Lisää aperturea

Aloittaja TuRe, 24.02.2008, 13:07:26

« edellinen - seuraava »

TuRe

Ensimmäinen putkeni oli Helios 200/1000 Dobson, mutta luovuin siitä, kun länteen päin havainnoitaessa "piti maata putken päällä".  Se oli muuten hyvä putki  ja olisi pitänyt modata EQ-jalustaan sopivaksi (nyt olisi jälkiviisaampi).
Useita putkia myöhemmin olen kuvannut viimeksi GSN 150/750-putkella. Muuten hyvä, mutta erotuskyvyssä on tietysti  toivomisen varaa Heliokseen verrattuna ja sen vuoksi olen miettinyt esim Celestron C 8 OTA hankkimista. Se painaa hieman vähemmän kuin tuo 150- Newton ja perästä ohjattuna olisi helpompi käyttää.  Kun EQ-jalustani betonivahvistuksella sallii 750mm putkelle ainakin 90" valotusaikoja, niin onko 2000mm x 0,63 focal red= 1260mm:n maksimi valotusaika luokkaa 750/1260x 90"= 50"-60" seurannan osalta.
Sopivuus jalustaan olisi helppo todeta, jos olisi Celica 8 + foc red 0,63 käytettävissä koemielessä. Samalla voisi tutustua viime kesänä rakentamaani Ture- havaintosuojaan.
 
Tuomo Repo

Kaizu

Seurantavirheen näkyminen riippuu polttovälistä ja erotuskyvystä. Kuvaan enimmäkseen 1250 polttovälin Newtonilla suoraan kuvatasolta, kamerana on Canon EOS300D jossa pikselikoko on n.5um. Tämä tarkoittaa että 0,8" suurempi virhe näkyy kuvassa. Jalustani jaksollinen virhe on pari kaarisekuntia puolelleen eli n. 1"/min ja se taas tarkoittaa että voin valottaa vajaan minuutin valotuksia ilman mitään korjauksia. Käytännössä olen käyttänyt Canonin 30sek maksimivalotusta. Kun lyhennän polttoväliä alle 500mm:iin ei seurantavirhe näy kuvassa pitkälläkään ajalla. Silloin 2" jää yhden pikselin sisään. Muut virheet ovat sitten oma lukunsa. Refraktio vaatii korjauksia kun kuvaa lähellä horisonttia olevia kohteita. Seeing haittaa myös, levittää alhaalla olevan tähden kuvaa enemmän kuin seurantavirhe. Vierestä menevät rekat ja junat aikaansaavat pienoismaanjäristyksiä jne.
Kun saat lisättyä putken erotuskykyä, erottuvat myös kaikki virheet paremmin.
Seuranta voi myös olla "liian tarkka", silloin joutuu kameraa kääntelemään etteivät kennon virheet satu aina samaan osaan kuvaa. Olen huomannut että Canonin kennon pikseleiden herkkyyserot muodostavat kuvaan pystysuuntaiset seepran raidat.

Kaizu
Kai Forssen

TuRe

Kiitos Kaizu vastauksestasi.
Kun seuraa Foorumin keskusteluja, niin 8" taitaa jäädä jo alakanttiin. Yhä useampi puhuu 10"-11" peilistä, jopa suuremmasta.  8":lla ei pääse enää keskustelemaan samoista asioista.
Kotitarvekuvaajalla täytyy kuitenkin kustannusten yläraja pistää johonkin, muuten joutuu myymään asunnon ja muuttaa vuokralle!

 
Tuomo Repo

Kaizu

Nykyinen vuokrataso on sellainen että minulla ei ole varaa asua vuokralla.

Isolla halkaisijalla pääsee lyhyempiin valotusaikoihin tai sitten saa himmeämpiä kohteita kuvaan, kuten vaaleanruskean taustataivaan.
Olen myöskin harkinnut isompaa putkea mutta nykyisen kupolin oviaukon leveys rajoittaa, varsinkin kun vaihdoin saksalaispystytykseen. Etsinputki ei tahdo nähdä samaan aikaan ulos kuin kuvausputki. Silloin tällöin tulee kuvaan kirkkaan oransseja luukunreunoja jotka läheisen liikenneympyrän valot valaisevat. Jollakin 8" Cassegrainilla saa kyllä hienoja kuvia mutta pitkä polttoväli asettaa kovat vaatimukset seurannalle. 10" tai 12" ovat vielä haastavampia koska yleensä polttoväli pitenee samassa suhteessa ja paino kasvaa kolmannessa potenssissa. Pienemmällä putkella tukevalta tuntunut jalusta alkaa notkistua.

Kaizu
Kai Forssen

TuRe

Vuokrat on kovassa nousussa, joten ei myydä asuntoja. Se lämmittäisi vain hetken, kuten k--i housussa.

Ennen 8" vakavampaa hankinta-ajatusta voisin tehdä seuraavan testin:
Kuvaan 150/750 putkella varustettuna 2"2X ED Barlowilla jotain kohtuullisen kirkasta tähtikohdetta
Iso 400, 800 ja 1600 herkkyydellä ja 30",45",60"ja 90" valotusajoilla Canon 300D:llä. Kuvien perusteella näkisin jalustan ja "1500mm putken" yhteistyön tuloksen. Se vastaisi hyvin Celica 8"+ 0,63 lyhentäjän seurantaa ja vakavuuden tarvetta. 2000mm voisi sitten käyttää oman planeettakunnan kuvaamiseen (lyhyet valotusajat).   

Tuomo Repo

einari

Näinhän se on että C8 on aika hyvä kompromissi. Itse olen ainakin ollut siihen tyytyväinen.
Itseasiassa olen jopa miettinyt että vaihtaisko C6:een - ainahan sitä voi valottaa pidempään.
Ja jos haluaa säätää niin C8:sta voi virittää F/2:n Fastar/Hyperstarilla.
___
Tapio

TuRe

Olisi mielenkiintoista kuulla Einarilta tarkempia perusteluja pienempään C6-putkeen siirtymisajatuksista (ccd?).
Muuten, Make on ottanut hyviä galaksikuvia samalla GSO 150/750 putkella. Täytyy minun vain roimasti lisästä valotutuksia ja katsoa mitä esim 100-200x60" (tai 90") valotusajat antavat. Käytän yleensä Iso 800 herkkyyttä.
Tuomo Repo

einari

Lähinnä se on kai jotain ideologiaa 'pieni on kaunista' ;).
Jos pieni on vieläpä laadukasta niin aina parempi.
Sitäpaitsi välillä tuntuu melkein järjettömältä hankkia suomen ilmastoon ja keleihin mitään kallista valoämpäriä.

Sitäpaitsi kun seurannan tarkkuusvaatimukset pienenevät niin voi sitten kevyemmällä kalustollakin valottaa pidempään.
Todennäköisesti kuitenkin tyydyn C8:aan koska olen sen laatuun ollut tyytyväinen (eikä C6:sta ole mitään kovin mairittelevia arvioita silmiin sattunut).
___
Tapio

Make

Lainaus käyttäjältä: Ture - 24.02.2008, 13:07:26
Useita putkia myöhemmin olen kuvannut viimeksi GSN 150/750-putkella. Muuten hyvä, mutta erotuskyvyssä on tietysti  toivomisen varaa Heliokseen verrattuna ja sen vuoksi olen miettinyt esim Celestron C 8 OTA hankkimista.

Tuomo: mitä tarkoitat erotuskyvyn heikkoudella? Visuaalista- vai kuvausresoluutiota? Syvän taivaan kohteiden vai planeettojen / kuun kuvausresoluutiota?

Syvän taivaan kohteisiin 150mm pitäisi riittää mainiosti, sillä Rayleighin kriteerin mukainen erotuskyky sille on n. 0.92 kaarisekuntia. Useimmiten Suomessa seeing on luokkaa 2 kaarisekuntia ja enemmänkin, joten parempi resoluutio ei auttaisi pitkissä valotuksissa. Sen sijaan jalustan laatuun kannattaisi satsata mahdollisimman paljon. En tiedä, millainen jalusta sinulla nyt on, mutta jos satsaisit C8:n hinnan jalustaan, saisit varmasti parempia kuvia GSN 150/750:llä kuin yhdistelmällä C8 + huterampi jalusta. Toinen juttu on se, että aukkosuhde lopulta ratkaisee syvän taivaan kuvauksessa enemmän kuin apertuuri. GSN:n aukkosuhde 5 on mielestäni aika optimaalinen. Nopeammalla newtonilla, esim. F/4:llä, tarkennus ja kollimointi ovat jo paljon haastavampia. Tosin olen kyllä itse harkitsemassa GSO 200/800-putkea  ;)

Jos taas haluat tehdä planeettakuvauksia, suurempi apertuuri voi parantaa kuvien resoluutiota. Seeing-ongelmat voi planeettakuvauksessa kiertää ottamalla tuhansia kuvia lyhyellä valotuksella, joista valitaan parhaat pinottavaksi.
Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

TuRe

Kiitos Make perustiedoista.
Tarkoitin lähinnä resoluutioeroja 0,77" - 0,57". Onhan se aika iso ero säätilasta riippumatta. Esim. pallomaisissa tähtijoukoissa kuvien ero näkyy aika selvästi.
Yritän kuvata CMOS- järkkärillä lähinnä Messierin kohteita. Planeetat ja `punaiset sumut`onnistuvat aika huonosti, pitäisi olla CCD- kennoinen kamera.
Odotan sitä päivää, kun digijärkkäristä löytyy CCD kenno, vaikka pienempikin (meni vähän ohi aiheen).
Jaa, että GSO 200/800. Haluat näköjään parempia kuvia.

Kun sää sallii, niin teen pari testiä, että selviää jatkotoimenpiteet.   
Tuomo Repo

Timo-Pekka Metsälä

Lainaus käyttäjältä: Ture - 28.02.2008, 09:55:39
Tarkoitin lähinnä resoluutioeroja 0,77" - 0,57". Onhan se aika iso ero säätilasta riippumatta. Esim. pallomaisissa tähtijoukoissa kuvien ero näkyy aika selvästi.

Maken viittaus seeingiin tarkoittaa sitä, että käytännön kuvaustilanteessa ei todellakaan ole merkitystä putken teoreettisella erotuskyvyllä, mikäli kuvan "sampling" on muuten riittävä. Seeing rajoittaa erotuskyvyn 2-5 kaarisekuntiin, kun kuvataan pitkillä valotusajoilla (=pitemmillä kuin sekunnin osat). Jos eri putkilla otetuissa kuvissa on "selvä ero", niin se johtuu jostakin muusta, kuten erot putkien optisessa laadussa, fokusoinnin tarkkuudessa tai, seurannan tarkkuudessa.

jaava

LainaaSeeing rajoittaa erotuskyvyn 2-5 kaarisekuntiin, kun kuvataan pitkillä valotusajoilla (=pitemmillä kuin sekunnin osat).

Viime syksynä ennustelin vähäisen lukukohinan CCD-kennojen tulevan myyntiin amatööreillekin tänä vuonna. Tiedä sitten tulevatko, mutta ammattilaisilla niitä jo on.

Tuollaisella kameralla kestää kuvata osaa syvän taivaan kohteista jo alle sekunnin valotusajaioilla ja käyttää planeettakuvasmenetelmiä: Vain parhaat, ne joita seeing ei ole vääristänyt, pinotaan.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

TuRe

Kiitos Timo-Pekka, nyt se tuli selväksi.
Auttaisiko kuvien yksityikohtiin, jos pidennän putken polttoväliä 1,2X Barlowilla, jonka saanen tehtyä 2" 2x ED Barlowista. Aion testata sen ja jalustan yhteistyön. Aukkosuhteen muutoskin saattaa auttaa.

Mielenkiintoista tietoa Jaava CCD- järkkäristä, odotellaan.
Tuomo Repo

Timo-Pekka Metsälä

Lainaus käyttäjältä: jaava - 28.02.2008, 19:30:20
Viime syksynä ennustelin vähäisen lukukohinan CCD-kennojen tulevan myyntiin amatööreillekin tänä vuonna. Tiedä sitten tulevatko, mutta ammattilaisilla niitä jo on.

Tuollaisella kameralla kestää kuvata osaa syvän taivaan kohteista jo alle sekunnin valotusajaioilla ja käyttää planeettakuvasmenetelmiä: Vain parhaat, ne joita seeing ei ole vääristänyt, pinotaan.

JV


Pitää muistaa, että kennon lukukohina ei nykyiselläänkään ole rajoittava tekijä vaan itse kohteen ns. fotonikohina jota myöskin Poisson-kohinaksi nimitetään. Valotukseen sisältyy aina fotonikohinaa, joka johtuu valon hiukkasluonteesta. Jos fotoneita ei kerta kaikkiaan saavu tarpeeksi kennolle valotuksen kuluessa, niin kohinatonta kuvaa ei saada aikaan. Matemaattisesti fotonikohinan suuruus on signaalin neliöjuuri. Tilastollisesti ajateltuna fotonikohina on signaalin "epävarmuus": jos pikseliin saapunut fotonimäärä jossakin aikayksikössä on esim. 100, niin "todellinen" kohteen vuontiheys on välillä 90 - 110 jollakin tietyllä todennäköisyydellä.

t. Timo-Pekka