että yläpuolelle pitää jättää 29 cm tyhjää tilaa, alapuolelle 6 cm ja oikealle ja vasemmalle puolelle 11 cm.

Tuossa kuvassa pakkasvahti on laitettu laatikon perälle, pöytäkoneen joutui laittamaan väärinpäin laatikkoon, että johdot ylettäisivät kiinni. Tuo laatikko on tehty vanerista ja jokaiselle sivulle on laitettu tukirimoja. Sattui työnteossa pienehkö suunnitteluvirhe; käsi ei ylettänyt laatikon katosta olevasta reiästä tietokoneen virtanapille, kun laatikko oli tuossa pöydällä. Joten samanlainen luukku tehtiin laatikon kylkeen.



Tuossa on toinen kuva, kun kaikki johdot on kytkettynä koneeseen. Kannettavan ruudulla näkyy pöytäkoneen työpöytä.



Mistäköhän oikeen johtuu kun toinen tietokoneen sarjaporteista (com1) ei toimi? Laitehallinnan mukaan on toiminnassa. Sama ongelma koskee toista emolevyn 1.1 usb porttia. Onkohan ne rikkinäisiä? Joudunpa melkein hankkimaan pci-väyläisen sarjaporttikortin. Sitten olisikin kaikki pci väylät käytössä. Pitääpä suunnitella uutta tietokonetta tilalle, joka olisi vähävirtainen ja riittävän tehokas. Laajennusvaraa pitää olla enemmän.

[Nurinniska Observatory]

Tuollaisen pömpelin rakentelua olen itsekin ajatellut, mutta vaiheessa on edelleen... Nykyiseen observatoriokoneeseeni tein sellaisen systeemin, että virtalähteen poistotuuletin ei puhallakaan ilmaa pois koneesta vaan takaisin kotelon sisälle. Pitää lämmöt koneen sisällä ja on kestänyt jo pari vuotta 24/7 observatorio-olosuhteissa.

[Jarkko.A]

Sinänsä tuo lämpötilan tippuminen ei haittaa komponentteja (pl. massamuistit joissa liikkuvia osia) vaan jopa parantaa suorituskykyä, ongelmana on lähinnä veden kondensaatio. Itse olen jäähdytellyt kaskadikompressorilla prosessoreja paremman kellottuvuuden toivossa usean vuoden ajan hajottaen usean emolevyn, prosessorin ja näytönohjaimen (ilmaisia kun ovat olleet). Olen siinä sitten samalla huomannut muutaman asian joita voi tuohon ulkokäyttöön soveltaa.

Huoneenlämpöisessa ilmassa riippumatta normaalissa kerrostalossa esiintyvistä ilmankosteuksista vuodenaikaan katsomatta prosessorin ympäristö kerää tyylikkään huurrekerroksen vaikka sen eristäisi asiallisesti solumuovilla kun lämpötilaero ympäristöön alkaa olla useita kymmeniä asteita. Jäähdytyksen loputtua ja lämpötilan noustessa yli nolla celsiusta se sitten alkaa sulamaan ja tärvelee suojaamattoman emolevyn. Tähän olen sitten keksinyt muutaman erilaisen ratkaisun. Normaalisti olen suihkinut prosessorista alaspäin olevat alueet elektroniikan suojalakalla siten että lämpöä siirtävät siilit esimerkiksi southbridgen päällä jäävät suihkimatta. Näiden reunat olen sivellyt epoksilla. Tällä saa hyvin vedenkestävän emolevyn tuohon tarkoitukseen siten että lämmönsiirto lämpenevissä komponenteissa silti toimii. Prosessorin yläpuolella taas yleensä on hyvin lämpeneviä prosessorin virransyötön komponentteja jotka estävät kondensaation.

Tämä ei kuitenkaan ole ollut täysin toimiva vaihtoehto pysyvään käyttöön vaan ratkaisuksi on jäänyt eristää kotelon ilmankierto täysin. Prosessorin ja näytönohjaimien jäähdytyksestä vastaavat kaskadikompressorit ja emolevyn piirit ja muistit jäähdytetään alumiiniblokeilla joiden läpi kiertää vesi kotelon ulkopuolella olevaan lämmönvaihtimeen jota autetaan tuulettimilla. Kotelon sisällä on vielä yksi pienempi lämmönvaihdin samassa ketjussa vesijäähdytyksen kanssa jolloin emolevyn pintakomponenttien hukkalämpö siirtyy sitä kautta ulos kotelosta.

Olen pohtinut muutamaa tilannetta joita ulkokäytössä voisi esiintyä. Koneen ollessa päällä komponenttien hukkalämpö estää huurtumisen, mutta sen ollessa pois päältä voisi käydä esimerkiksi niin, että yöllä kone jäähtyy täysin ympäröivään vaikkapa -25 asteeseen ja sitten auringon noustua ulkoilma lämpenee vaikka 5 asteella jolloin käy tietenkin niin että emolevylle tulee huurrekerros kun sen lämpötila ei ehdi nousta samassa tahdissa ulkoilman kanssa. Kone laitetaan päälle illalla auringon laskettua ja sen lämpötila nousee käytön myötä yli nollan jolloin huurre muuttuu vedeksi ja aiheuttaa oikosulkuja. Tämä voitaisiin estää tuolla kotelon ilmaeristyksellä siten että mitoitettaisiin sopivat lämmönvaihtimet ja vaihdettaisiin kiertävä aine glykoliksi ja hankittaisiin glykolin pyörittämistä kestävä pumppu. Akvaariopumput tuppaavat hajoamaan muutaman sadan tunnin jälkeen jos kierrossa on glykolia yli puolet veden kera. Autojen moottorinjäähdytyksen vesiglykolikierrosta vastaava pumppu varmaankin kestäisi parhaiten. Jos tietokoneessa käytetään mekaanisia massamuisteja, voisi kotelon sisälle asentaa muutaman lämpövastuksen termostaatilla joka katkaisi niiden virrat +15 asteessa ja pumpulle taas termostaatti joka katkaisee pumpun virran kun lämpötila alittaa +15 astetta. Varmuuden vuoksi emolevyn virtakytkimen väliin järjestelmä joka estää piirin sulkemisen alle +15 asteessa. Tuolla saisi hyvin turvallisen järjestelyn alle 100 eurolla observatoriokoneen suojaksi. Jos termostaateissa ei ole yhtään älyä takana, aiheuttaa se hyvin nopean virran katkomisen lämpövastuksille ja pumpulle kun ollaan rajalämpötilan lähellä jolloin samassa kaapelissa olevat herkät laitteet saattavat närkästyä ja hävittää yhteistyökykynsä, jolloin niiden pitäisi olla eri sulakkeen takana sähköpääkeskuksesta katsoen. Ei riitä että ne ovat eri ulkopistokkeessa jos molemmat menevät sähköpääkeskuksessa saman sulakkeen ja vikavirtasuojan kautta.

Itselläni on glykolikierron toteuttamista varten tarvittavat osat miljoonalaatikossa, kuin myös terraarioon tarkoitettu pieni 72w lämpövastusjohto joka menee suoraan verkkovirtaan ja sille säädettävä termostaatti jonka anturiosan saa kätevästi kotelon sisälle joten ostoksiksi jää ainoastaan pumpun termostaatti, jollaisen saanee esm. Clas Ohlsonilta tai vastaavasta muutamalla kympillä. Observatoriokokeilun paikallakin on kolme ulkopistoketta jotka ovat erillään toisistaan, joten tuo virtojen katkominen ei haittaa.

Meneekö tuo järjestelmä liiallisen harrastelun piikkiin vai onko konetta ulkotiloissa pitäneillä ollut ongelmia kondensaation kanssa oikeasti?

[Nurinniska Observatory]

Meneekö tuo järjestelmä liiallisen harrastelun piikkiin vai onko konetta ulkotiloissa pitäneillä ollut ongelmia kondensaation kanssa oikeasti?

Ei kai mitään harrastelua voi liiallisesti olla, mutta ilman kuvaamasi kaltaista tehokasta jäähdytystä mitään kondensaatio-ongelmia ei pääse syntymään. Aiemmassa viestissäni mainitsemani observatoriokone on edelleen täysin samassa toimintakunnossa, vaikka on ollut yhtäjaksoisesti observatoriossa suojaamattomana pienen hyllyn alla.

Mutta sama se vaikka olisi ydinräjähdyskestävä, koska heti kun hankin kunnon CCD-kameran - mikä tapahtuu toivottavasti hyvin pian - joudun päästämään vanhan observatoriokoneen eläkkeelle.

[kurppa]

Mikähän käyttöjärjestelmä Kenillä on jos saa Olla utelias?

[JariP]

No mr Ken on varmaan jo viiden vuoden takaisesta saattanut päivittää käyttistään..tiedä sitten...