Aurinko 2023

[ptk]

Onhan nämä käsittämättömän yksityiskohtaisia ja hienoja!  Millainen videopino tarvittiin aina yhteen timelapse ruutuun?

Onko Altair Astronomy Tri D-ERF parempi valinta lämpösuotimeksi kuin Baader tai Daystarin oma? 
Tri D-ERFillä saa myös näköjään kuvattua CaK ja CaH valossa, jos sopiva suodin on käytössä.
Tilasitko suoraan Britanniasta tämän?
https://www.altairastro.com/altair-115mm-aperture-triband-hydrogen-alpha-d-erf-for-4-45-refractors-12458-p.asp
Esprit 120 taitaa tarvita numeroa isomman.

Pekka

[Petrus]

Kiitos Pekka!

Riippuen kohteiden liikkuvuuden luonteesta, kokeilen ruutujen kaappauksen väliseksi aikaeroksi 20-80 sekuntia. Yleensä alle minuutin kaappausvälit edellyttää jo tosi rivakkaa liikettä. Jos ruutuja otetaan lähemmäs minuutin välein, niin mukavan animaation kuvaamiseen kaivataan 30-120 minuuttia. Mitä pidemmältä ajalta aineistoa on, sitä enemmän muutoksia näkee. Harmillisesti tuntikausien timelapset on omassa tapauksessa korkeiden puiden rajoittamaa.

Baaderin D-ERF on markkinoiden paras, Altair Astronomyn tulee näissä hieman perässä laadultaan. Luntin ja Daystarin tuotteet ei ole teknisesti samaa laatua ja ovat optisesti näiden kahden vaihtoehdon alapuolella. Olen itse ollut tähän Altairin tuotteeseen tyytyväinen, tilasin sen suoraan Briteistä kehyksineen päivineen.

[Petrus]

Protuberanssien ehkä näyttävin osuus on niiden ajoittain näyttävä finaali. Hienoin osuus purkauksesta jäi näkemättä tiukan pilviharson johdosta. Orientaatio on hieman vinksallaan. Testissä vanha Quark Chromosphere, joka on tainnut nähdä liikaakin päivänsäteitä. Toimii kuitenkin!

Tecnosky 115mm tripletti, Daystar Quark Chromosphere, Player One Apollo-M Max, Sky-Watcher AZEQ6 GT, Hinode Solar Guider.

[Petrus]

Puutarhan korkea koivu tuli pahasti eteen loppuhuipennuksen kuvausta varten, joten protuberanssin irtiotto jäi näkemättä.

Tecnosky 115mm,  Apollo-M MAx, Quark Chromosphere.

[ptk]

Komeaa jälkeä jälleen kerran!

Sopiiko Apollo M-Max paremmin isommalle linssiputkelle kuin ASI174MM vai onko kyseessä enemmänkin kaluston konfiguraatio?
Hieman jäi vielä epäselväksi: otatko videopätkiä joista sitten pinotaan parhaat ruudut timelapseen?

Pekka

[Petrus]

Kiitos Pekka!

Apollo-M Maxin isot pikselit tykkää pitkistä polttoväleistä, joka Quarkin kanssa on helpompi saavuttaa. Se on vetyalfan alueella huomattavasti herkempi kuin ASI174MM.

Helpoiten animaatio syntyy kuvaamalla sarja avi- tai ser-videoita. Alla ruudunkaappaus SharCapin valmiista toiminnosta, jossa voi säätää halutun määrän ruutuja timelapselle ja mikä aika näiden välissä on.





Kuvan kohinainen esimerkki syntyi 79 erillisestä kuvasta, jotka kuvattiin 1800 framen videona. Näistä pinosin 700 ruutua per kuva AutoStakkert!3 ohjelmalla. Siihen voi raahata kerralla koko animaation tiedostot, niin käsittely hoituu sukkelasti. ImPPG ohjelmalla vääntelen histogrammia ja käytän kahdenlaista terävöitystä. Ohjelma tarjoaa myös hyödylliset ominaisuudet animaation ruutujen kohdistamiseen. PixInSight ja Photoshop hoitaa loput.

Tämän animaation osalta kokoonpano muutoin sama, mutta kamerana ASI174MM.

[Mikko_L]

Tänään roudasin kaukoputket lähipuistoon ja tallensin muutamat videot.  Valkoinen valo: Takahashi FC-76, Herschel-kiila, Baader Solar Continuum, mosaiikki kahdesta ruudusta.  H-alfa: Lunt LS50THa.  Kamerana molemmissa ASI178MM, skaalasin valkoisen valon kuvaa polttovälien suhteella (350mm:600mm) niin kiekot näyttävät samankokoisilta.

-Mikko

[einari]

Onpas kontrastia noissa pinnan filamenteissa.
Omissa kuvissa jäävät usein hailakoiksi.
Eikös tämäkin kuitenkin ollut myös 'yksinkertainen' 50Tha ?

[Pappis]

Ylläoleviin verrattuna omat valkoisen valon kuvat jäävät kyllä kauaksi...

[Mikko_L]

Joo, ihan perusmalli.  Säädin toki GIMPissä tasoja ja käyriä kontrastin parantamiseksi.  Jos mitä tuosta sanoisi niin fokus on vähän pehmeän oloinen, tarkempaakin kuvaa olen saanut.  LS50THa:n tarkennin on aika kehno kuvaamista ajatellen, mutta tällä kertaa kuitenkin laitan seeingin syyksi; otin kolme videota ja tarkensin joka kerta erikseen, sama juttu kaikissa.

-Mikko

[Petrus]

Hienosti näkyy filamentit Mikon kuvassa! Näitä on nyt ollut mukavasti monenlaista ja pituista pitkin poikin auringon pintaa.

Turussa piti sataa tänään, ja sitä on kaivattukin kovasti. Olikin kaunis aurinkoinen päivä, niin ulkoilutin pikku-Lunttia. Tähän Feathertouch tarkentimen asentaminen teki kuvaamisesta entistä mieluisampaa. Auringon kanssa tarkennuksen saaminen ihan nappiin on välillä vaivalloista käsin säätäen.

Lunt60THa ST, ZWO ASI178MM, iOptron AZ Mount Pro.

[ptk]

Kun näin hienoa jälkeä saa pikku-Luntilla, niin mitä näemmekään isomalla, kun hyvä seeing osuu kohdalle 

Pekka

[Petrus]

Taivaanvahdissa olikin mielenkiintoinen havainto Ben Kallandilta 150mm kaukoputkella, jossa oli hyödynnetty melko suosittua modia Lunt80THa kaukoputken osalta. Tällaista tekisi mieli itsekin päästä kokeilemaan, vielä puuttuu muutama osa palapelistä 


Menee yksityiskohtien kuvaamiseen koko kiekon sijaan, mutta kyllä tuon havainnon perusteella niitä olisi mukava kuvaillakin.


Sateiden vihdoin saavuttua Turkuun katselin tämän kauden satoa uusin silmin, tässä esimerkkinä oikein tiukka rajaus isommasta animaatiosta. Menee karkeaksi, mutta liike korostuu.

[einari]

No niin, olkoon tämä nyt Quarkin (kromosfääri) ensivalo.
Sain vihdoin fokusoitua ja visuaalisesti vilkaistua (hyvältä näytti) ja otettua yhden videon ennenkuin uhkaavat sadekuurot saivat lopettamaan.
Verrattuna Luntiin on tässä potentiaalia yksityiskohdissa ja kontrastissa.
Vielä kun saisi vähän isommankin alueen kuvattua ja Newtonin renkaat eliminoitua (kokeilin kyllä flättejäkin mutta eivät paljon parantaneet tilannetta).

[Petrus]

Mukavat ajat edessä taas toviksi auringon kuvaajille ja katselijoille, kun on useampaa pilkkua ihailtavissa 

TS Optics 80mm Lunt 1.25" aurinkoprisma, Baader Solar Continuum, Player One Saturn-M, Baader Hyperion Zoom barlow 2.25x


TS Optics 80mm, apertuurimaski f/11.8, Lunt Ca II K 12mm moduuli, Player One Saturn-M, Baader Hyperion Zoom barlow 2.25x