Kirjoittaja Aihe: Kompromissi molemmille?  (Luettu 4466 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Sonja

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 6
Kompromissi molemmille?
« : 07-01-2008, 10:11:31 »
Hei teille täällä!

Aloittelijana kaukoputkien läpikahlaaminen ilman minkäänlaista kaukoputkikokemusta on pikkuisen työlästä, joten pahimpien pettymysten välttämiseksi päätimme kysellä vielä viisaammiltakin.

Tarinahan lähtee liikkeelle siitä, että eräänä päivänä syksyllä postiluukusta kolahti Ursan vuoden lehdet: Mies oli vaivihkaa kirjannut minut jäseneksi. Sonjamainen kiihko* roihahti tähdille, ja yht'äkkiä selällään pihallamakoilu ja taivaalletuijottelu ei enää riittänytkään.

Vähän aikaa sitten törmäsin tosiasiaan, että kaukoputkia tehdään itse. Olin heti myyty koko ATM-touhulle, monin paikoin se vastaa luonnettani hyvinkin yksiin. Olen nyt sitä lukenut, jotten sanoisi jopa ahminut, ja vakaa aikomus on vielä joku kaunis päivä hommata peiliaihio ja aloittaa urakka, kunhan ymmärrän hommasta tarpeeksi aloittaakseni.

Siinä on vaan se pieni ongelma, että ensimmäistä käyttöpäivää saa odottaa, ja sehän on pienille Sonjamaisille olennoille tuskaa. Olisi siis kiva nähdä jo pian, mitä taivaalle kätkeytyy.

Miehelle iski tajuntaan tovi takaperin, että kaukoputken ja kameran voi liittää optiikan kauniiksi liitoksi. Insinöörin tekninen mielikuvitushan oikein innostuu tällaisesta sielunruuasta.

Kaikenlaista on siis tapahtunut lyhyellä aikaa ja kaukoputkista on luettu niin, että päänsärky alkaa olla kroonista. Ymmärrämme, että kaikkea ei voi saada, ja Hyvää ja Halpaa on yllinkyllin tarjolla Utopiassa, mutta näillä näkymin olemme vähän katselleet sillä silmällä Sky-Watcher Skymax 127:a. Mitä siis haluamme putkelta? Harjoitteluputkihan se mulle olisi, ja ymmärrän, että himoitsemani kohteet ovat vaikeita, mutta minua kiinnostaa kovasti syvän taivaan kohteet. Ja vaikka ne vaikeita ovatkin, en silti näe mitään syytä hankkia ensin putkea, jolla niitä ei näe, ja alkaa sitten miettiä seuraavan tötterön ostamista. Kamerasta minä viis veisaan, mutta mies taas haluaisi putkelta juurikin yhteistyötä kameran kanssa. Ymmärsimme, että kyseinen putki kävisi myös maakohteisiin, jolloin niitä juniakin, mitä miehen tekisi kovasti mieli kuvata, saisi.. Junien lisäksi avaruuden kuvaaminenkin houkuttaa kuulemma, ja sain jo pienimuotoisen tiivistelmän Canonin mikähänsenytolikaanin sopimisesta kaukoputken ja tietokoneen väliin tai jotain sinnepäin..

Olemmeko siis aivan hakoteillä tällä hetkellä? Olisiko jokin varteenotettavampi vaihtoehto suomaan sopuisan kompromissin erilaisten mielihalujen välille? Miten pitkälle kameran ja kyseisen putken liitto riittää, ja kuinka haastavaksi muodotuu vaikeampien kohteiden kuvaaminen? Tai ylipäätään koko kameran käyttö monipuolisesti?


*Mitä tehdään, tehdään sitten kanssa täysillä. Intohimolla ja koko sydämellä. Niin sen pitää olla.

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1209
Vs: Kompromissi molemmille?
« Vastaus #1 : 07-01-2008, 10:32:18 »
Tämä kysymyssarja näyttää toistuvan usein.  Kannattaa lukea Astronetin faq, missä on vastaukset useimpiin kysymyksiin:

http://www.astronetti.com/putkifaq/

Vielä enemmän tietoa erilaisista putkista on Ursan julkaisemassa erinomaisessa kirjassa: Kaukoputket - käyttäjän opas
Manner, Olli, 2005.  Eikä maksa kuin 15 euroa.

Jos putkea tarvitaan maakohteiden, kuten lintujen ja junien kuvaamiseen, kannattaa muistaa, että useimmat tähtikaukoputket
näyttävät kuvan ylösalaisin.  Voisin kuvitella, että paras yhdistelmäputki olisi tällöin kääntöprismalla varustettu linssikaukoputki.

Jorma M.
Kangasala

Poissa Sonja

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Kompromissi molemmille?
« Vastaus #2 : 07-01-2008, 10:40:21 »
FAQ:kin tuli luettua jo aijemmin, mutta sekään kun ei vastannut meidän kysymyksiimme. Aika ympäripyöreitä oli kameran ja kaukoputken käytettävyydestä siellä. Me kun emme oikeastaan halua tietää voiko vaiko eikö voi, sen verran lukemalla on vastaan tullut, että mitä vaan voi jos intoa ja osaamista riittää, vaan että millainen käytettävyys ja toimintalaajuus valinnallamme on..

Kuvan oikein- tai nurinpäinolemisesta ei taida olla niin väliä, jos kuvaa katsellaan läppärin näytöltä, sen kai voi käännellä niin päin näytöllä, kun vaan haluaa..? Editlisätarkennus: Siis tämä oli kysymys niiltä, jotka enemmän moista harrastavat, sillä meillä ei ole moisesta mitään kokemusta tähän mennessä. Olisi siis kiva tietää, onko sillä jotain merkitystä kuvaamisen kannalta tällaisessa tapauksessa.

Kirja jo lisätty muitten hommattavien listaan  ;)

Edit: Eli ajattelin vähän rautalankamuotoistaa pohdintojamme: Voiko kyseistä kaukoputkea käyttää kameraobjktiivina pitkän matkan maakohdekuville, kuten kuvata junarataa pitkältä suoralta tms? Voiko sillä missään järkevissä määrin kuvata syvätaivaan kohteita, vai onko se vähän luokkaa 'noh, kyllähän vebbikamerallakin voi kuvata elokuvia..'. Syväntaivaankohteita sillä ilmeisesti kuitenkin näkee ihan hyvin? Vai 'Ihan hyvin'? Vai 'no jaa..'? Kyllä, olen lukenut, että sillä voi katsella maakohteita, katselu ja kameraobjektiivina käyttö ei taida silti olla ihan sama asia. Kyllä, olen lukenut, että sillä näkee syväntaivaankohteitakin, mutta näkemisellä ja 'näkemisellä' on eronsa..

Jos tämä nyt vähän selventäisi, mitä ajoimme takaa. :)
« Viimeksi muokattu: 07-01-2008, 11:00:11 kirjoittanut Sonja »

Poissa Timo-Pekka Metsälä

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 374
    • tähtikuvia
Vs: Kompromissi molemmille?
« Vastaus #3 : 07-01-2008, 11:39:11 »
Minä voisin yrittää vastata. Jos oikein ymmärsin, kysyjällä on tarvetta / kiinnostusta sekä visuaaliseen havaintolaitteeseen että valokuvaukseen. Itse olen valokuvaaja, mutta visuaalihavainnotkaan eivät ole täysin vieraita.

Tosiasia on, että visuaalihavaintojen ja kuvaamisen asettamat vaatimukset putkelle ovat osittain vastakkaiset. Tämä pätee erityisesti syvän taivaan kuvaamiseen. Visuaalikäytössä putken apertuuri eli objektiivin (peilin) läpimitta on lähes kaikki kaikessa. Apertuuri rulettaa. Isompi on lähes aina parempi.

Kuvaamisessa taasen putken läpimitalla ei juurikaan ole merkitystä, vaan sen sijaan merkittäväksi asiaksi nousee laatu - sekä putken laatu että erityisesti jalustan laatu. Tietysti isommalla putkella saa kuvatessakin enemmän näkyviin, mutta putken koon kasvaessa tarvittavan jalustan hinta nousee rajusti. Toisaalta kuvatessa hyvin pienelläkin mutta laadukkaalla putkella saa paljon aikaan kunhan kuvauskohteet valitsee putkelle sopivasti.

Visuaalikäytössä jalustan laadulla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, kunhan jalusta muuten on sopiva putkelle. Tähän perustuu esimerkiksi Dobson-jalustojen suosio. Halvalle lastulevystä tehdylle jalustalle voi laittaa jättiputken, jolla näkee käsittämättömän paljon, mutta jolla kuvaamista ei kannata yrittää. (Tietenkin dobsonin alle saa kuvausta varten seurantajalustan, mutta sen jälkeen jalusta ei enää ole niin halpa ja yksinkertainen.)

Näin ollen itse ottaisin lähtökohdaksi sen, että jos tarvitaan putki sekä kuvaamiseen että visuaalihavaintoihin, kyseessä on kaksi eri putkea. Visuaalikäyttöön iso dobson ja kuvaamiseen laadukas ekvatoriaalinen jalusta sekä pieni apo-linssiputki + mahdollisesti kameran omia objektiiveja. Apon vaihtoehtona voi ajatella lyhytpolttovälistä (alle 1000 mm) Newton-putkea. Kuvaaminen on joka tapauksessa visuaalihavaintoihin verrattuna julmetun kallista, joten pikkuruinen laadukas apo ei siinä konkurssissa enää paljoa kirpaise. Apossa on sitten sekin hyöty, että kääntöpeilillä siitä saa mainion maakaukoputken. Digijärkkärin teleobjektiivina se toimii tietysti mainiosti.

Mainittu SkyMax-127 on vähän ikään kuin kompromissi kaikkien käyttötarkoitusten kannalta. Visuaaliputkeksi se on pieni ja kuvausputkeksi siinä on liian pitkä polttoväli. Mielestäni ainoa kohde, johon se sopii hyvin on planeettahavainnot (visuaali ja kuvaus).

t. Timo-Pekka


Poissa Sonja

  • Meteoroidi
  • *
  • Viestejä: 6
Vs: Kompromissi molemmille?
« Vastaus #4 : 07-01-2008, 11:54:45 »
Kiitos ja kumarrus, tämä avasi jo saloja meille kummasti. :)