Huhtikuun 6. oli puhetta, että siirtäisin Timpan Ammonius –kraatterissa näkynyttä heijastumaa koskevan kuvan Jim Mosherin Lunar Terminator Visualization Tool –nimiseen ohjelmaan. Silloin tuumailin, että ei ihan vapuksi taida olla valmista – eikä ollutkaan, mutta nyt olisi jotakin yritystä.
Latasin LTVT:hen Lunar and Planetary Instituten sivulta
Consolidated Lunar Atlaksen (CLA) kaikkiaan 192 referenssikuvaa, jotka on kalibroitu ohjelmaan valmiiksi, ja jotka kattavat koko Kuun Auringon eri korkeuskulmilla (luoden erilaiset valaistusolosuhteet kuviin). Ohjelma kykenee valitsemaan tarjolle aina kyseistä tilannetta vastaavan joukon kuvia, joissa Auringon korkeuskulma on lähellä vastaavaa tilannetta.
Oheinen refernssikuva (CLA e12) on kuvattu 19.1.1967 klo 2.41 UT (62 tuuman Catalina -reflektorilla observatoriosijainnista 110.73 W ja 32.42 N, korkeudelta 2520 m, paikkakunta Tucson, Arizona, Yhdysvallat). Ohjelma ilmoittaa, että heti Ammoniuksen oikeasta reunasta katsottuna Auringon korkeuskulma oli kuvaushetkellä Kuussa 6.58 astetta ja sen suunta (atsimuti) 90.55 astetta. Kuvassa Ammoniuksen reunaan ohjelma on (pyynnöstä) piirtänyt punaisen viivan osoittamaan Auringon suunnan ja sinisen osoittamaan Kuun pohjoisnavan suunnan. Terminaattori on kuvassa esitetty punaisella ja sinisellä viivalla vasemmassa reunassa, ja sen sijainti on referenssikuvan ottohetkeen 19.1.67 klo 2.41 UT. Tuolloin Kuun kulmaläpimitta oli 1810.7 kaarisekuntia ja Kuusta oli valaistuna 52,62 prosenttia. Colongitudi oli 7.130 eli Auringon nousu (terminaattorilla) tapahtui Kuussa tuona hetkenä 7.130 astetta länteen Sinus Mediissä olevasta keskimeridiaanista.
Timpan ottama Ammonius-kuva on LTVT:n karttaohjelmaan projisoituna ja kalibroituna toisessa kuvassa, jossa näkyy, että se ei aivan ulotu terminaattorille asti (terminaattoria kuvaavat viivat jäävät vasemmalle ja alue, jota kuva ei kata, on vihreällä). Ammoniuksen oikeaan reunaan on ohjelma jälleen (pyynnöstä) piirtänyt samat Auringon ja Kuun pohjoisnavan suuntaa kuvaavat viivat. Terminaattori on tässä kuvassa efemeridiin 28.2.2004 klo 18.50 UT. Ohjelma ilmoittaa, että Auringon korkeuskulma oli heti Ammoniuksen oikeasta reunasta katsottuna kuvaushetkellä Kuussa 7.11 astetta, ja suunta (atsimuti) 90.39 astetta, eli Aurinko oli Timpan kuvassa Ammoniuksen reunalta katsoen vain hieman korkeammalla kuin CLA e 12 –referenssikuvassa. Kuun kulmaläpimitta oli 1794,6 kaarisekuntia ja Kuusta oli valaistuna 55.94 prosenttia. Colongitudi oli 7.667, eli Auringon nousu (terminaattorilla) tapahtui Kuussa tuona hetkenä 7.667 astetta länteen Sinus Mediissä olevasta keskimeridinaanista.
Colongitudi muuttuu päivässä 12.191° länteen ja tunnissa 0.5079°. Ero CLA e12 referenssikuvan ja Timpan kuvan välillä on colongitudissa 0.537°, eli hyvin lähellä tunnin eroa terminaattorin sijainnissa. Timpan dokumentoima ilmiö on siten varsin tarkka pyydystettävä, jos sen haluaa saada uudestaan haaviin.
Ohjelma ilmoittaa efemeridin syötön jälkeen, että Kuu oli Timpan kuvaushetkellä taivaalla suunnassa (atsimuti) 90.39 astetta ja korkeudella 48.8 astetta.
LTVT:n ”predict” –toiminnolla voidaan hakea ajankohdat, jolloin Ammoniusta on mahdollista havaita samoissa valaistusoloissa kuin Timpan kuvassa oli. Tällaiset ajankohdat ovat kesäkuusta 2008 joulukuun loppuun 2009 seuraavat (ehtona, että Kuu on horisontin yläpuolella ja Aurinko sen alapuolella, Kuun asemat annettu Helsingin horisontin mukaan Ursan tähtikarttaohjelman avulla, sekunnit ovat kyllä kuriositeetti tässä):
- 7.10.2008 klo 17.50.05 UT, klo 20.50.05 Suomen kesäaikaa, Kuu lähellä Jupiteria hyvin matalalla etelänpuoleisessa lounaassa
- 5.12.2008 klo 21.16.13 UT, klo 23.16.13 Suomen aikaa, Kuu hyvin matalalla miltei lännessä
- 4.3.2009 klo 16.28.45 UT, klo 18.28.45 Suomen aikaa, Kuu korkealla etelässä, aurinko juuri laskenut
- 26.10.2009 klo 15.39.51 UT, klo 18.39.51 Suomen kesäaikaa, Kuu melko matalalla etelässä Jupiterin lähellä
- 24.12.2009 klo 19.58.23 UT, klo 21.58.23 Suomen aikaa, Kuu melko korkealla lounaassa
EDIT: korjasin noita kuvia siten, että molempiin on piirretty oma kuva kuvaushetkeä vastaavaan efemeridiin. Täsmensin myös muita ilmaisuja - toivottavasti alkaa olla kohdillaan... tää on opettelua...
EDIT 2: LTVT ilmaisee terminaattorin sijainnin punaisella ja sinisellä viivalla. Niiden välissä on ns. teoreettinen terminaattori, jossa Auringon korkeuskulma on nolla. Ohjelma kykenee hiiren liikkeellä lukemaan kalibroidusta kuvasta Auringon korkeuskulman, kun se tietää ns. subsolar -pisteen annetun efemeridin mukaan (subsolar -pisteessä Aurinko olisi suoraan Kuussa olevan havaitsijan yläpuolella).
Koska Auringon näennäinen rata kulkee Kuussa aina 1.6 asteen verran pohjois- tai eteläpuolella ekvaattorin (Kuun päiväntasaajan), terminaattorin tarkka paikka ei ilmene suoraan colongitudista vaan liikkuu tuon Auringon inklinaation verran myötä- tai vastapäivään (auringon nousun terminaattorilla, laskun terminaattorilla eli 180 astetta taaksepäin nousun terminaattorilta liike olisi päinvastainen). Terminaattorilla voi siten samalla colongitudillakin olla eri asioita näkyvillä, riippuen kuinka havaittava kohde sijaitsee leveysasteen suhteen. Tätä vaihteluväliä (jonka min ja max tulee siis tuosta Auringon sijainnin 1.6 asteen rajasta etelään tai pohjoiseen ekvaattorilta) ilmentävät värilliset viivat. Aurinko näkyy Kuuhun samassa näennäisessä kulmaläpimitassa kuin Kuu Maahan (0.5 astetta), joten Auringon näennäinen rata Kuusta katsottuna poikkeaa noin 3 Auringon läpimittaa etelään tai pohjoiseen - Kuuhan on melko tarkasti lukittunut Maahan, ja vain pientä libraatiota eli akselin huojuntaa on havaittavissa.
Terminaattorilla näkyviin yksityiskohtiin vaikuttavat tietysti myös Kuun pinnanmuodot ao. havaintokohteessa (kraatterit, alangot, vuoristot, kanjonit jne.). LTVT:llä voidaan mitata myös varjojen pituuksia ja niistä varjon jättäneen kohteen korkeus.
EDIT 3: korjattu Catalina -reflektorin tuumakoko
EDIT 4: colongitudilaskennalla saatu terminaattorin siirtymä ei ole tosiaankaan tarkka arvio, eli tuota esittämääni tunnin eroa pitää pitää erittäin viitteellisenä ellei suorastaan melko haastavana... se voi siis olla tyyliin kymmenen minuuttia - puoli tuntia silloin kun colongitudin mukaan puhutaan tunnista (Kuu kun ei ole selkeä pallo ollenkaan erilaisine pinnanmuotoineen). - Nuo LTVT:n "predict" toiminnolla saatavat luvut ovat kuitenkin varsin täsmällisiä.
Aihe: Heijastus Ammoniuksessa (Luettu 5818 kertaa)