Sähkömagneettisen aallon olemus

[Eusa]

Eli olet sitä mieltä että Hawkingin säteilyä ei ole? Hawking on väärässä?

Tuossa en kyllä puutu Hawkingin energian perusteluun mitenkään. Kyllä se on oikea johtopäätös ja ehjällä logiikalla koskee muitakin kuin mustia aukkoja; esim. neutronitähtien voimakkaassa kaarevuudessa erkaantuisi samoin energiaa hiukkaspareina.

Olen tosin myös sitä mieltä, ettei virtuaalihiukkasprosessi tarkoita säteilyä vaan se kompensoituu, kuten muukin tyhjöenergiadynamiikka, tilavuuspotentiaalin putoamisena eli vähenemisenä.

[Paul Metsälä]

Jos kerran tapahtumahorisontin g-voima voi olla jopa pienempi kuin maan g-voima, kuinka niin pieni voima voisi erottaa fluktuoituvia "hiukkasia" toisistaan? Juuri tämä on oleellista, siis mitä tapahtuu hiukkasten lähiympäristössä, ei se mitä tapahtuu vapaassa avaruudessa. Kun vapaan avaruuden koordinaatistosta katsotaan horisontin pinnassa tapahtuvia fluktuaatioita, voidaan sortua erottamaan hiukkaset eri tuutteihin mutta horisontin pinnassa ei ole sellaisia g-voimia jotka pystyvät siihen.

Kokeilin CGPT. Pisteiden kohdalla kaavahirviöitä, joita ei tänne voi liittää:

"Mustan aukon massa, jonka tapahtumahorisontin gravitaatiokiihtyvyys vastaa Maan pintaa, on noin
...


3,1×10^42 kg.

Vertailu:
Tämä on suunnilleen 150 miljardia kertaa Auringon massa (

Tällainen musta aukko olisi siis supermassiivinen ja paljon suurempi kuin tyypilliset mustat aukot galaksien keskuksissa."

Tätä seikkaa on vaikea ymmärtää. Emme pääsisi irti tuostakaan tapahtumahorisontista, vaikka voimme hypätä narua tuon G:n ympäristössä kevyesti.

[mistral]

En siis tunne Hawkingin perusteluja fluktuaation jakautumiselle, paitsi sen että vedotaan siihen ettei horisontin takaa mikään pääse pois. Myös Enqvist sanoo että horisontti on absoluuttinen pinta josta ei ole pääsyä. Tuleeko se sitten Schwarzchildin säteestä, taisi olla siitä, niin sen ymmärtäminen ei ole helppoa. Onko kyse näkökulmasta 1) ja 2)?
1) vapaasta avaruudesta horisontti on "jäässä", mitään ei nouse jään läpi ikinä.
2) horisontista katsottuna vapaa avaruus lämpökuolee nollassa sekunnissa.

Jos näin on, horisontissa ei vaikuta "lasikatto" jota ei voi murtaa millään voimalla vaan aika, Shapiro-viive, estää murtamisen.

Jos aika on syynä, silloin paikallinen fysiikka horisontin pinnassa ei olisi äkkijyrkkää niinkuin ketaraxin (nikki vissiin muuttunut) taulukko antaa ymmärtää.
Yksi taulukko löytyi (ketarax  on nykyään jussi k. kojootti)
https://rubor.org/schwarzschildarb.php?d=1e-5
Siellä näkyy äkkijyrkkyys horisontin pinnan lähellä. Taulukko löytyi "Ajastako muka ei saa otetta" #100.

Lisäys: Toisaalta Shapiro-viiveen ei pitäisi käsittääkseni vaikuttaa taajuuteen/aallonpituuteen, eli tuliko tässä umpikuja?

[mistral]

Aallon olemusta olen taas googlaillut, yksi sivu löytyi mutta itse salaisuus ei aukea:
https://fi.quora.com/Onko-valoa-vain-valon-nopeudella-Kiinnittyyk%C3%B6-valo-ja-hidastuu

Salaisuus on aallon olemus. Näyttäisi siltä että sähkökenttä ja magneettikenttä syntyy samanaikaisesti mikä kertoo äärettömästä vuorovaikutusnopeudesta! Niillähän on välimatkaa niinkuin kirjan sivuilla kun se avataan 90 astetta, tämä asteluku on kenttien välinen kulma. Eli magneettikenttä generoi sähkökentän suoraan ilman viivettä. Jos generointi olisi äärellisellä nopeudella, toinen kenttä olisi vähän jäljessä.
Yksi selitys olisi että kentät on samaa puuta, silloin samanaikaisuus ei olisi ongelma.

[kuunylinen]

3,1×10^42 kg

Tuo massa vastaa koko kotigalaksimme massaa mukaanlukien pimeä aine. Mutta kun se sijoitetaan kaavaan 2GM/c^2 rs niin saadaan melkein yksi 0.9995 eli aika on pysähtynyt meiltä katsottuna. Tuo selittää punasiirtymän äärettömään tapahtumahorisontilla. Jos alus ajautuu tuohon niin se jää siihen meiltä katsottuna ikuisiksi ajoiksi.

Lisäys: tuo aikakertoimen kaava on sqrt(1-2GM/c^2 rs) josta tulee melkein nolla.

Lisäys2: Mutta kun kiihtyvyys on vain 10 m/s2 niin pitäisi siitä avaruusaluksen päästä irtautumaan (omasta koordinaatistosta katsottuna). Ei kuitenkaan pääse miksei?