Kiinteä tolppa, muiden kokemuksia

[Harmaa Vaeltaja]

Kun miettii anturan tekoa, niin kannattaa arvioida tolpan ja sen päähän tuleva paino. Jos liian iso antura on roudan alueella, se voi liikuttaa tolppaa. Jos valaa 30-senttisenn tolpan ja alapää on häiriintymättömän maan päällä ja routarajan alla, ei anturasta juuri ole hyötyä tässä tarkoituksessa.

Tarkoitatko että parempi pitkä tolppa syvällä maassa kuin leveä antura melkein maanpinnalla?

[Harmaa Vaeltaja]

Mietin tuota routasuojausta, eli styroksien laittamista pylvään ympärille....  eikö se ole aika turhaa? meinaan että jos upottaa maahan betonitolpan, niin se tolppa johtaa kyllä kylmän itseään pitkin sinne syvälle mihin se on laitettu? että ei siinä sen ympärillä olevat styroksit paljon auta... eli että se maa jäätyy kyllä sinne routarajalle tällaisen tolpan kyseessä ollen ihan joka tapauksessa. Että tärkeintä tosiaan olisi että se tolppa on riittävän syvällä, eikä se että siinä on styrokseja ympärillä.... Ajattelenko ihan väärin?

[Delmonteman]

Tästä tuli lähinnä mieleen että maassa on aika pitkät perinteet lipputankojen pustytyksestä ja niiden pohjatöiden soveltamisella päästään varmaan riittävään lopputulokseen. Anturan ideanahan on levittää päälle tulevaa kuormaa laajemmalle alueelle, joten se ei ole tarpeellinen. Routaeristeillä ei näissä kylmissä betonirakenteissa saavuteta mitään. Tärkeintä on että betonirakententeeseen ei kohdistu maa-ainesten jäätymisestä ja jäälinssien sulamisesta muodostuvaa liikuttavaa voimaa. Siksi monttu täytetään karkealla soralla ja tiivistetään.

[Osku]

Yleisenä huomiona totean, että jos on odotettavissa, että pohja- tai sadeveden tuoma vesi voi nousta perustuksessa anturan yläpuolelle, niin silloin on vesi johdettava salaojalla pois anturan alta. Jollei näin tehdä niin vesi voi nousta perustuskaivannossa niin ylös, että routa sen jäädyttää ja silloin sinänsa normaalisti routimaton materiaali, kuten karkea sora voi muuttua routivaksi ja heiluttaa tolppaa, kun jäätyvä vesi on täyttänyt sorajyvästen välit.

[mistral]

Yksi mitä voi koettaa on luotaintanko. Se voi olla vaikka 12-20mm tanko jolla tunkeudutaan maan sisään ja saavutetaan kallio. Sitä vaan isketään ja nostetaan, isketään ja nostetaan, lopulta kolahtaa kallioon jos ei ole kivi. Pieni kivi antaa eri äänen kuin kallio, kallio antaa kimeämmän äänen. Tanko voi olla vaikka 2m pitkä, ei se mitään haittaa. Jos kallio sitten löytyy vaikka 40cm syvyydeltä niin eikun kaivamaan ja varmistamaan että todella on kallio. Sitten vaan putsataan joku 0,5x0,5m läntti ja poravasaralla reiät harjateräksille. Ne voi juottaa kalliilla ankkurimassalla jota myydään patruunoissa tai sitten jollain vetoniitilla (pussitavaraa), kumpi sitten on taloudellisempaa. Reiät saa olla mielellään yli 20cm syvät. Jos on paineilmaa, kannattaa putsata reikä useaan kertaan ettei kovametalliterä kuumene liikaa.

[Harmaa Vaeltaja]

Yksi mitä voi koettaa on luotaintanko. Se voi olla vaikka 12-20mm tanko jolla tunkeudutaan maan sisään ja saavutetaan kallio. Sitä vaan isketään ja nostetaan, isketään ja nostetaan, lopulta kolahtaa kallioon jos ei ole kivi. Pieni kivi antaa eri äänen kuin kallio, kallio antaa kimeämmän äänen. Tanko voi olla vaikka 2m pitkä, ei se mitään haittaa. Jos kallio sitten löytyy vaikka 40cm syvyydeltä niin eikun kaivamaan ja varmistamaan että todella on kallio. Sitten vaan putsataan joku 0,5x0,5m läntti ja poravasaralla reiät harjateräksille. Ne voi juottaa kalliilla ankkurimassalla jota myydään patruunoissa tai sitten jollain vetoniitilla (pussitavaraa), kumpi sitten on taloudellisempaa. Reiät saa olla mielellään yli 20cm syvät. Jos on paineilmaa, kannattaa putsata reikä useaan kertaan ettei kovametalliterä kuumene liikaa.

Tämä kuulostaa hyvältä. Pitää kokeilla.

[iosainio]

Tarkoitatko että parempi pitkä tolppa syvällä maassa kuin leveä antura melkein maanpinnalla?

Juuri noin. Kun se tolppa on kaivettu tarpeeksi syvälle, niin sen alla oleva routa enää sitä nostele. Tolpan ympärille ei eristettä kannata laittaa. Ennemmin maanpintaan, että talvipakkanen ei niin helposti pääse jäädyttämään maata. Ja kunhan tolppa painaa tarpeeksi, niin se myös auttaa, ettei se nouse niin kevyesti, eikä värise.

Tein yhden kaverin kanssa tolpan vanhasta sähköpylvään tyvestä. Se oli tyvipäästä sahattu 3 metrin palanen ja halkaisijaltaan alhaalta 50 senttiä ja painoi ihan tarpeeksi kahden miehen liikuteltavaksi. Kahden metrin kuopassa hyvin kiilattuna se enää liiku ja oleellista on, ettei se "soi" kuten esim. ratakiskon pätkä. Värähdykset vaimenevat nopeasti. Yläpäähän kaveri rakenteli tukevan metallirakenteen, jota saa sädettyä ja sen päälle putken kiinitys.

[Harmaa Vaeltaja]

Tuota en siis oikein ymmärrä että miksi siihen pitäisi ne styroksit laittaa ympärille... se betonipylväs on itsessään niin tehokas kylmänsilta ja syvälle, että minusta ne styroksit ei auta siinä yhtälössä yhtään mitään...

[Kaizu]

Routimisen kannalta oleellista on että pilarin montussa ei ole yhtaikaa vettä ja pakkasta. Sen vuoksi tein jalusta alta salaojan viemään veden pois. Käytin betonin sijaan lekaharkkoja jotka johtavat vähän huonommin lämpöä kuin betoni.
Epätasainen routiminen voi siirtää tolppaa myös vaakasuunnassa. Tämä näkyy joskus ojan penkkaan pystytetyissä aidan tolpissa tai katulampuissa, ne tuppaavat kaatumaan ojan puolelle.

Kaizu

[Harmaa Vaeltaja]

Routimisen kannalta oleellista on että pilarin montussa ei ole yhtaikaa vettä ja pakkasta. Sen vuoksi tein jalusta alta salaojan viemään veden pois. Käytin betonin sijaan lekaharkkoja jotka johtavat vähän huonommin lämpöä kuin betoni.
Epätasainen routiminen voi siirtää tolppaa myös vaakasuunnassa. Tämä näkyy joskus ojan penkkaan pystytetyissä aidan tolpissa tai katulampuissa, ne tuppaavat kaatumaan ojan puolelle.

Kaizu

Tuo suunniteltu paikka on kolmen neljän metrin päässä talon juuri uusitusta salaojasysteemistä. Pitää hieman tutkia että millaista maata siinä on syvemmällä tolpan ja salaojien välissä. Lähempänä pintaa se on soraa, mutta mitä on alempana. Pinnan lähellä vesi tuskin kertyy tolpan kuoppaan. Luulen että tähän on vaihdettu maita talon rakennuksen yhteydessä, eikä tällä paikalla ole alunperinkään ollut savea. Meidän tontilla on lähiympäristön ( sata metriä) korkein kohta eli muut tontit ovat alempana melkein samalla tasalla joten tähän ei jää vesi muutenkaan seisomaan.

[Javs86]

Tuota en siis oikein ymmärrä että miksi siihen pitäisi ne styroksit laittaa ympärille... se betonipylväs on itsessään niin tehokas kylmänsilta ja syvälle, että minusta ne styroksit ei auta siinä yhtälössä yhtään mitään...

Styroksi toimii eristeenä enemmänkin jäätynyttä vettä vastaan (tolpan tapauksessa), eli vettä niin sen nestemäisessä, kuin sen kiinteässä muodossa. Riippuu pitkälti myös alueesta johon tolppa tulee... Kaikki hiekka (paitsi hyvin vettä läpäisevä), sora, murske routii jonkin verran (koska sitovat itseensä vettä). Jos valaa betonia maahan varsinkin alle routasyvyyden, niin onhan se järkevää eristää... Tärkeintä on siis saada vesikatko anturan ja routivan maa-aineksen välille (styroksi on ihan hyvä ja edullinenkin ratkaisu), jotta jää ei pääse sitä anturaa siirtelemään talvella. Suora kiinnitys kallioon olisi paras.

Valun alle sekä ympärille olisi hyvä laittaa myös kalpillaarikatko esim. kalliomursketta, 16/32 kiveä, anturan ympärille vielä se styroksi/lämpöeristelevy.

Itse olen käytännössäkin nähnyt miten jää siirtää tolppia (niin rakennuksen, laitureiden, kuin kiinteää EQ-jalustan tolppaa), kun ei ole tästä eristyksestä huolehdittu. Oma tolppani mökillä asennettuna oli hieman vinossa kevään tultua, kun varsinkin meren keskellä saaressa tuo routiminen on aikamoista. Lopputulos oli tolpan purkaminen ja etsin myös korkeammalta paikan uudelle tolpalle, jota nyt olisikin tarkoitus lähiaikoina ryhtyä tekemään.

Nimikerkillä: Rak.Ins.

[Harmaa Vaeltaja]

Styroksi toimii eristeenä enemmänkin jäätynyttä vettä vastaan (tolpan tapauksessa), eli vettä niin sen nestemäisessä, kuin sen kiinteässä muodossa. Riippuu pitkälti myös alueesta johon tolppa tulee... Kaikki hiekka (paitsi hyvin vettä läpäisevä), sora, murske routii jonkin verran (koska sitovat itseensä vettä). Jos valaa betonia maahan varsinkin alle routasyvyyden, niin onhan se järkevää eristää... Tärkeintä on siis saada vesikatko anturan ja routivan maa-aineksen välille (styroksi on ihan hyvä ja edullinenkin ratkaisu), jotta jää ei pääse sitä anturaa siirtelemään talvella. Suora kiinnitys kallioon olisi paras.

Valun alle sekä ympärille olisi hyvä laittaa myös kalpillaarikatko esim. kalliomursketta, 16/32 kiveä, anturan ympärille vielä se styroksi/lämpöeristelevy.

Itse olen käytännössäkin nähnyt miten jää siirtää tolppia (niin rakennuksen, laitureiden, kuin kiinteää EQ-jalustan tolppaa), kun ei ole tästä eristyksestä huolehdittu. Oma tolppani mökillä asennettuna oli hieman vinossa kevään tultua, kun varsinkin meren keskellä saaressa tuo routiminen on aikamoista. Lopputulos oli tolpan purkaminen ja etsin myös korkeammalta paikan uudelle tolpalle, jota nyt olisikin tarkoitus lähiaikoina ryhtyä tekemään.

Nimikerkillä: Rak.Ins.

Ok, nyt alkaa kuulostaa loogiselta. Eli tolpan alle ja ympärille sepeliä? pitääkö sen olla noin karkeaa kuin16/32, eikö hieman hienompi riittäisi? meinaan että eikö tuollaisen raekoon sepeli painu ajan kanssa aikalailla? Ja maanpinnan lähelle jotain joka estää veden valumisen pinnasta siihen sepelillä täytettyyn monttuun? katsoin kuvia tuosta salaojaremontista ja näyttivät laittaneen jotain kumimaton näköistä seinän viereen? olisiko mitään jos laittaa tolpalle kauluksen jostain tuollaisesta materiaalista maanpinnan lähelle? jotta sadevesi ei valu suoraan siihen sepelimonttuun, vaan se vesi mikä siihen tulisi, tulisi suodattuen maan kautta jos sitä tulee, sitähän ei oikein voi estää.

[Javs86]

Karkeaa sen kannattaa olla (6-16 riittänee), Nimenomaisesti kiviaineksen karkeus luo tuon vesikatkon. Hienojakoinen maa-aines luo sillan kapillaari-ilmiölle. Painuminen on tietysti kiviainekseen kohdistuvien voimien summa, eli jos haluaisi hifistellä, niin pitäisi laskea geoteknisen kantavuuden ja kuormat. Tämän koon rakennelmassa ei kuitenkaan tarvitse älyttömiä määriä sitä sepeliä laittaa.
Liitin kuvan, jonka nopeahkosti piirtelin. Saa ehkä paremman käsityksen oikea oppisemman anturan perustamisesta.

Se musta kumimatto on todennäköisesti patolevy, sen tehtävänä on suojata kosteudelta (nystyrät levyssä mahdollistaa myös betonin kuivumista, jos vettä jostain syystä pääsee anturaan).

[Harmaa Vaeltaja]

Tuossa kuvassa antura näyttäisi olevan melkolailla pinnassa. Tuossa aiemmin keskusteltiin siitä että se betonipilari olisi pitkä ja yltäisi roudan alapuolelle, ilman varsinaista anturaa, tai jos antura olisi, se olisi siellä routarajan alapuolella. Miten tällaisessa tilanteessa menisi nuo eristykset ja sorat? ja olisiko tuosta pitkästä pilarista mitään hyötyä verrattuna tuon sinun piirroksesi kuvaamaan rakenteeseen?

[mistral]

Tuossa kuvassa antura näyttäisi olevan melkolailla pinnassa.

Idea syvässä perustuksessa on vain se ettei tarvita ensinkään styroxia. Styroxilla taas tolppa/antura voidaan tuoda vaikka maan pinnan yläpuolelle. Syy miksi sitä ei tuoda yläpuolelle on vain ulkonäkö, ei ole nättiä jos puutarhassa on valkoinen 3x3m kenttä. Eli styroxi pitää upottaa niin syvälle että sen päällä olevassa maassa kasvaa ruoho, se vaatii ainakin 10cm maata. Toki styroxin päälle voi laittaa soraakin jos se on nätti.