Saturnus 1.4.2008

[Lauri Kangas]

Kokeilin pitkästä aikaa planeettaa. 14" SCT, polttoväliä nelisen metriä ja Logitech QuickCam Pro 4000. Barlowi vain huononsi tuloksia.

[Jore]

Mielestäni alempi kuva on hieman liikaa muokatun näköinen, ei luonnollinen. Vaikka cassini jako ja planeetan pinnan pilvi vyöhykkeet näkyvät siinä hieman paremmin.

[Lauri Kangas]

Anna olla siinä vaan. Mutta parantamaan pitäisi lähteä mielummin paremman seeingin odottamisella, kollimoinnilla ja jollain mikrofokuserilla. Loppuu muuten nopeasti nupit kesken jälkikäsittelyssä.

[Mare Nectaris]

Olet täsmälleen oikeassa, että mainitsemasi asiat pitää olla lähtökohtaisesti kunnossa, ja olen tosiaan pahoillani että toi mun versio on tollanen yliprosessoitunut säätö, mutta se on siis vain esimerkki ja ajettu kuvan-kuvan-kuvasta.

Omassa Saturnuskuvassasi ei mielestäni kuitenkaan mitään pahaa kollimointihaamua näy - sehän yleensä kai näkyisi jomman kumman reunan epäsymmetrisenä kohinana suhteessa toiseen?

Ja nyt anteeksi kaikilta niiltä, jotka jo tietää tämän mitä seuraa, mutta pistin tähän noin yleiseksi iloksi nähtäville  :)

Itselleni on ollut elämys, kuinka Cloudy Nights -foorumilla Asi  (ks. ketju http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2292847/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1, joka on erittäin kokenut planeettakuvien käsittelijä, loihtii asioita ulos juuri Saturnuksesta. - Yhden kuvan osalta kysyin häneltä, että mitä ihmettä hän sille teki - ja sain vastauksen, joka on paljon puhuva. Hän oli kuvannut aikoinaan ennen Yhdysvaltohin muuttamistaan paljon Australiassa, jossa planeettakuvausseeing on hänen mukaansa usein heikko, ja opetellut siellä kuvankäsittelyä.

Hänen jutuissaan kyllä riittää oppimista - mulla esim. ei ole edes softia vielä mitään ! eikä minkäänlaista taitoa ja käsitystä siitä, mitä hän on tehnyt (vaikka ystävällisesti tarkkaan kertoikin, ja antaa tuolla ketjussa linkin sivuilleen, jossa neuvoo lisää).

Itse en ole tullut aikaisemmin ajatelleeksi digikuvan ja tavallisen kuvan valtavaa eroa. Digikuvassahan kennon valokaivoihin uppoaa valtavasti signaalia, joka näkyy kuvaajalle vain yhtenä tulkintana - jonkin ohjelman tai kameran oman prosessorin.

Kaksi asiaahan tässä sitten auttaa eteenpäin: pinotaan vaikka vain muutama (kymmenen) kuvaa esim. registaxilla ja ajetaan siellä wavelet -filtteri, kun on ensin tehty referenssikuva. Kohdistuksen ohjelma tekee itse automaattisesti, ja jos on vaikeuksia, kannattaa kokeilla vaikkapa negatiivikuvilla joissa informaatiota sisältäviin kohtiin voi nousta parempi signaali (ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2391.msg18727).

Toinen asia on jälkikäsittely. Vähintään kannattaisi ajaa tuo legendaarinen unsharp mask eli epäterävä maski, jossa "suodatin (epäterävä maski) terävöittää kuva-alan muotojen reunoja lisäämällä vierekkäisten pikseleiden kontrastia. Tämä on erittäin käyttökelpoinen ominaisuus tähtien terävöittämiseksi kuvassa tai yksityiskohtien esiintuomiseksi. Unsharp maskin kanssa kannattaa olla kuitenkin varovainen, sillä liian voimakas terävöittäminen saa aikaan tummat renkaat tähtien ympärillä, ja kuvasta tulee rakeinen. Maltillinen unsharp maskin käyttö terävöittää tähtiä sopivasti ja lisää kontrastia" (Petri Kehusmaa: Kuvien jälkikäsittely, sivulla 166, teoksessa Jorma Mäntylä (toim.) Tähtivalokuvasu -digitaalinen harrastajakuvaus. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, Ursan julkaisuja 98, Helsinki 2005).

Lisäksi voidaan ajaa mm. Lucy-Richardsonin dekonvoluutiofiltteri, joka kuvataan myös sekä Richard Evansin ohjeissa että Kehusmaan artikkelissa, joka jokaisen planeettakuvaajan kannattaa myös lukea. - Ja sitten tietysti käsitellyn kuvan kirkkautta ja kontrastia sekä värikylläisyyttä (color saturation) kannattaa säätää jälkeen päin.

Tämä ei siis ole mitään manipulaatiota, kun se pysyy järkevissä rajoissa. Kannattaa kokeilla jollakin tutulla kohteella, esimerkiksi ottaa kuva auringonlaskusta tai jostakin kohteesta, jossa on jyrkät kontrastit. Silloin voi itse todeta, mikä esiin nouseva signaali on aitoa ja mikä ei, kun tuntee kohteen.

Oheisessa esimerkissä onkin tähän tuttuuteen liittyen alkuperäiseltä kooltaan n. 20 megatavun kuvakollaasi, jonka kuvat on otettu toissa-aamuna Nokia E90 -kännykällä about kello 8:n jälkeen (kesäaikaa).

Kuvat ovat muuten identtisiä, mutta vasemmalla oleviin on MS Photo Premium 10 -ohjelmassa tehty jälkikäsittelynä unsharp mask ja kirkkauden ja kontrastin säätö. Operointi tuotti PNG 16 bit -tasoisen kuvan ensin, ja tää on nyt vain onneton pikku jpg siitä (tosin resizattu resoluutio säliyttäen), mutta käy hyvin esimerkiksi.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on silti jonkinmoinen auringonnousukin vielä nähtävissä  8), ja näkyy kuitenkin kaikki talojen ja maiseman yksityiskohdat. Samoin oikealla näkyy, että tiellä menee yksi pyöräilijä ja kaukana vasemmalla kävelee kaksi ihmistä - ja silti pääkohde näkyy. Ja huom. kamerakännykällä ja täysin automaattitoiminnoilla otettu (vaikka onkin hiton hyvä kapula ja älyttömän hyvä kamera just tällaisiin "oho tossa olis" -tyyppisiin tilanteisiin ...)

[Uppo]

Ei sulla Mare sattuis olemaan jotain paikkaa netissä mihin voisit noita kuvia laittaa? Minua ainakin sattuu päähän kun yritän noita liitteenä olevia minikuvia katsoa. Ei niistä oikein voi sanoa juuta eikä jaata.  ;D Liukuuu hieman OTksi mutta itse oisin ainakin tuon alemman kuvan käsitellyt niin että maskilla erottanut taivaan ja maan.

[Mare Nectaris]

Kiitti Uppo
... joo, eik näitä meikäläisen "planeettasäätö^x versiosta n" - juttuja kyllä kehtais t o d e l l a k a a n esitellä  ;D - siis ei mulla ole mitään mihin pistää noita isompana (ja se on kyllä hyvä  :D) - ja täältä työpaikan monitorilta kattoen toi mun "tuottama" suttusaturnus on kyllä llähinnä rikos ihmiskuntaa kohtaan - jösses  :P

Mutta koko tämän onnettoman sähläyksen ja itsehäpäisyn pointti oli siis siinä, että prosessoinnilla v o i nostaa informaatiota signaalista esiin lisää?

Ja en edes osaa tuota, mitä ehdotit, että prosessoisin kuvan eri segmenttejä eri tavalla - eli herran tähden mä olen noviisi  ::) - tähän liittyen olisi hienoa jos joku jaksaisi kirjoittaa jonkin ihan perussetin näistä ohjeeksi...

Yritän hakea, miten saataisiin noista kuvista lisää esille, kun eihän noiden jenkkien ja aussien putket ja kamerat nyt niin paljon kummempia ole kuin meidän...

[Timo Kuhmonen]

Oliko kuvaus putkena C14 ? Millainen barlowi oli ?
Itse melko aloitusvaiheessa planeettakuvauksessa olen... Pyrin kuvaustuilanteessa jo parhaimman "raakadataan" aikaan saamaan (kuvankäsittelyprosessit pitää myös olla sopivat...)

Omalla C8 putkella kun kollimointi on pielessä, tulee hieman samanlainen epätarkka reuna planeettaa tietylle puolelle....

[Lauri Kangas]

Omassa Saturnuskuvassasi ei mielestäni kuitenkaan mitään pahaa kollimointihaamua näy - sehän yleensä kai näkyisi jomman kumman reunan epäsymmetrisenä kohinana suhteessa toiseen?

Vähänkin vinossa oleva kollimointi vaikeuttaa tarkennusta entisestään. Tuossakin kuvassa jää tuollainen epätarkka huntu saturnuksen alapuolelle.

Kaksi asiaahan tässä sitten auttaa eteenpäin: pinotaan vaikka vain muutama (kymmenen) kuvaa esim. registaxilla ja ajetaan siellä wavelet -filtteri, kun on ensin tehty referenssikuva. Kohdistuksen ohjelma tekee itse automaattisesti, ja jos on vaikeuksia, kannattaa kokeilla vaikkapa negatiivikuvilla joissa informaatiota sisältäviin kohtiin voi nousta parempi signaali (ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2391.msg18727).

En ole havainnut omissa kuvissani mitään merkittävää parannusta referenssiframen käytössä kohdistuksen optimointiin. Tulee se kuitenkin usein tehtyä kun on niin nopeaa. Tuossakin kuvassa on käytetty muutaman kymmenen kuvan referenssiä.

Toinen asia on jälkikäsittely. Vähintään kannattaisi ajaa tuo legendaarinen unsharp mask eli epäterävä maski, jossa "suodatin (epäterävä maski) terävöittää kuva-alan muotojen reunoja lisäämällä vierekkäisten pikseleiden kontrastia. Tämä on erittäin käyttökelpoinen ominaisuus tähtien terävöittämiseksi kuvassa tai yksityiskohtien esiintuomiseksi. Unsharp maskin kanssa kannattaa olla kuitenkin varovainen, sillä liian voimakas terävöittäminen saa aikaan tummat renkaat tähtien ympärillä, ja kuvasta tulee rakeinen. Maltillinen unsharp maskin käyttö terävöittää tähtiä sopivasti ja lisää kontrastia" (Petri Kehusmaa: Kuvien jälkikäsittely, sivulla 166, teoksessa Jorma Mäntylä (toim.) Tähtivalokuvasu -digitaalinen harrastajakuvaus. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, Ursan julkaisuja 98, Helsinki 2005).

Registaxin wavelet-säätöhän on sarja erisäteisiä unsharp-maskeja. Mainitsemasi jälkikäsittelykikat on siis jo tehty tuolle kuvalle eikä noin huonolla seeingillä kuvatusta kuvasta kannata enempää yrittää kaivella esiin, suttua tulee vain. Paremmilla lähtökohdilla kuvaaminen palkitsee.

Lisäksi voidaan ajaa mm. Lucy-Richardsonin dekonvoluutiofiltteri, joka kuvataan myös sekä Richard Evansin ohjeissa että Kehusmaan artikkelissa, joka jokaisen planeettakuvaajan kannattaa myös lukea. - Ja sitten tietysti käsitellyn kuvan kirkkautta ja kontrastia sekä värikylläisyyttä (color saturation) kannattaa säätää jälkeen päin.

LR-dekonvoluutiota varten pitäisi varmaan olla kuvassa myös joku PSF-referenssi joka tuosta puuttuu.

Kuvat ovat muuten identtisiä, mutta vasemmalla oleviin on MS Photo Premium 10 -ohjelmassa tehty jälkikäsittelynä unsharp mask ja kirkkauden ja kontrastin säätö. Operointi tuotti PNG 16 bit -tasoisen kuvan ensin, ja tää on nyt vain onneton pikku jpg siitä (tosin resizattu resoluutio säliyttäen), mutta käy hyvin esimerkiksi.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on silti jonkinmoinen auringonnousukin vielä nähtävissä  8), ja näkyy kuitenkin kaikki talojen ja maiseman yksityiskohdat. Samoin oikealla näkyy, että tiellä menee yksi pyöräilijä ja kaukana vasemmalla kävelee kaksi ihmistä - ja silti pääkohde näkyy. Ja huom. kamerakännykällä ja täysin automaattitoiminnoilla otettu (vaikka onkin hiton hyvä kapula ja älyttömän hyvä kamera just tällaisiin "oho tossa olis" -tyyppisiin tilanteisiin ...)

Näiden idea jäi nyt vähän hämäräksi.

[Lauri Kangas]

Oliko kuvaus putkena C14 ? Millainen barlowi oli ?
Itse melko aloitusvaiheessa planeettakuvauksessa olen... Pyrin kuvaustuilanteessa jo parhaimman "raakadataan" aikaan saamaan (kuvankäsittelyprosessit pitää myös olla sopivat...)

Omalla C8 putkella kun kollimointi on pielessä, tulee hieman samanlainen epätarkka reuna planeettaa tietylle puolelle....

C14 oli juu. Barlowina Ursan myymän skylinerin vakiobarlow. Jälki oli tällaista:



Tuota kuvaa ei ole pinoamisen jälkeen terävöitetty. Paremman näköisen tuloksen saa suurentamalla ilman barlowia otetun kuvan ohjelmallisesti. :)
Barlowilla kuvaamista varten pitäisi vähintään tökätä pyykkipoika tarkennusruuviin ja vähän tutkiskella kameran asetuksia. Gaini tapissa kuvaamisella tulee huonoa jälkeä.

[Mare Nectaris]

Kiitti Lauri tiedoista, ja sori tää sählääminen  :-[

... meikä istuu näissä asioissa nyt tiukasti koulunpenkille. Kiitos kärsivällisyydestä - lähdin kyllä väärää miestä neuvomaan ja päädyinkin itte oppilaaksi - ei paha, mutta näistä oppii ja häpeä kasvattaa  :)