Kirjoittaja Aihe: Heijastus Ammoniuksessa  (Luettu 5908 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2458
Heijastus Ammoniuksessa
« : 06-04-2008, 13:03:18 »
Tässä taas vanhaa tavaraa..
28.2 2004 kuvasin Ptolemaiosta, ja jälkitarkastelussa huomasin  Ammoniuksen (halk 9km) itäreunan heijastavan Auringonvaloa niin, että se valaisee pimennossa  olevan länsireunan niin kirkkasti että sen voi nähdä Maahan asti.
Näkyy suurennetussa - levelsiä käsitellyssä - kuvassa. Kuutamo Kuussa ?
En ole löytänyt toista vastaavaa tapausta.

{alt}
Timo Kantola

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1302
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #1 : 06-04-2008, 13:12:22 »
Uskomattoman upea kuva,Timppa  :o - aivan mielettömän hieno!

On niin harvinainen tapaus, että kannattaisi ehdottomasti postata tämä tänne Cloudy Nightsin Kuufoorumille (jonka varmasti tiedätkin):

http://www.cloudynights.com/ubbthreads/postlist.php/Cat/0/Board/lunar/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all

Siellä varmaan osaisivat huippuasiantuntijat kertoa kuvasta enemmän!

Esimerkiksi Jim Mosher tarvitsee analyysiinsä tarkan ajan (UT), katso esimerkki hänen analyysistään täältä:

http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2301286/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1

Osaatko siis kertoa tarkan kuvausajan, niin voin myös itsekin yrittää ajaa tuota kuvaasi (VMA:han ja) Jim Mosherin LTVT:hen ...

Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1302
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #2 : 06-04-2008, 13:43:00 »
... sen verran katsoin Ursan tähtikartasta, että tuona iltana about 22:n maissa puolikas Kuu oli lähellä Aldebarania lännenpuolella lounaassa, Saturnuksen ja Marsin välissä, muodostaen hienon kolmion Capellan ja Saturnuksen kanssa.

EDIT: Ohessa on VMAn kartta efemeridiin 28.2.2004 klo 18:50 UT.  Ja vielä Ptolemauksen kartta LM 77.
« Viimeksi muokattu: 06-04-2008, 14:58:29 kirjoittanut Mare Nectaris »
Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2458
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #3 : 06-04-2008, 13:46:51 »
Kiitos Timppa, mutta:

Luulisin että kyseessä ei sittenkään ole niin harvinainen tapaus..olettaisin ilmiön näkyvän aina kasvavan ja pienenevän puolikuun aikoihin - voit itsekkin sitä kokeilla , kunhan kelit ja puolikuu kohtaa.

Huippuasiantuntijat - heillä on parempiakin kuvia kuusta - oletan.

28.02 2004 Klo 18:50 UT - jos intoa riittää, niin anna palaa!
Timo Kantola

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1302
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #4 : 06-04-2008, 14:01:24 »
Kiitti Timppa - kyllä intoa riittää kokeilla projisoida tuota kuvaa ohjelman kartalle.  Olen odottanut juuri jotain tällaista kuvaa päästä harjoittelemaan tuota Mosherin hienoa LTVT-ohjelmaa (Lunar Terminator Visualization Tool). Mutta todennäköisesti en osaa sitä vielä käyttää niin hyvin että mitään sen kummempaa saisin irti - mutta ainakin tarkan terminaattorin paikan siitä saa. Mosher vaan taikoo siitä vaikka mitä, mutta tämähän onkin opettelua  :D

Muuten - kaikkien jotka postaa Kuukuvia, kannattaa laittaa mahdollisimman tarkka kuvausaika (päivä ja kellonaika UT:nä) näkymään. Silloin voi mukavasti yrittää analysoida noilla tietokonejutuilla näitä.

Siihen LTVT:hen  ja Virtual Moon Atlakseen (VMA) on linkit tässä:

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2179.0

Ja tässä vielä liitteenä Mardi Clarkin laatima referenssikartta tuosta Ptolemaioksen seudusta, Mardin amatööriobservatorio on White Peak Lunar Observatory. Tuosta kartasta voi bongailla kraatterikokoja enemmänkin, ks. tästä lisää:

http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2415.0

Tuolla Cloudy Nightsin Kuufoorumilla on kyllä tullut selväksi, että huippuasiantuntijat innostuvat jyvinkin harrastajien Kuukuvista.

Esimerkiksi Jim Mosher kirjoittaa aivan älyttömän mielenkiintoista analyysiä ja juuri valon ja varjon leikin avulla siinä operoidaan. Älä siis epäröi postata kuvaasi sinne jos vain yhtään siltä tuntuu... sielläkin on mukavaa Kuuhullua jengiä  :D


EDIT - menipäs toi Mardin kartta postatessa tyhnyksi, mutta sieltä hänen saitiltaan saa paremman kartan

EDIT 2 : rupesin lukeen Mosherin ohjeita kuvan kalibroinnista ja siirtämisestä ohjelmaan - kyllä tässä hiki lentää, mutta katotaan ehtiikö vapuks sen kuvan sinne ohjelmaan saamaan  :)
« Viimeksi muokattu: 06-04-2008, 15:00:39 kirjoittanut Mare Nectaris »
Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1302
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #5 : 02-06-2008, 00:47:20 »
Huhtikuun 6. oli puhetta, että siirtäisin Timpan Ammonius –kraatterissa näkynyttä heijastumaa koskevan kuvan Jim Mosherin Lunar Terminator Visualization Tool –nimiseen ohjelmaan. Silloin tuumailin, että ei ihan vapuksi taida olla valmista – eikä ollutkaan, mutta nyt olisi jotakin yritystä.

Latasin LTVT:hen Lunar and Planetary Instituten sivulta Consolidated Lunar Atlaksen (CLA) kaikkiaan 192 referenssikuvaa, jotka on kalibroitu ohjelmaan valmiiksi, ja jotka kattavat koko Kuun Auringon eri korkeuskulmilla (luoden erilaiset valaistusolosuhteet kuviin). Ohjelma kykenee valitsemaan tarjolle aina kyseistä tilannetta vastaavan joukon kuvia, joissa Auringon korkeuskulma on lähellä vastaavaa tilannetta.

Oheinen refernssikuva (CLA e12) on kuvattu 19.1.1967 klo 2.41 UT (62 tuuman Catalina -reflektorilla observatoriosijainnista 110.73 W ja 32.42 N, korkeudelta 2520 m, paikkakunta Tucson, Arizona, Yhdysvallat). Ohjelma ilmoittaa, että heti Ammoniuksen oikeasta reunasta katsottuna Auringon korkeuskulma oli kuvaushetkellä Kuussa 6.58 astetta ja sen suunta (atsimuti) 90.55 astetta. Kuvassa Ammoniuksen reunaan ohjelma on (pyynnöstä) piirtänyt punaisen viivan osoittamaan Auringon suunnan ja sinisen osoittamaan Kuun pohjoisnavan suunnan. Terminaattori on kuvassa esitetty punaisella ja sinisellä viivalla vasemmassa reunassa, ja sen sijainti on referenssikuvan ottohetkeen 19.1.67 klo 2.41 UT. Tuolloin Kuun kulmaläpimitta oli 1810.7 kaarisekuntia ja Kuusta oli valaistuna 52,62 prosenttia. Colongitudi oli 7.130 eli Auringon nousu (terminaattorilla) tapahtui Kuussa tuona hetkenä 7.130 astetta länteen Sinus Mediissä olevasta keskimeridiaanista.

Timpan ottama Ammonius-kuva on LTVT:n karttaohjelmaan projisoituna ja kalibroituna toisessa kuvassa, jossa näkyy, että se ei aivan ulotu terminaattorille asti (terminaattoria kuvaavat viivat jäävät vasemmalle ja alue, jota kuva ei kata, on vihreällä). Ammoniuksen oikeaan reunaan on ohjelma jälleen (pyynnöstä) piirtänyt samat Auringon ja Kuun pohjoisnavan suuntaa kuvaavat viivat. Terminaattori on tässä kuvassa efemeridiin 28.2.2004 klo 18.50 UT. Ohjelma ilmoittaa, että Auringon korkeuskulma oli heti Ammoniuksen oikeasta reunasta katsottuna kuvaushetkellä Kuussa 7.11 astetta, ja suunta (atsimuti) 90.39 astetta, eli Aurinko oli Timpan kuvassa Ammoniuksen reunalta katsoen vain hieman korkeammalla kuin CLA e 12 –referenssikuvassa. Kuun kulmaläpimitta oli 1794,6 kaarisekuntia ja Kuusta oli valaistuna 55.94 prosenttia. Colongitudi oli 7.667, eli Auringon nousu (terminaattorilla) tapahtui Kuussa tuona hetkenä 7.667 astetta länteen Sinus Mediissä olevasta keskimeridinaanista.

Colongitudi muuttuu päivässä 12.191° länteen ja tunnissa 0.5079°. Ero CLA e12 referenssikuvan ja Timpan kuvan välillä on colongitudissa 0.537°, eli hyvin lähellä tunnin eroa terminaattorin sijainnissa. Timpan dokumentoima ilmiö on siten varsin tarkka pyydystettävä, jos sen haluaa saada uudestaan haaviin.

Ohjelma ilmoittaa efemeridin syötön jälkeen, että Kuu oli Timpan kuvaushetkellä taivaalla suunnassa (atsimuti) 90.39 astetta ja korkeudella 48.8 astetta.

LTVT:n ”predict” –toiminnolla voidaan hakea ajankohdat, jolloin Ammoniusta on mahdollista havaita samoissa valaistusoloissa kuin Timpan kuvassa oli. Tällaiset ajankohdat ovat kesäkuusta 2008 joulukuun loppuun 2009 seuraavat (ehtona, että Kuu on horisontin yläpuolella ja Aurinko sen alapuolella, Kuun asemat annettu Helsingin horisontin mukaan Ursan tähtikarttaohjelman avulla, sekunnit ovat kyllä kuriositeetti tässä):

-   7.10.2008 klo 17.50.05 UT, klo 20.50.05 Suomen kesäaikaa, Kuu lähellä Jupiteria hyvin matalalla etelänpuoleisessa lounaassa

-   5.12.2008 klo 21.16.13 UT, klo 23.16.13 Suomen aikaa, Kuu hyvin matalalla miltei lännessä

-   4.3.2009 klo 16.28.45 UT, klo 18.28.45 Suomen aikaa, Kuu korkealla etelässä, aurinko juuri laskenut

-   26.10.2009 klo 15.39.51 UT, klo 18.39.51 Suomen kesäaikaa, Kuu  melko matalalla etelässä Jupiterin lähellä

-   24.12.2009 klo 19.58.23 UT, klo 21.58.23 Suomen aikaa, Kuu melko korkealla lounaassa

EDIT: korjasin noita kuvia siten, että molempiin on piirretty oma kuva kuvaushetkeä vastaavaan efemeridiin. Täsmensin myös muita ilmaisuja - toivottavasti alkaa olla kohdillaan... tää on opettelua...

EDIT 2: LTVT ilmaisee terminaattorin sijainnin punaisella ja sinisellä viivalla. Niiden välissä on ns. teoreettinen terminaattori, jossa Auringon korkeuskulma on nolla. Ohjelma kykenee hiiren liikkeellä lukemaan kalibroidusta kuvasta Auringon korkeuskulman, kun se tietää ns. subsolar -pisteen annetun efemeridin mukaan (subsolar -pisteessä Aurinko olisi suoraan Kuussa olevan havaitsijan yläpuolella).

Koska Auringon näennäinen rata kulkee Kuussa aina 1.6 asteen verran pohjois- tai eteläpuolella ekvaattorin (Kuun päiväntasaajan), terminaattorin tarkka paikka ei ilmene suoraan colongitudista vaan liikkuu tuon Auringon inklinaation verran myötä- tai vastapäivään (auringon nousun terminaattorilla, laskun terminaattorilla eli 180 astetta taaksepäin nousun terminaattorilta liike olisi päinvastainen). Terminaattorilla voi siten samalla colongitudillakin olla eri asioita näkyvillä, riippuen kuinka havaittava kohde sijaitsee leveysasteen suhteen. Tätä vaihteluväliä (jonka min ja max tulee siis tuosta Auringon sijainnin 1.6 asteen rajasta etelään tai pohjoiseen ekvaattorilta) ilmentävät värilliset viivat. Aurinko näkyy Kuuhun samassa näennäisessä kulmaläpimitassa kuin Kuu Maahan (0.5 astetta), joten Auringon näennäinen rata Kuusta katsottuna poikkeaa noin 3 Auringon läpimittaa etelään tai pohjoiseen - Kuuhan on melko tarkasti lukittunut Maahan, ja vain pientä libraatiota eli akselin huojuntaa on havaittavissa.

Terminaattorilla näkyviin yksityiskohtiin vaikuttavat tietysti myös Kuun pinnanmuodot ao. havaintokohteessa (kraatterit, alangot, vuoristot, kanjonit jne.). LTVT:llä voidaan mitata myös varjojen pituuksia ja niistä varjon jättäneen kohteen korkeus.

EDIT 3: korjattu Catalina -reflektorin tuumakoko

EDIT 4: colongitudilaskennalla saatu terminaattorin siirtymä ei ole tosiaankaan tarkka arvio, eli tuota esittämääni tunnin eroa pitää pitää erittäin viitteellisenä ellei suorastaan melko haastavana... se voi siis olla tyyliin kymmenen minuuttia - puoli tuntia silloin kun colongitudin mukaan puhutaan tunnista (Kuu kun ei ole selkeä pallo ollenkaan erilaisine pinnanmuotoineen). - Nuo LTVT:n "predict" toiminnolla saatavat luvut ovat kuitenkin varsin täsmällisiä.
« Viimeksi muokattu: 03-06-2008, 12:47:05 kirjoittanut Mare Nectaris »
Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1302
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Heijastus Ammoniuksessa
« Vastaus #6 : 02-06-2008, 22:06:51 »
... ja tähän vielä malliksi ohjelman kalibrointi / projisointiominaisuuden hyödyntämisestä neljä kuvaa.

Kaikkien pohjana on yksi kuva, jonka otin Arkkimedeksen heräillessä nousevaan aurinkoon 12.5.08 klo 19.59 UT. Kuvat on seuraavalla tavalla tuotettu Jim Mosherin Lunar Terminator Visualization Tool -ohjelmasta:

- kuva 1: koko Kuun kiekko, otettu kuva kalibroituna paikallaan Kuun pinnalla ottohetkellä eli 12.5. klo 19.59 UT
- kuva 2: koko Kuun kiekko, otettu kuva kalibroituna paikallaan efemeridiin 11.5. klo 19.59 UT (huomaa terminaattoriviivojen muutos)
- kuva 3: sama zoomilla 6, 12.5.
- kuva 4: sama zoomilla 6, 11.5.

Luonnollisesti tämä on vain esimerkki, ja havainnollisuuden vuoksi kelloaika on säilytetty samana ja menty vuorokausi taaksepäin, jolloin nousevan Kuun päivän (aamu)terminaattori siirtyy noin 12.2 astetta takaisin itään päin.

Mitä tahansa efemeridejä voi ohjelmalla ajaa esille (menneisyydessä aina vuoteen 1609 asti -  tai tulevaisuudessa), ja terminaattori "elää" sen mukaan Kuun pinnalla.

Samoin voi "predict" -toiminnolla katsoa, milloin valaistusolosuhteet (eli colongitudi / subsolar -point ja sitä kautta terminaattori) on samalla kohdalla (päivämäärä ja UT), tarjoten mahdollisuuden havaita kohdetta halutussa valaistusolosuhteessa. Tämän uuden efemeridin (päivämäärä ja UT) kun syöttää ohjelmalle, näkee terminaattorin osuvan samaan kohtaan niin kuin pitääkin, mutta nyt tietää tulevaisuudesta hetken milloin (ohjelma ilmoittaa ajankohdista tietyllä symbolilla luettelossa ne, jolloin havaitsijan ilmoitettujen koordinaattien ja korkeuden merenpinnasta mukaan Aurinko on horisontin alapuolella ja Kuu sen yläpuolella).

Kalibroidusta kuvasta voi mittailla Auringon korkeuskulmia eri kohdissa, piirtää ympyröitä, tunnistaa kohteita ja nimetä niitä sekä mitata varojen pituuksista niitä aiheuttavien kohteiden korkeuksia.
« Viimeksi muokattu: 04-06-2008, 20:03:20 kirjoittanut Mare Nectaris »
Timo Keski-Petäjä

CTheMoon

Havaintosuoja KuuMaja

SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera