"Tähtitaivas paljain silmin" - by Manner & Mäkelä

Aloittaja Munkki, 17.05.2008, 20:37:36

« edellinen - seuraava »

Munkki

Tulipa tilattua tuo otsikossa mainittu opus vähän kuin heräteostoksena. Visuaalinen kaukoputkihavaitsija kun olen, niin kiinnostus myös pelkästään paljain silmin tehtäviin havaintoihin on aika suuri. Sen olen jo ehtinyt oppia, että näkekeminen pitää oppia ja sen oppiakseen pitää aktiivisesti harjoitella. Mielestäni myöskin sanonnassa: "seeing is believing" on paljon totuutta. Myös kääntäen samaisessa lauseessa on osittain järkeä: "belieiving is seeing".

Kuvailisin kirjaa yhdistelmäksi jossa sisältöä mm. kirjoista Kaukoputken käyttäjän opas, Ursan tähtikartasto ja Ursan vuosikirjasta Tähdet 200X. Kirjassa on paljon myös materiaalia jota ei em. kirjoista löydy. Kirja on kuitenkin ihan alkeista starttaava ja tähtikuvioita on selitetty mielestäni liikaa jopa aloittelijalle. Sivulle 58 päästäessä päästään Vasta tähtikuvoiden selvittämisestä asterismeihin ja pallotähtitieteen perusteihin ja uskoni alkaa palautua kirjaan. Kirja kertoo mm. Tähtien kirkkauksista, väreistä, muuttuvista- ja kaksoistähdistä, syväntaivaankohteista, kuusta, planeetoista, auringosta, aurinkokunnan pienistä kappaleista (komeetat, pikkuplaneetat ja tähdenlennot), tekokuista ja erilaisista taivaan valoilmiöistä. Ja kaikki em. selvitettynä siis paljain silmin taivasta katsovan näkövinkkelistä.

Itselleni parasta antia on ehkä melko monipuoliset taulukot ja infolaatikot joissa on paljon "kiva tietää" infoa. Aloittelevalle harrastajalle kirja antaa kyllä vahvan johdatuksen tähtitieteen harrastamiseen ja kertonee suurinpiirtein sen mitä paljain silmin on "harrastettavissa". Jo jonkin aikaa harrastaneelle jolla on kirjahyllyssä mm. Kaukoputken käyttäjän opas, Ursan tähtikartasto ja Tähdet 200X, ei kirja paljoa anna. Jos minulta olisi kysytty, niin olisin kohdentanut/laajentanut kirjan myös kiikarihavaitsijoille.

Kirjalle on varmasti paikkansa, erityisesti harrastusta aloittelevien ja todellakin ilman optisia apuvälineitä taivasta katsovien keskuudessa.
Mikko Salokannel

Lauri Kangas

Ursa lahjoitti yhden kappaleen kirjaa Polluxin kirjastolle ja tutkinkin sen keväämmällä läpikotaisin. Vaikkei kirjassa kokeneemmalle harrastajalle ole paljon uutta, saa sen lukemisesta mukavan näkökulman taivaan katseluun täysin ilman apuvälineitä.

Aiheen rajaus on tosin hieman ongelmallinen, koska kokeneemmalle harrastajalle joka haluaa "hifistellä" ilman apuvälineitä kirjassa on todella paljon ennestään tuttua asiaa. Taivasta tuntemattomalle aloittelijalle kirjasta taas puuttuu opastus kiikarilla katsomiseen. Kiikari on kuitenkin erittäin tärkeä väline aloittelijalle. Toisaalta tämän nimisen kirjanhan ei kuulukaan kertoa mitään kiikareilla katselusta.

On se silti aloittelijalle erittäin kelpo teos.

VeikkoM

Kirjan toisena tekijänä en malta olla kommentoimatta. Kirjan tarkoitus on olla nimenomaan ja vain teos taivaan tarkkailijalle ilman optisia apuvälineitä.  Kiikarit on ihan toinen maailmansa.  Kiikarikirjakin on tässä pyörinyt ideana mielessä, mutta kirjan tekeminen on melkoinen prosessi, jota miettii muutamia kertoja, ennen kuin siihen ryhtyy. Pidetään kuitenkin asia mielessä ja elossa edelleen.

Tämä kirja on myös osittain vastaus siihen, mitä pystymme tarjoamaan Ursan tähtitaivaskursseilla vain rajoitetulle joukolle ihmisiä. Eli taivaan alkeita.  Alunperin noin 10 vuotta sitten kirjasta oli muotoutumassa paljain silmin havaitsemisen erikoiskirja monine erikoistietoineen, mutta sitten alkoi miettimään kriittisesti, kuinka monelle tuollainen erikoisteos olisi tarkoitettu. Perustietoja hakevia harrastajia piti huomioida enemmän. Niinpä juuri tähtitaivaan ja tähtikuvioiden opetteluun pantiin isompi osuus. Pidempään harrastanut ehkä voi tuskastua alun helpoista asioista.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

kimiza

Ja minä puolestani arvostan sitä alun melko pitkää litaniaa tähtikuvioista. ;D En ole kauhean usein päässyt taivasta täkyilemään, joten nekin hetket ovat lähinnä kuluneet tuttuja kohteita katsellessa (Mars, Seulaset), mutta samalla tähtitaivas on yleispiirteiltään jäänyt vähän enemmän pimentoon. Vaan ensi kerrallapa osaan etsiä esim. Sisiliskoa ja muita pienempiä tähtikuvioita oikealta suunnalta.

Niin, ja Aldebaranille vielä kerran kiitoksia oikein mainiosta joululahjasta.

Kaizu

Olen n. 50 vuoden ajan katsellut taivaalle ja vieläkään ei minulle ole selvää missä jokin tähtikuvio loppuu ja toinen alkaa. Silloin tällöin tulee hämmästeltyä että tuollainenkin tähtikuvio on näköjään olemassa. Nämä pohjoisella taivaalla, eteläiselle puolelle on tullut katseltua niin harvoin että olen siellä aivan eksyksissä.

Rajaus paljain silmin näkyviin tähtiin on luonnollinen, kiikareita kun on monen kokoisia alkaen 8x20 päättyen Keckin 8.4metrisiin.
Sieltä on vaikeampi löytää loogista rajaa jossa peli vihelletään poikki.

Kaizu
Kai Forssen

Meade-mad

Kiitos kirjailijoille.

Kirjan teko on aina merkittävä työ ja prosessi.

Tällaista teosta todella tarvitaan. Nyt onkin ongelmana saada aloittelevalle harrastajalle jäätä hattuun sen verran että malttaisi aloittaa harrastuksen rakentamalla havainnot tukevalle pohjalle. Sen pohjan tämä teos luo.

Kun tämän oppaan avulla on malttanut edetä voi harrastuksesta tulla pidempikestoinen kuin pelkkä vilkaisu pimeään okulaariin ja toteamus että eihän sieltä mitään näkynyt.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas