toinenkin tuhoutuva satellitti ?

Esko Lyytinen · 20.02.2008, 12:48:39

Laitan tänne (suunnilleen saman, pieniä korjauksia alkuperäiseen) mitä lähetin tekokuut-l listalle.

"
Eilen illalla klo 18.49 SA sain tulipalokameraani (Helsingin Pukinmäessä) yllättävän n 60 asteen mittaisen melko kirkkaan kaaren, kirkkaimmillaan ehkä mag -1.
VideoAnalyerin tunnistuksessa oli keston n. 17 sekuntia, mutta tarkemmin selvitettäessä loppupuolelta, ilmeisesti jo liian hitaasta liikkeestä (tunnistukselle) johtuen ei tullut tunnistusta. Puolen minuutin luokkaa näkyi. Tulikin äkkiseltään pohtimista mikä ilimö siinä näkyi.
Tuli yksi tulipallohavaintokin Ursan lomakkeella ilmeisesti tästä. Ajoitus oli pantu tunnin välille, kestoa n 30 s.

Kuvan voi katsoa:
http://img412.imageshack.us/my.php?image=20080219165000ag7.jpg
Meni vasemmalta oikealle. Kuvanimessä näkyvä kelloaika on kahden minuutin summakuvan päättymisaika UT-aikaa.

Näkyi sitten myös Timo Kantolan tulipallokamerassa Pieksämäeltä. Kokonaiskesto (aikaisin - viimeisin) tunnistuksissa oli 33.3 s.

Lentokorkeus oli n 207 km ( 207.2 -> 206.3 km).
Nopeudeksi tuli 7.52 km/s ja maanpallon pyöriminen huomioituna n 7.74 km/s mikä olisi n pari-kolmekymmentä m/s pienempi kuin ko korkeudella ympyräradalla.
Tämä selittyy ilmeisestikin mittaus-epätarkkuudella. Havaintojen puolesta saisi tarkennettuakin. Vain osa (yksittäisframsueunnista) on käsittelyssä mukana ja kamerasuuntaani en ko yöltä tarkistanut tähdistä.
Mutta ei ilmeisestikään niin tarkaksi voisi saada että esim. kiertojan saisi kunnolla, joten en taida enempää viitsiä käyttää aikaa.
Radan inklinaatio on 62.9 .

Jos tänään illalla olisi selkeää, niin yrittäisin etsiä esille (josko vielä kiertää). Jos olisi ympyräradalla, niin kiertoaika olisi n 88.5 minuuttia ja se näkyisi
n 25 minuuttia aikaisemmalla kelloajalla (olisi jokseenkin samalla reitillä kuin eilen). Luultavammin kantoraketti on vienyt satelliitin korkeammalle kiertoradalle ja radan apogeum on korkeammalla joskaan ei ilmeisesti varsin paljoa, koska "vaatisi" sievemmin suuremman nopeuden ja kiertoaika pitempi ja näkyy mainittua myöhemmin, mutta siltä varalta että on ihan putoamassa (ja vielä lyhyemmällä kiertoajalla) niin kannattaa ruveta vahtimaan jo parikymmentäkin minuuttia aikaisemmin. Myöhemmällä reitti on eteläisempi.

Arvelen itse että kyseessä oli tuoreen Venäjältä tehdyn laukaisun kantoraketti, mutta en löytänyt tietoa sellaisesta, ei Seesat viesteissäkään näy viitteitä.
Osaakohan joku satelliittiryhmän eksperteitä (tai tämän Astronetin lukijoista) selvittää mikä oli kyseessä. Ja jos jossain etelä- keski-Suomessa on selkeää niin voisi olla kiintoisaa muidenkin satelliittiharrastajien yrittää havainnoida. Kiertoaika selviäisi toisen päivän havainnoista, joskin se pienenee nopeasti, mutta "pohja-arvoksi".
"

Esko Lyytinen · 20.02.2008, 20:53:50

Leo Wikholmilta tuli Ursan satelliittilistalle selvitys tuosta. Voinen kopioida tekstin tähän alle niin ei tarvitse omin sanoin "siteerata".
Löytyy HeavensAbovista.
Muutaman päivän ajan voi olla kiintoisaa yrittaä havainnoida, jos sää sallii. Sen minkä nyt näkyy, näkyy illalla melko pian auringonlaskun jälkeen ja tarkemmat ajat kannattaa varmistaa, nekään eivät ehkä ole, varsin tarkkoja.

Esko

"
Alustavien tietojen mukaan kyseessä on kohde 2007-049C eli
Kosmos 2430 rkt, kantoraketin jäännös joka on palaamassa ilmakehään
piakkoin eli helmikuun 25. päivän tienoilla.
Ratakorkeus on matalimmillaan 194 km.

Satelliitin rata muuttuu voimakkaasti, joten sen jäljille voi olla
vaikeaa päästä seuraavina iltoina.

Satelliitin jäljille pääsi saksalainen harrastaja
Arnold Barmettler.

Leo Wikholm

=======
"

Esko Lyytinen · 21.02.2008, 20:04:04

Kopioin tänne jokseenkin saman jonka lähetin tekokuut-listalle

Ajoin Alan Pickup:n SatEvo ohjelmalla ennustetta putoamiselle.
http://www.wingar.demon.co.uk/satevo/index.htm

Tämä lienee parasta mitä tähän tarkoitukseen on saatavilla. Hänen omat putoamisennusteensa aikoinaan kun hän niitä nettiin laittoi, taisivat olla useinkin paremmin oikeaan osuneita kuin USA:n eksperttien julkaisemat.

Aiempaan versioon (joskus kokeilemaani) nähden uusimmassa versiossa on mm mahdollisuus laittaa auringon aktiivisuustietoa.

Käytössäni oli nyt kolmet elementtisetit noin 1.6 vuorokauden aikaväliä edustaen, viimeisin saatavilla ollut tältä päivältä klo 6.57 UT.
Ajoin ensin ilman aurinkoaktiivisuusparametria ja ajankohdat tulivat helmikuun 26 päivän aamupäiväpuolelle ( kaikki ajat tässä UT-aikaa ).
Trendi oli että mitä myöhäisempi elementti-ekpookki oli, sitä aikaisemmaksi "siirtyi" ennustettu putoaminen, vihjaten että siirtymää tulisi näin ajaen olemaan edelleenkin.
Laitoin aurinko-aktiivisuus-parametriksi minimi-aktiivisuus-ajankohdalle sopivaksi ilmoitetun arvon. Nyt (siirtyi ennuste 25 päivän puolelle) selvä trendi hävisi ja sain ajankohdiksi 25 päivälle, päivän desimaaleina (UT) järjestyksessä 0.66, 0.63 ja 0.72 .

Ei näihin vielä voi luottaa vuorikauden (muutamalle) kymmenes-osalleenkaan, mutta mainitsen nyt että noin 0.66 tienoilla (klo 16 UT) olisi reitti (jos on vielä yhäällä) ensin Skandinavian ja edelleen Baltian maiden tai Puolan yli itäkaakkoon. Auringon korkeuskulmaksi (näyttää Orbitron ohjelma) tuolloin täällä Hesan Pukinmäessä vain 3.9 astetta horisontin alapuolella.
Kahdella edellisellä kierroksella ylittäisi Suomen (mutta selvästi valoisaan aikaan) ja vielä edelliselläkin (näillä ajoituksilla) ihan kaakkois Suomea "hipoisi".
Yritetäänpä seurata (tätäkin USA 193 sirpaleiden ohella) mihin päin muuttuu. Tällä olisi mahdollista pudota maamme alueellekin, tosin hyvin pieni.

Esko

Lauri Kangas · 22.02.2008, 18:14:28

Onnistuin näkemään satelliitin. Alla viestini tekokuut-l -listalle:

Havaitsin tuota kantorakettia äsken espoon otaniemessä.
Pohjoisesta pukkasi jotain paksua pilveä aika urakalla, mutta onnistuin löytämään raketin 7x50-kiikareilla n. 17.55-56, kun se oli korkeimmillaan pohjoisen suunnalla. Vaikka en onnistunut näkemään paljain silmin (ei ollut rillejä) niin kiikarilla näytti kyllä tosi kirkkaalta. Magnitudeja en osaa sen kummemmin arvioida. Varmaan kuitenkin miinuksen puolella, kun en pienellä yrityksellä onnistunut mitään kiintotähtiä vielä noin valoisalta taivaalta näkemään. Raketti liikkui häkellyttävän nopeasti, en ole ennen noin vinhaa vauhtia nähnytkään.

Leo · 22.02.2008, 21:26:42

Eskon arvio paluulle on melkoisen hyvä.
Space Track ennustaa paluun tapahtuvan 22.2. ratatietojen perusteella maanantaina 25.2.2008 kello 15.56.
Tässä on vielä virhemarginaalia ja veikkaanpa todellisen ajankohdan siirtyvän parilla tunnilla eteenpäin.
Samaan aikaan kohteen pitäisi näkyä myös Suomen taivaalla...tosin rata taas muuttuu hieman.

-Leo

Esko Lyytinen · 23.02.2008, 11:26:53

Lähetin juuri seuraavan alla olevan tekokuut-listalle, eli alkaa jo olla "muuttunut" selvähkösti tänne aiemmin kirjoittamastani, suuntaan jota Leokin ennakoi siihen ja SpaceTrack-ennusteen ajankohtaan nähden.

SatEvo antaa taas uusimmasta (lisäys: Epok eilen 22.helmikuuta klo19.56 UT) TLE-setistä putoamisennusteeksi tiistain klo 1.14 UT. On melko sama joka tuli vuorokausi aiemmista elementeistä. Välissä oleva antoi maanantain puolelle.

Jos ei enää paljoa muutu niin viimeinen kierros menisi Alaskan eteläosasta läpi Amerikoiden kaakkoon ja juuri tuohon aikaan jos putoaisi niin olisi siirtymässä etelä Amerikasta eteläiselle Atlantille. Reitti jatkuisi etelä Afrikan ja siis myös likimain Suomen pituusasteen kohdalla mahdollisimman etelässä ja nousee sieltä itäistä Aasian "reunaa" viistäen.
Tapahtuisi siis ajankohtana jolloin rata menisi mahdollisimman kaukana täältä Suomesta ja alkanee olla jo pois suljettu mahdollisuus että putoaisi tänne.

Esko

Esko Lyytinen · 23.02.2008, 15:57:59

Seuraava TLE ( Epok tänään 23. klo 7.45UT ) antaa taas putoamisennusteen maanantain 25. puolelle noin klo 20 UT. Vaihtelee edestakaisin joka toisella, puolen vuorokauden välein tulleella, ikään kuin olisi vuorokausivaihtelua. Sen ratahan muuttuu vain hitaahkosti aurinkoon nähden, mutta olisikohan sen rataan nähden muuttuva maan magneettikentän asento (esim revontulivyöhykkeet) joka saisi (paikallisten ilmakehämuutosten kautta) aikaan tuon "vuorokausivaihtelun" liikkeissä.

Esko

stalker · 23.02.2008, 19:21:56

Taisi juuri pyyhältää etelässä klo 19.03. Ei kovin kirkas.

http://www.heavens-above.com/PassSummary.aspx?satid=32270&lat=60.383&lng=24.750&loc=Klaukkala&alt=46&tz=EET

Alfa_UMi · 23.02.2008, 19:33:28

Itse taisin nähdä tuon noin kello 19.00 (riippuen kellosta). En ole täysin varma. Lentokoneet heijastavat hyvin Auringon valoa, mutta näkemäni kohde ei vilkunut kuten lentokoneet. Korkeuden sanoisin oleen horisontista 10-15 astetta. Mielestäni se oli kirkas eli samaa luokaa Siriuksen kanssa. Saatoin tosin erehtyä. Havainnoin kiikareilla ja paljain silmin.

Eikös tuo ole havaittavissa jälleen huomenna?

Esko Lyytinen · 23.02.2008, 21:11:07

Sain kuviin (alustavan aikamäärityksen mukaan) n. 19.02.40 - 19.03.03.
Kamera on Canon EOS 10D, obj. 55mm F1.7 valotukset 3 s ISO 400.
Linkeissä kaksi rajattua (muuten käsittelemätöntä) peräkkäistä. Vasemmalla näkyvä tähti on gamma Eridani.

Kirkkaus vaihteli voimakkaasti, n 21 s jaksolla, vain kaksi kirkasta pätkää tosin tuli kuviin. Välillä hävisi kuvissa näkymättömiin.
Oheisissa kuvissa näkyy jälkimmäisen himmeneminen näkymättömiin. Oletettu seuraava kirkastuminen olikin sitten jo kuvan ulkopuolella ja pian sitten menikin maan varjoon.

Esko

http://img228.imageshack.us/my.php?image=2010166cropxt9.jpg
http://img228.imageshack.us/my.php?image=2010167cropnq3.jpg

Leo · 23.02.2008, 21:24:19

Esko Lyytisen laskelmien mukaan tuhoutumisaika on nyt maanantaina 25.2.2008 kello 20.
Space Track ilmoittaa ajankohdaksi nyt 25.2.2008 kello 14.11 (virhemarginaali +/- 24 tuntia).
Sunnuntaina saattaa olla viimeinen mahdollisuus tämän tarkkailuun.

-Leo

explo · 23.02.2008, 22:27:08

Lainaus käyttäjältä: Esko Lyytinen - 23.02.2008, 21:11:07
Sain kuviin (alustavan aikamäärityksen mukaan) n. 19.02.40 - 19.03.03.
Kamera on Canon EOS 10D, obj. 55mm F1.7 valotukset 3 s ISO 400.
Linkeissä kaksi rajattua (muuten käsittelemätöntä) peräkkäistä. Vasemmalla näkyvä tähti on gamma Eridani.

Kirkkaus vaihteli voimakkaasti, n 21 s jaksolla, vain kaksi kirkasta pätkää tosin tuli kuviin. Välillä hävisi kuvissa näkymättömiin.
Oheisissa kuvissa näkyy jälkimmäisen himmeneminen näkymättömiin. Oletettu seuraava kirkastuminen olikin sitten jo kuvan ulkopuolella ja pian sitten menikin maan varjoon.

Yritin myös noihin aikoihin vaania ko. kappaletta merenrannassa kameran kanssa, mutta ainakaan paljain silmin sitä en tullut nähneeksi, liekkö sitten ollut hajanaisia ja vauhdilla kulkevia pilvenrepaleita juuri 'oikeassa' kohdassa vai olenko vain katsonut väärään suuntaan väärään aikaan. Pitää vielä myöhemmin tarkistaa josko se kuitenkin kameran kennon tallentamana löytyisi kortilta kaikesta huolimatta...

Esko Lyytinen · 24.02.2008, 11:10:24

Kello 19.20 UT seutuville maanantaina eli huomenna antaa uusin TLE-setti putoamisajankohtaennusteeksi. Olisi runsaat kaksi kierrosta sen jälkeen kun vielä ohittaa Suomen lounaispuolelta
Esko

EDIT: seuraava antaa 20.30 UT; olisi juuri tulossa Afrikkaan Atlantilta, voisi näkyä Espanjasta lounaassa jos ihan noin menisi.

Leo · 24.02.2008, 21:44:24

Ja uusin tuhoutumisennuste Space Trackin mukaan on maanantai 25.2.2008 ja kello 15.48 Suomen aikaa.
Tässä ennusteessa on 17 tunnin virhemarginaali. Rata on matalimmillaan nyt 168 km korkeudessa.

-Leo

Esko Lyytinen · 25.02.2008, 14:04:56

Laitan taas suunnilleen samaa kuin kirjoitin tekokuut-listalle

Eilisiltainen (Epok 23.27UT) TLE antaa SatEvo:lla tuhoutumisennusteajaksi klo 18.50 UT. Trendi on ollut nyt siirtyminen aikaisempaan päin, joten todennäköisemmin olisi ennen tuota, kuten Space Trackin on antanut.
Pienentämällä edelleen ohjelmaan aurinkoaktiivisuutta menisi tuonne 17 UT tuntumaan jonne seuduille edellinenkin setti antaa hyvin pienellä aktiivisuusarvolla.

On tuossa nyt oikeaa epävarmuutta enemmänkin, mutta ohitus-ennusteaika 15.57.40 UT (17.57.40 SA) vaikuttaa hyvin kiintoisalta, ja edellinenkin jolloin olisi etelä Suomen ylitys valoisaan aikaan 16.28 SA.
Tänne Hesan Pukinmäkeen saa em ohitukselle (korkeimmillaan) 17.57.40 SA, alt 20 SA ; HvAB:n mukaan ja 17.57.46 SA, alt 19.4. Orbitronin mukaan SatEvo-loppupään elementeillä. Az korkeimmilla ollessa n 215. Aurinko on n 4 astetta horisontin alapuolella.
HvAb antaa radan korkeudeksi 158 x 183 (km) , mutta se on epookkihetken rata. Orbitron antaa em elementeillä ko ohituksessa korkeudeksi 140.7 km, mutta sehän voi olla jo alempana eikä ehkä enää tulekaan. Siis korkeuskulma-arvotkin ovat enneminkin yläkanttiin.
Jos on selkeää (näyttää melko lupaavalta) ajattelin yrittää mennä tuohon 17.57 aikaan yrittämään kuvaamista suunnilleen samalla varustuksella kuin toissa päivänä.
Arvioisin että pienentämällä valotus silloisesta 3 sekunnista 0.1 sekuntiin taivaan valoisuus kuvaan tulisi suunnilleen saamasi ja silti jälkien pitäisi olla liki kymmenen pikseliä, eli vastaavilla maksimikirkkauksilla pitäisi saada näkyviin ja menee nyt vähän lähempää. Toivoahan sopii että juuri siinä "palaisi".

Yksi elementtisetti pitäisi vielä ehtiä saada ennen iltaa.

Esko