Harrastus on nyt siinä vaiheessa että alan kohta (kunhan sovite tulee) pystyttää kiinteää tolppaa EQ6:lleni.
Tarkoitus on siis ottaa lapio käteen ja kaivaa tolpan perustuksille kuoppa, laittaa sinne oikeaoppiset sorat ja eristelevyt, raudat ja sen päälle tolpan muotti rautoineen ja sovitesysteemi. Ja kaataa betoni muottiin. Sovitesysteemi on jo tilattu ja toivottavasti tulee tässä lähiaikoina.
Ennenkuin työnnän lapion ensimmäistä kertaa maahan, kyselisin kolleegoiden kokemuksia siitä miten tuo kannattaa, ja erityisesti miten sitä ei kannata tehdä. Homma ei käsittääkseni ole kovin monimutkainen, mutta pieleen se voi silti mennä.
Tolpan paikkaa ei kannata kommentoida/ehdotella, se on se sama missä EQ6:n metallinen kolmijalka vietti viime talven, sen hyvyydelle tai huonoudelle en voi mitään ilman kiinteistökauppoja, ja niihin en nyt ryhdy.
Aiotko ensin valaa pohjalevyn (anturan) vai yhdellä valulla ylös asti?
edit Niin vielä eristeestä, kun rakensin taloa niin anturasta piti vielä eristeen ulottua 1,5m ulospäin. Jos tällä opilla teet perustuksen niin 1m laatasta 1,5m kaikkiin suuntiin tekisi 4x4m alueen! Tosin talon ympärillä tehdään lumityöt ja siksi pakkanen pääsee vapaasti maahan, mutta onko tolpan ympärilläkin sama tilanne?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 02.06.2022, 11:25:13
Aiotko ensin valaa pohjalevyn (anturan) vai yhdellä valulla ylös asti?
edit Niin vielä eristeestä, kun rakensin taloa niin anturasta piti vielä eristeen ulottua 1,5m ulospäin. Jos tällä opilla teet perustuksen niin 1m laatasta 1,5m kaikkiin suuntiin tekisi 4x4m alueen! Tosin talon ympärillä tehdään lumityöt ja siksi pakkanen pääsee vapaasti maahan, mutta onko tolpan ympärilläkin sama tilanne?
Varmaan pitää tehdä kahdella valulla, eli antura ensin ja tolppa sitten, en ole kovin kokenut betonivalaja joten kertavalu voi olla, liian haastava.
Tuo eristeen määrä ja tarve ilmennee kun alan kaivaa. Tontilla on kallio osin näkyvissä ja osin nurmikon pohjatöiden alla. Voi olla etten pääse kallion takia edes niin alas, että perustukset olisivat routarajan alapuolella eli jos näin tulee, laitan vain sepelipatjan, hiekan ja perustukset sen päälle ilman eristeitä.
Meinaatko että tässä tapauksessa jossa tolppa tulee seisomaan keskellä hankea talven, ei eristeitä edes tarvitaisi? olen samaa mieltä että eristeiden laittamisen homma on infernaalinen....
Jos saat kallion kaivettua esille niin eristeistä yms ei tarvitse välittää. Ohessa kuvissa on pihatolppani rakennetta ja kaukoputken irrotettavan vanerisen suojakotelon kuvia.
- Kallio/iso kivi löytyi pihaltani parin vaaksan syvyydestä. Porasin siihen ensin poravasaralla betonirautoja varten reiät, joihin ankkurimassalla liimasin betoniraudat ja valoin pohjalaatan
- Pohjalaatan päälle asetin 20cm halkaisijaisen vajaan metrin mittaisen pahviputkivalumuotin, jonka sisään laitoin 10mm kierretangot jalustan sovitetta varten, ja sitten S100 betonia pahviputken sisään. Tuo tolpan päällä oleva jalustan sovite on itse asiassa auton jarrulevy.
- Jalustan (minulla CEM60) kiinnitin sitten toisella vastaavalla jarrulevyllä tuohon tolppaan, ja vanerisuoja on siihen saranoitu kuvassa näkyvillä peltisysteemeillä
Putkena tuossa tolpassa on 12" Newton, pari vanhempaa kuvaa siitä myös jossa näkyy irrotettava saranoitu huopakattoinen vanerisuoja.
T:Jorma
Pari kuvaa lisää
Kiitos. Käyttökelpoista tietoa minulle.
Miten olet käyttänyt tuota suojaa? onko se eristetty? mitään lämmitystä tms.? pidätkö jalustapään ja putken siellä talvella valmiina käyttöön?
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 02.06.2022, 11:56:56
Tontilla on kallio osin näkyvissä ja osin nurmikon pohjatöiden alla.
Kaiken paras olisi jos tolppa saadaan suoraan kallioon. Siihen ei tarvita yhtään styroxia. Jos päädyt maanvaraiseen ratkaisuun, ei tarvitse kaivaa routarajan alapuolelle vaan joku 25-35cm syvyyteen.
Jalusta ja putki ccd-kameroineen oli käyttövalmiina tuossa eristämättömässä vanerisuojassa varmaan 5 talvea. Putken ympärillä peilipäässä oli Bilteman 12V autonpenkinlämmitin puolella teholla eli n 25W ja CCD-kameran/komakorjaajan/fokuserin ympärillä n 5W pantalämmitin. Ne riitti pitämään kosteuden poissa.
Systeemi oli 10m USB-kaapelilla kiinni sisällä ("olohuoneen" nurkassa :-)) läppärissä. Havaintokuntoon laittamiseen meni noin 10 minuuttia: Vanerisuoja pois, vastapainon ruuvaus paikalleen, jalustaan ja kameroihin virrat päälle, ja sitten goto kohteeseen.
Viime syksynä tämä putki+jalusta siirtyi Viestikallion etäobservatorioon, tolpat on vielä pihallani odottamassa mahdollista jatkokäyttöä.
Lainaus käyttäjältä: JoRy - 02.06.2022, 14:14:59
Jalusta ja putki ccd-kameroineen oli käyttövalmiina tuossa eristämättömässä vanerisuojassa varmaan 5 talvea. Putken ympärillä peilipäässä oli Bilteman 12V autonpenkinlämmitin puolella teholla eli n 25W ja CCD-kameran/komakorjaajan/fokuserin ympärillä n 5W pantalämmitin. Ne riitti pitämään kosteuden poissa.
Systeemi oli 10m USB-kaapelilla kiinni sisällä ("olohuoneen" nurkassa :-)) läppärissä. Havaintokuntoon laittamiseen meni noin 10 minuuttia: Vanerisuoja pois, vastapainon ruuvaus paikalleen, jalustaan ja kameroihin virrat päälle, ja sitten goto kohteeseen.
Viime syksynä tämä putki+jalusta siirtyi Viestikallion etäobservatorioon, tolpat on vielä pihallani odottamassa mahdollista jatkokäyttöä.
Mietin että tekisin tuon suojan pellistä ja eristäisin sen 40mm eristelevyllä jota jäi retkeilyautoprojektista. Mutta voisihan sen tehdä vaneristakin. Ajattelin että laitan lämmityskaapelin kiepille kopin pohjalle "lattialämmitykseksi" niin ei tarvitse kietoa putkeen ja sen laitteisiin mitään, ovat melkoinen spagetti jo nyt.
Ajattelin asennuttaa tolppaan pistorasian ja vetää samaan (tai rinnalle) putkeen verkkokaapelin taloverkkoon laitteiden etäkäyttöä varten. Toki niitä voisi käyttää wlaninkin kautta koska systeemissä on wlan suunta-antenni. Jotenkin vain luotan enemmän kupariin kuin radioaaltoihin.
Tuli vielä mieleen, miten tuo valuputki irroitetaan valusta? neliömäinen vanerista tehty putki on helppo, mutta pitääkö tuo leikata jotenkin auki? 5mm pahvi betonin päällä on aika jykevää leikattavaa ellei tee sitä rälläkällä.
Valuputki lähti kyllä aika helposti irti valusta, taisin tehdä käsisahalla ensin vähän alkua/uraa pahviin ja sitten se lähti isoilla pihdeillä repeämään irti. Valun pintakin jäi siistin sileäksi.
Nämähän putkethan on ihan valutarkoitukseen tehtyjä, esim täältä https://www.byggmax.fi/gjutr%C3%B6r-1200mm#1253=56696 (https://www.byggmax.fi/gjutr%C3%B6r-1200mm#1253=56696)
Käytän "pilarina" Losmandyn omaa kolmi jalkaa sen tukevuuden vuoksi. Alla on kolme pyöreää pilariharkkoa.
Kolmijalan alla on ristikko säätöruuveineen joilla saan hienosäädettyä jalustan vaakasuoraan. Maaperä jalustan alla on savea noin 10 metriä ennen peruskalliota. Oman jalustani alla olevat pilariharkot on kaivettu noin puolen metrin syvyyteen. Kuopasta on vedety salaojaputki läheiseen rajaojaan. Monttu on täytetty soralla ja päälimmäisenä on kerros lekasoraa routaa torjumassa.
Routa ei juurikaan ole häirinnyt mutta savimaa liikkuu myös savikerroksen kosteuden mukaan. Muutaman kerran vuoden mittaan olen säätänyt jaustan vaateriin, onneksi Losmandyssä on tarkat vesivaaat.
Kaizu
Asensin vuosi sitten oman tolppani rantaan tai oikeammin kiinnityksen valmiille Altair Skyshed -tolpalle. Siitä olinkin aiemmin postannut tänne:
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=19371.0
Mutta itse projektista. Ensiksi kaivoin 60 x 60 x 60 cm kuopan. Sitten laitoin kuopan pohjaan kierrepaalun reilun 20 cm syvyyteen. Tämän jälkeen asensin paalun ympärille päällekkäin kolme Lammin PH400 harkkoa. Sitten täytin harkot betonilla ja puisen levyn avulla asensin betoniin tolpan kiinnikkeet. Luonnollisesti hieman eri tilanne, jos ei asenna valmista ja irrotettavaa tolppaa, mutta ainakin tuota harkkotyyppiä suosittelen mihin tahansa vastaavaan projektiin. Tässä joitain kuvia viime kesän projektista.
Tuo ontot harkot juttuhan on kätevä, kiitos vinkistä.
Kun miettii anturan tekoa, niin kannattaa arvioida tolpan ja sen päähän tuleva paino. Jos liian iso antura on roudan alueella, se voi liikuttaa tolppaa. Jos valaa 30-senttisenn tolpan ja alapää on häiriintymättömän maan päällä ja routarajan alla, ei anturasta juuri ole hyötyä tässä tarkoituksessa.
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 05.06.2022, 09:13:12
Kun miettii anturan tekoa, niin kannattaa arvioida tolpan ja sen päähän tuleva paino. Jos liian iso antura on roudan alueella, se voi liikuttaa tolppaa. Jos valaa 30-senttisenn tolpan ja alapää on häiriintymättömän maan päällä ja routarajan alla, ei anturasta juuri ole hyötyä tässä tarkoituksessa.
Tarkoitatko että parempi pitkä tolppa syvällä maassa kuin leveä antura melkein maanpinnalla?
Mietin tuota routasuojausta, eli styroksien laittamista pylvään ympärille.... eikö se ole aika turhaa? meinaan että jos upottaa maahan betonitolpan, niin se tolppa johtaa kyllä kylmän itseään pitkin sinne syvälle mihin se on laitettu? että ei siinä sen ympärillä olevat styroksit paljon auta... eli että se maa jäätyy kyllä sinne routarajalle tällaisen tolpan kyseessä ollen ihan joka tapauksessa. Että tärkeintä tosiaan olisi että se tolppa on riittävän syvällä, eikä se että siinä on styrokseja ympärillä.... Ajattelenko ihan väärin?
Tästä tuli lähinnä mieleen että maassa on aika pitkät perinteet lipputankojen pustytyksestä ja niiden pohjatöiden soveltamisella päästään varmaan riittävään lopputulokseen. Anturan ideanahan on levittää päälle tulevaa kuormaa laajemmalle alueelle, joten se ei ole tarpeellinen. Routaeristeillä ei näissä kylmissä betonirakenteissa saavuteta mitään. Tärkeintä on että betonirakententeeseen ei kohdistu maa-ainesten jäätymisestä ja jäälinssien sulamisesta muodostuvaa liikuttavaa voimaa. Siksi monttu täytetään karkealla soralla ja tiivistetään.
Yleisenä huomiona totean, että jos on odotettavissa, että pohja- tai sadeveden tuoma vesi voi nousta perustuksessa anturan yläpuolelle, niin silloin on vesi johdettava salaojalla pois anturan alta. Jollei näin tehdä niin vesi voi nousta perustuskaivannossa niin ylös, että routa sen jäädyttää ja silloin sinänsa normaalisti routimaton materiaali, kuten karkea sora voi muuttua routivaksi ja heiluttaa tolppaa, kun jäätyvä vesi on täyttänyt sorajyvästen välit.
Yksi mitä voi koettaa on luotaintanko. Se voi olla vaikka 12-20mm tanko jolla tunkeudutaan maan sisään ja saavutetaan kallio. Sitä vaan isketään ja nostetaan, isketään ja nostetaan, lopulta kolahtaa kallioon jos ei ole kivi. Pieni kivi antaa eri äänen kuin kallio, kallio antaa kimeämmän äänen. Tanko voi olla vaikka 2m pitkä, ei se mitään haittaa. Jos kallio sitten löytyy vaikka 40cm syvyydeltä niin eikun kaivamaan ja varmistamaan että todella on kallio. Sitten vaan putsataan joku 0,5x0,5m läntti ja poravasaralla reiät harjateräksille. Ne voi juottaa kalliilla ankkurimassalla jota myydään patruunoissa tai sitten jollain vetoniitilla (pussitavaraa), kumpi sitten on taloudellisempaa. Reiät saa olla mielellään yli 20cm syvät. Jos on paineilmaa, kannattaa putsata reikä useaan kertaan ettei kovametalliterä kuumene liikaa.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.06.2022, 20:25:17
Yksi mitä voi koettaa on luotaintanko. Se voi olla vaikka 12-20mm tanko jolla tunkeudutaan maan sisään ja saavutetaan kallio. Sitä vaan isketään ja nostetaan, isketään ja nostetaan, lopulta kolahtaa kallioon jos ei ole kivi. Pieni kivi antaa eri äänen kuin kallio, kallio antaa kimeämmän äänen. Tanko voi olla vaikka 2m pitkä, ei se mitään haittaa. Jos kallio sitten löytyy vaikka 40cm syvyydeltä niin eikun kaivamaan ja varmistamaan että todella on kallio. Sitten vaan putsataan joku 0,5x0,5m läntti ja poravasaralla reiät harjateräksille. Ne voi juottaa kalliilla ankkurimassalla jota myydään patruunoissa tai sitten jollain vetoniitilla (pussitavaraa), kumpi sitten on taloudellisempaa. Reiät saa olla mielellään yli 20cm syvät. Jos on paineilmaa, kannattaa putsata reikä useaan kertaan ettei kovametalliterä kuumene liikaa.
Tämä kuulostaa hyvältä. Pitää kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 05.06.2022, 09:25:04
Tarkoitatko että parempi pitkä tolppa syvällä maassa kuin leveä antura melkein maanpinnalla?
Juuri noin. Kun se tolppa on kaivettu tarpeeksi syvälle, niin sen alla oleva routa enää sitä nostele. Tolpan ympärille ei eristettä kannata laittaa. Ennemmin maanpintaan, että talvipakkanen ei niin helposti pääse jäädyttämään maata. Ja kunhan tolppa painaa tarpeeksi, niin se myös auttaa, ettei se nouse niin kevyesti, eikä värise.
Tein yhden kaverin kanssa tolpan vanhasta sähköpylvään tyvestä. Se oli tyvipäästä sahattu 3 metrin palanen ja halkaisijaltaan alhaalta 50 senttiä ja painoi ihan tarpeeksi kahden miehen liikuteltavaksi. Kahden metrin kuopassa hyvin kiilattuna se enää liiku ja oleellista on, ettei se "soi" kuten esim. ratakiskon pätkä. Värähdykset vaimenevat nopeasti. Yläpäähän kaveri rakenteli tukevan metallirakenteen, jota saa sädettyä ja sen päälle putken kiinitys.
Tuota en siis oikein ymmärrä että miksi siihen pitäisi ne styroksit laittaa ympärille... se betonipylväs on itsessään niin tehokas kylmänsilta ja syvälle, että minusta ne styroksit ei auta siinä yhtälössä yhtään mitään...
Routimisen kannalta oleellista on että pilarin montussa ei ole yhtaikaa vettä ja pakkasta. Sen vuoksi tein jalusta alta salaojan viemään veden pois. Käytin betonin sijaan lekaharkkoja jotka johtavat vähän huonommin lämpöä kuin betoni.
Epätasainen routiminen voi siirtää tolppaa myös vaakasuunnassa. Tämä näkyy joskus ojan penkkaan pystytetyissä aidan tolpissa tai katulampuissa, ne tuppaavat kaatumaan ojan puolelle.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 06.06.2022, 08:49:26
Routimisen kannalta oleellista on että pilarin montussa ei ole yhtaikaa vettä ja pakkasta. Sen vuoksi tein jalusta alta salaojan viemään veden pois. Käytin betonin sijaan lekaharkkoja jotka johtavat vähän huonommin lämpöä kuin betoni.
Epätasainen routiminen voi siirtää tolppaa myös vaakasuunnassa. Tämä näkyy joskus ojan penkkaan pystytetyissä aidan tolpissa tai katulampuissa, ne tuppaavat kaatumaan ojan puolelle.
Kaizu
Tuo suunniteltu paikka on kolmen neljän metrin päässä talon juuri uusitusta salaojasysteemistä. Pitää hieman tutkia että millaista maata siinä on syvemmällä tolpan ja salaojien välissä. Lähempänä pintaa se on soraa, mutta mitä on alempana. Pinnan lähellä vesi tuskin kertyy tolpan kuoppaan. Luulen että tähän on vaihdettu maita talon rakennuksen yhteydessä, eikä tällä paikalla ole alunperinkään ollut savea. Meidän tontilla on lähiympäristön ( sata metriä) korkein kohta eli muut tontit ovat alempana melkein samalla tasalla joten tähän ei jää vesi muutenkaan seisomaan.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 06.06.2022, 01:20:48
Tuota en siis oikein ymmärrä että miksi siihen pitäisi ne styroksit laittaa ympärille... se betonipylväs on itsessään niin tehokas kylmänsilta ja syvälle, että minusta ne styroksit ei auta siinä yhtälössä yhtään mitään...
Styroksi toimii eristeenä enemmänkin jäätynyttä vettä vastaan (tolpan tapauksessa), eli vettä niin sen nestemäisessä, kuin sen kiinteässä muodossa. Riippuu pitkälti myös alueesta johon tolppa tulee... Kaikki hiekka (paitsi hyvin vettä läpäisevä), sora, murske routii jonkin verran (koska sitovat itseensä vettä). Jos valaa betonia maahan varsinkin alle routasyvyyden, niin onhan se järkevää eristää... Tärkeintä on siis saada vesikatko anturan ja routivan maa-aineksen välille (styroksi on ihan hyvä ja edullinenkin ratkaisu), jotta jää ei pääse sitä anturaa siirtelemään talvella. Suora kiinnitys kallioon olisi paras.
Valun alle sekä ympärille olisi hyvä laittaa myös kalpillaarikatko esim. kalliomursketta, 16/32 kiveä, anturan ympärille vielä se styroksi/lämpöeristelevy.
Itse olen käytännössäkin nähnyt miten jää siirtää tolppia (niin rakennuksen, laitureiden, kuin kiinteää EQ-jalustan tolppaa), kun ei ole tästä eristyksestä huolehdittu. Oma tolppani mökillä asennettuna oli hieman vinossa kevään tultua, kun varsinkin meren keskellä saaressa tuo routiminen on aikamoista. Lopputulos oli tolpan purkaminen ja etsin myös korkeammalta paikan uudelle tolpalle, jota nyt olisikin tarkoitus lähiaikoina ryhtyä tekemään.
Nimikerkillä: Rak.Ins.
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 06.06.2022, 10:54:11
Styroksi toimii eristeenä enemmänkin jäätynyttä vettä vastaan (tolpan tapauksessa), eli vettä niin sen nestemäisessä, kuin sen kiinteässä muodossa. Riippuu pitkälti myös alueesta johon tolppa tulee... Kaikki hiekka (paitsi hyvin vettä läpäisevä), sora, murske routii jonkin verran (koska sitovat itseensä vettä). Jos valaa betonia maahan varsinkin alle routasyvyyden, niin onhan se järkevää eristää... Tärkeintä on siis saada vesikatko anturan ja routivan maa-aineksen välille (styroksi on ihan hyvä ja edullinenkin ratkaisu), jotta jää ei pääse sitä anturaa siirtelemään talvella. Suora kiinnitys kallioon olisi paras.
Valun alle sekä ympärille olisi hyvä laittaa myös kalpillaarikatko esim. kalliomursketta, 16/32 kiveä, anturan ympärille vielä se styroksi/lämpöeristelevy.
Itse olen käytännössäkin nähnyt miten jää siirtää tolppia (niin rakennuksen, laitureiden, kuin kiinteää EQ-jalustan tolppaa), kun ei ole tästä eristyksestä huolehdittu. Oma tolppani mökillä asennettuna oli hieman vinossa kevään tultua, kun varsinkin meren keskellä saaressa tuo routiminen on aikamoista. Lopputulos oli tolpan purkaminen ja etsin myös korkeammalta paikan uudelle tolpalle, jota nyt olisikin tarkoitus lähiaikoina ryhtyä tekemään.
Nimikerkillä: Rak.Ins.
Ok, nyt alkaa kuulostaa loogiselta. Eli tolpan alle ja ympärille sepeliä? pitääkö sen olla noin karkeaa kuin16/32, eikö hieman hienompi riittäisi? meinaan että eikö tuollaisen raekoon sepeli painu ajan kanssa aikalailla? Ja maanpinnan lähelle jotain joka estää veden valumisen pinnasta siihen sepelillä täytettyyn monttuun? katsoin kuvia tuosta salaojaremontista ja näyttivät laittaneen jotain kumimaton näköistä seinän viereen? olisiko mitään jos laittaa tolpalle kauluksen jostain tuollaisesta materiaalista maanpinnan lähelle? jotta sadevesi ei valu suoraan siihen sepelimonttuun, vaan se vesi mikä siihen tulisi, tulisi suodattuen maan kautta jos sitä tulee, sitähän ei oikein voi estää.
Karkeaa sen kannattaa olla (6-16 riittänee), Nimenomaisesti kiviaineksen karkeus luo tuon vesikatkon. Hienojakoinen maa-aines luo sillan kapillaari-ilmiölle. Painuminen on tietysti kiviainekseen kohdistuvien voimien summa, eli jos haluaisi hifistellä, niin pitäisi laskea geoteknisen kantavuuden ja kuormat. Tämän koon rakennelmassa ei kuitenkaan tarvitse älyttömiä määriä sitä sepeliä laittaa.
Liitin kuvan, jonka nopeahkosti piirtelin. Saa ehkä paremman käsityksen oikea oppisemman anturan perustamisesta.
Se musta kumimatto on todennäköisesti patolevy, sen tehtävänä on suojata kosteudelta (nystyrät levyssä mahdollistaa myös betonin kuivumista, jos vettä jostain syystä pääsee anturaan).
Tuossa kuvassa antura näyttäisi olevan melkolailla pinnassa. Tuossa aiemmin keskusteltiin siitä että se betonipilari olisi pitkä ja yltäisi roudan alapuolelle, ilman varsinaista anturaa, tai jos antura olisi, se olisi siellä routarajan alapuolella. Miten tällaisessa tilanteessa menisi nuo eristykset ja sorat? ja olisiko tuosta pitkästä pilarista mitään hyötyä verrattuna tuon sinun piirroksesi kuvaamaan rakenteeseen?
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 06.06.2022, 12:06:10
Tuossa kuvassa antura näyttäisi olevan melkolailla pinnassa.
Idea syvässä perustuksessa on vain se ettei tarvita ensinkään styroxia. Styroxilla taas tolppa/antura voidaan tuoda vaikka maan pinnan yläpuolelle. Syy miksi sitä ei tuoda yläpuolelle on vain ulkonäkö, ei ole nättiä jos puutarhassa on valkoinen 3x3m kenttä. Eli styroxi pitää upottaa niin syvälle että sen päällä olevassa maassa kasvaa ruoho, se vaatii ainakin 10cm maata. Toki styroxin päälle voi laittaa soraakin jos se on nätti.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 06.06.2022, 12:06:10
Tuossa kuvassa antura näyttäisi olevan melkolailla pinnassa. Tuossa aiemmin keskusteltiin siitä että se betonipilari olisi pitkä ja yltäisi roudan alapuolelle, ilman varsinaista anturaa, tai jos antura olisi, se olisi siellä routarajan alapuolella. Miten tällaisessa tilanteessa menisi nuo eristykset ja sorat? ja olisiko tuosta pitkästä pilarista mitään hyötyä verrattuna tuon sinun piirroksesi kuvaamaan rakenteeseen?
Kuten Mistralkin jo totesi. Lisäeristyksellä voidaan perustus tuoda lähemmäs pintaa, se säästää myös omia kaivuutöitä. Joka tapauksessa syväänkin perustukseen on järkevää luoda vesikatko esim. tuon sepelin kanssa. Voi joutua kaivamaan melko syvällekin, jos routasyvyyden alapuolta lähtee tavoittelemaan. Piirtämäni kuva ei ole tietenkään mittakaavassa ja sen tarkoitus oli näyttää miten nuo eristykset laitetaan tuohon ympärille. Liitin vielä kuvan routasyvyyksistä
Lainaus käyttäjältä: mistral - 06.06.2022, 12:23:33
Idea syvässä perustuksessa on vain se ettei tarvita ensinkään styroxia. Styroxilla taas tolppa/antura voidaan tuoda vaikka maan pinnan yläpuolelle. Syy miksi sitä ei tuoda yläpuolelle on vain ulkonäkö, ei ole nättiä jos puutarhassa on valkoinen 3x3m kenttä. Eli styroxi pitää upottaa niin syvälle että sen päällä olevassa maassa kasvaa ruoho, se vaatii ainakin 10cm maata. Toki styroxin päälle voi laittaa soraakin jos se on nätti.
Se 3mx3mx40cm kolon kaivaminen tässä hieman epäilyttää. Juuri on nurmikko kasvanut tuolle kohtaa edellisen kaivamisen jälkeen... :laugh:
Ehkä mieluummin kaivaisi 60cmx60cmx80cm poteron, siihen on jo koulutuskin aikanaan saatu.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 06.06.2022, 13:28:03
Se 3mx3mx40cm kolon kaivaminen tässä hieman epäilyttää. Juuri on nurmikko kasvanut tuolle kohtaa edellisen kaivamisen jälkeen... :laugh:
Ehkä mieluummin kaivaisi 60cmx60cmx80cm poteron, siihen on jo koulutuskin aikanaan saatu.
Tolpan ympärille riittää kyllä pienempikin kaivuutyö (1-1,5m x 1-1,5m suuntaansa). Tarkoitus kaiketi on tehdä katos päälle myös. Vaakatasoon laitettujen eristelevyjen tehtävä on myös ohjata vettä pois päin anturasta... Eli, jos siihen tulee myöhemmin katos, niin näiden eristeiden järkevämpi sijoitus olisikin katoksen seinien viereen.
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 06.06.2022, 13:40:08
Tolpan ympärille riittää kyllä pienempikin kaivuu työ (1-1,5m x 1-1,5m suuntaansa). Tarkoitus kaiketi on tehdä katos päälle myös.
Ei ole tarkoitus tehdä katosta. Teen tolpan nokkaan kotelon jonka sisässä seurantapää ja pienempi putki jota yleensä käytän, mahtuvat olemaan. Nostan kotelon tolpan viereen kun alan kuvata.
Omassa mökissä oli n. 1,5m anturasta ulospäin finnfoam kenttä. Eli mökki on 4x6m ja finnfoam kenttä on n. 7x9m. Pohja on rossipohja. Siinä on 15 anturaa 60mm foamin päällä ja niiden päällä betonipilarit. Idea 1,5m ylityksessä on että roudan pitää ensin mennä alaspäin ja sitten vielä 1,5m vaakasuoraan jotta pääsisi keinuttamaan anturoita. Hyvin on kestänyt, myös tiilihormi on pysynyt suorassa, foami on melko ikuinen jollei maahan valu bensaa.
Hei,
tein vuosi sitten oheisen ratkaisun mukaisen tolpan perustuksen ja siihen hiukan havaintokopin pohjaa. Tolpan perustus on neljän kierrepaalun päällä, ei kantavuuden vaan sivuttaisstabiliteetin vuoksi. Kolmekin paalua olisi riittänyt. Yksittäinen paalu kantaa kyllä hyvin, mutta toimii mastona, se ei saa juurikaan sivuttaistukea maaperästä (jos pintamaa ei ole jäässä), ja yläpää voi ottaa värinöitä tai kallistella. Toki jos on jokin muu rakenne, kuten em. laatoitus sivuttaistukena, niin se hoitaa saman asian. Pelkkä nurmi ei kuitenkaan ole kovin hyvä tuki.
Paalut on valettu juotosbetonilla täyteen, jotta putkeen sisään saumasta tms. vuotava vesi ei jäätyessään halkaise putkea. Paalut on käsin kierretty kolmeen metriin, missä on vastassa kova moreeni, piha on muuten multaa ja savea. Perustamissyvyys ehkäisee mahdollisen aiheuttamaa roudan nostetta. Routasuojausta ei ole, mutta omalla pihalla on muutama isohko kivi, joita routa ei ole nostellut aiempina vuosinakaan, joten riski ei ole kovin suuri. Tuo paalutus (kaikki 10 kpl) oli yhden aamupäivän homma.
Betonia on n. 350 kg, 12 sk S100 ja muutama kuuden mm rengashaka estämässä halkeilua. Valumuotin tein rakennusmuovista, kaksinkertaisena, ja sidoin raudoitukseen, jotta muotti ei nouse valussa. Ympärille kannattaa lapioida hiekkaa samalla kun valaa muotin täyteen, alareunasta helposti muuten karkaa betonit. Muovi kestää muuten kyllä hyvin tuollaisen pienen valupaineen ja asettuu paineesta nätisti ympyräksi kun betonia tiivistää. Pultit olivat kiinni vanerissa ja parilla laudalla tuettu oikeaan kohtaan muotin päälle. Tuo teräväkärkinen soiro ensimmäisessä kuvassa on keskipisteen yläpuolella, helpottaa paikallemittausta ja koron saamista kohdalleen. Perustuksen ja vesivanerin välissä on 20 mm rako, ei liikkumisen värinät siirry jalustaan.
Jalusta on teräsputkesta (d 160 mm), metrin korkuinen ja kaluston paino yhteensä n. 55 kg. Pihan ohi ajaa myös raskasta liikennettä ja vuoden kokemuksella kaikki on mennyt hyvin, ei putki värise tai roudasta siirtyile.
t. tapsa
Omasta puolestani paljon kiitoksia kaikille tästä keskustelusta, sain paljon tietoa ja vinkkejä miten tuo kannattaisi tehdä. Hauska nähdä että miten moni on päätynyt harrastuksessaan samankaltaiseen ratkaisuun havaintopaikan suhteen.
Työt alkaa heti kun saan tilaamani tolppasovittimen Astroartilta. Se on vielä hieman avoin että miten tuo oikein kannattaa tehdä koska se sovitin on EQ6:lle, miten sen saa joskus vaihdettua toiseen jos ostankin uuden erilaisen seurantapään? tuo sovitin on tarkoitettu valettavaksi sen tolpan betoniin... onhan se pulteilla toki säädettävissä ja irroitettavissa... no, ei kannattane pohtia asioita liian pitkälle aikaan jolloin kasvan mahdollisesti koiranputkea.
Omani tulee nyt näillä näkymin siten että kaivan läpitaltaan n. 80 cm poteron jonka pohja on reippaasti tuolla routarajan alla eli suunnilleen metrissä. Pohjalle sepeliä ja sitten styroksilevy. Sen päälle muottiharkkoja 25x25x20 cm alun toistakymmentä kappaletta päällekkäin. Harkot toisiinsa kiinni uretaaniliimalla. Niiden sisään raudoitus ja betoni. Näin syntyvn pylvään sivuille styroksi ja sitten kuoppa täyteen sepeliä. Sen jälkeen kaivan pylvään viereltä metrin suuntaansa nurmikon pois ja laitan styroksit siten että ovat kiinni tolpan sivujen styrokseissa.
Koko komeuden päälle tulee "terassi", vähän samaan tapaan kuin tuossa edellä on tehty. Sitä en perusta sen kummemmin syvälle, kuin että nurmikko pois hiekalle asti perustuslaattojen kohdalta, kunkin laatan päälle säädettävä terassijalka (sellaiset on talon pääterassissa ollut nyt monta vuotta ilman ongelmia) ja niiden päälle runkopuut ja niiden päälle laudoitus. Ja tietty laudoitukseen reikä ettei terassin tärähdykset kantaudu tolppaan.
Sitten kelpaa katsella olohuoneen ikkunasta sohvalla istuen putken balettia kohti uusia tuntemattomia kohteita. Laitteet kestää kyllä 30 asteen pakkasen, mies alkaa olla näin vanhoilla päivillä pehmeämpää tavaraa :laugh:
Ei sinne tolpan alle kannata styroksia laittaa, eikä paljon sepeliäkään. Kaikki ylimääräinen siellä vähentää kantavuutta, jota ei tosin kovin paljoa tarvita.
Kaivutyö alkoi tänään. Ja loppui. Tuli kallio vastaan yllättävän lähellä pintaa. Betonia kallion päälle ja siihen pilariin tulevat harjateräkset pystyyn. Nyt odotellaan kolmisen päivää tuon kovettumista ja aletaan pinota pilariharkkoja päällekkäin ja sinne sitten betonia sisään. Sen jälkeen pilarin viereen ja sivuille styroksia sekä sepeliä.
Pilarin sisälle tulee vielä putket sähköjohdolle ja verkkokaapeleille ja pilarin kylkeen asennuskaappi jossa pistorasiat ja verkkopistokkeet.
Onko kukaan tehnyt kaukoputkelle tolppaa ruuvipaalusta? Omalla mökillä savimaa ja muutamia ruuvipaaluja tullut jo asennettua muissa rakennusprojekteissa, aika paljon helpompi ja halvempi homma kuin betoniperustuksen rakentaminen. Itse olen vääntänyt nuo 1.5 m syvyyteen, en oikein usko että täällä Etelä-Suomessa nähdään enää mitään kahden metrin routaa.
Lainaus käyttäjältä: ttsalo - 16.08.2022, 18:44:07
Onko kukaan tehnyt kaukoputkelle tolppaa ruuvipaalusta? Omalla mökillä savimaa ja muutamia ruuvipaaluja tullut jo asennettua muissa rakennusprojekteissa, aika paljon helpompi ja halvempi homma kuin betoniperustuksen rakentaminen. Itse olen vääntänyt nuo 1.5 m syvyyteen, en oikein usko että täällä Etelä-Suomessa nähdään enää mitään kahden metrin routaa.
fyi...
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18011
Mie tein omani kaivamalla semmosen 40-50cm syvän kuopan, ehkä 40x40 kokosen, 150mm viemäriputkeen muutama raudanpätkä alhaalta läpi et jää valun sekaan, jämäsäkeistä betonia yms sinne melkeen maantasolle saakka.
Kun oli kuiva, valoin putken täyteen ja heitin muuan rautaa sinneki pystyyn.
Säätölevyt tein 8mm raudasta, oisko ollu jtn 20x20 palat, reiät nurkkiin että sai säädön kierretangolla ja muttereilla, taisin laittaa m12 tankoa ettei nii tärähtele.
Hitsasin pohjaan muuan rautaa ja tökkäsin putkea valaessa about suoraan kuivaan senki sinne sekaan.
Ylälevysä reikä mihin saa SW:n oman tötsän kiinni ja sillee futureproof et menee muitaki samaan reikään tai ainaki helppo modata jos tarttee.
Kierretankoa levyjen välissä semmonen 20cm et mahtuu käsi väliin.
Liian leveän tein levystä, vastas putkeen kuvatessa, laitoin 15cm SW:n jatkopalan siihen pystyyn ja nyt toimii, aavistuksen korkeaksi tuli jatkopalalla, mut empä taida jaksaa murehtia sitä, teen ennemi terassia sit ympärille vähä.
Päällystin laudalla ettei niin silmää säre ja lisäsin pienen sivupöydän, kylkeen ruuvasin lämmitystolpasta tutun lootan ja vedin 230v siihen kylkeen sulakkeineen.
Jatkoroikalla siitä sit jalustan yläosaan ni on sähkö lähellä.
Täsä on uskomattoman #¤%&#! maa olemassaan, mut ei tuo ole routinu tai heilahellu parissa talvessa mihinkään, kaikki muu onki sit kenollaa miten sattuu. Ja jos ja kun heilahtaa, ni levynhän saa suoraan taas.
Foamia ei sattunu olemaan ni ei tullu eristettyä. Mut mihipä se, eihän täällä napapiirillä routa käy ees sulana tuon kesän aikana, joka on kaks viikkoa vähä huonompaa rekikeliä, ni siinähä se päjöttää :cool:
Jälkikäteen ajatellen levyistä tekisin vähä sirommat lähtöönsä, matalemman kans koko hommasta, persjalkanen ku oon ja laittasin jämäkämmän putken, ei tuokaa tosiaa heilu ko potkimalla, mut jotenki se kuulostaa makiammalta, sekä se toimis hyvänä kiinnitysalustana sit levyille ilman että tarttee saaha valun sekaan mitään laitettua. Sais vaikka ropata tai vetää jollaki liimihommala levyä siihen tarvittaessa :tongue: :grin: