Suurennoksen laskeminen

[Misam]

Mikä on suurennos, jos 254 mm aukkoiseen 1200 mm polttoväliseen peiliputkeen laitetaan croppikennoinen (1.6x) järkkäri 2x barlowin perään?

[einari]

Suurennoksen laskeminen tuollaisella kokoonpanolla ei ole mielekästä.
Ja toinen juttu - tähtikuvauksessa voi unohtaa 'kroppikertoimien' käytön.

[Misam]

Juu ei mielekästä mutta mielenkiinnosta kysyin... koska jokin suurennoshan siinä on.
Ja kuvauksessa en tietenkään kroppikertoimella mitään tee; ajattelin vain jos suurennos jotenkin lasketaan niin se varmaan on kroppikennolla eri kuin kinokoon kennolla, kai...

[vehnae]

Kameroiden kanssa suurennos ei ole kovin järkevä käsite, kun niille ei ole olemassa mitään "1x" suurennosta mihin sitä voisi suhteuttaa. Yleensä puhutaan kuva-alasta eli kuinka iso pala taivaasta kuvautuu kameran kennolle. Siihen vaikuttaa kaukoputken polttoväli ja kameran kennon koko. Polttoväli määrää missä koossa katseltava kohde piirtyy kuvatasolle, josta kenno sitten tallentaa kokonsa mukaisen osan. Kuvailemasi yhdistelmän kuva-ala on noin 32x21 kaariminuuttia, eli esim. kuun kiekko täyttää kuvakentän vaakasuunnassa ja leikkaantuu reilusti pystysuunnassa.

Netistä löytyy laskureita joilla näitä voi pyöritellä ja vertailla tunnettuihin kohteisiin, esim. https://www.12dstring.me.uk/fovcalc.php

[einari]

Vehnae on oikeassa - ei ole mihin verrata.
Riittääkö tieto että 2x barlowin kanssa sinulla on 2400-millinen optiikka ?

Ehkä tästä ketjusta on jotain hyötyä:
https://www.cloudynights.com/topic/728314-telescope-magnification-for-dslr-camera/

[Harri Räisänen]

Vehnae on oikeassa - ei ole mihin verrata.
Riittääkö tieto että 2x barlowin kanssa sinulla on 2400-millinen optiikka ?

Ehkä tästä ketjusta on jotain hyötyä:
https://www.cloudynights.com/topic/728314-telescope-magnification-for-dslr-camera/

Jos lähdetään ajattelemaan asiaa kameroiden maailman kautta, niin siellähän ns. normaalioptiikka piirtää suunnilleen suurennoksella 1:1 ihmissilmän kanssa. Eli 50millinen objektiivi kinokoon kamerassa antaa saman "kuvakulman ja suurennoksen" kuin ihmisen oma silmä. Siitä voisi ajatella että 2400 millinen optiikka antaisi 2400:50 eli 48 kertaisen suurennoksen. Mitä tuolla tiedolla tekee, onkin jo sitten toinen juttu.

Tuossa edellä on asia selitetty hienosti eli kysehän on vain että minkä kokoisen kuvan ko. putki piirtää polttotasolle ja sitten kennon koko määrää miten suuren palan siitä polttotasosta se kattaa.

Minua ainakin kiinnostaa suurennosta (jolla en tee mitään) enemmän että mikä on milläkin putki/kenno yhdistelmällä saavutettava kuvakulma kaariminuutteina, koska niinä kaikki tähtitaivasohjelmat antavat kohteiden koot.

[Ville Puoskari]

Tämä on myös melko hyödyllinen syvän taivaan kohteiden vertaamiseen miltä ne näyttävät milläkin kokoonpanolla. Toki monia muitakin on: https://telescopius.com/

[Javs86]

Kuten aiemmat ovat jo todenneet "suurennos" käsitteenä ei sovi valokuvaukseen vaan kuvakentän koko (tähän vaikuttaa kennon pikselien koko ja resoluutio (pikseleiden määrä=kanta x korkeus))...
Jos järkkärisi on esim Canon Eos 700 D, niin kuvakenttä on 0.53° x 0.35°

Tämä on melko simppeli käyttää/vertailla suurennoksia kuvakenttään (ensin kameran+putken kuvakenttä ja sitten vaihdat visuaali puolelle ja valitset okulaarin, jonka kuvakenttä vastaa kameran kuvakenttää, niin pääset "NOIN arvoon" suurennoksen kanssa):

https://astronomy.tools/calculators/field_of_view/

[Misam]

Totta!

Kysymykseni asettelua en miettinyt loppuun.

Unohdetaan kennot ja kuvaaminen ja syvä taivas ja aurinkokunta ja palataan tukevasti maan pinnalle.

Toki on olemassa 1x suurennos. Se on se mitä silmä näkee ilman suurentavia apuvälineitä. Esim. kilometrin päässä oleva kohde näyttää 10x kiikareilla katsottuna ikään kuin se olisi paljaalla silmällä 100 m päässä.

Tuolla putkella ja 21 mm okulaarilla on suurennos 1200/21 = n. 57.

Katson kilometrin päässä olevan puun latvaa. Korvaan em. okulaarin 2x barlow + kamera -combolla ja katson kameran tähtäimeen. Tuo barlow + kamera on silloin ikään kuin okulaari. Kuva-alue on toki suorakaide ympyrän sijaan, mutta näkökentässä oleva latvan oksa näyttää suurin piirtein saman mittaiselta kuin tuolla okulaarilla, joten suurennos on samaa luokkaa.

Toki en tällä tiedolla  t e e  mitään, mutta ajattelin, josko tuon olisi voinut laskea tarkasti, siis ihan  m i e l e n k i i n n o s t a.

Lopuksi kiitos linkeistänne!

[JVO]

Suurennoksen voi antaa 50-millisen objektiivin ja verrattavan objektiivin polttovälien suhteista. 50-millisen siksi, koska se aikoinaan oli mittatikku kameran etsimen suurennokselle: kameran silmälle nostaessa kuvaskaala etsimessä ei muuttunut ko. polttovälillä. Rajauskertoimet ja etsimen peittosuhteet sekä diopterisäädöt mutkistavat tätä muuten yksinkertaista matematiikkaa jonkun verran.

[Harri Räisänen]

Suurennoksen voi antaa 50-millisen objektiivin ja verrattavan objektiivin polttovälien suhteista. 50-millisen siksi, koska se aikoinaan oli mittatikku kameran etsimen suurennokselle: kameran silmälle nostaessa kuvaskaala etsimessä ei muuttunut ko. polttovälillä. Rajauskertoimet ja etsimen peittosuhteet sekä diopterisäädöt mutkistavat tätä muuten yksinkertaista matematiikkaa jonkun verran.

Tuo 50mm pitää paikkansa vain kun puhutaan kinokoosta, APS-C:llä se on 33 millin polttoväli jne.