Newton -kaukoputken tuunailua

[mistral]

Laskeskelin että 1000 mm pitkä,  300mm halkaisijainen ja 1 mm seinämällä olenva peltiputki taipuu
omasta painostaan 0,00043 mm. Jos siihen suht tasaisesti ripotellaan 5 kg fokusereita ja peilejä niin
taipuma kasvaa 0,00072 mm:iin. Taipumaan oleellisesti vaikuttava neliömomentti on 10,5 mm^4.
Yhden kunvan kaltaisen jäykisteen vastaava neliö momentti on 0,0058mm^4. Käytännössä jäykistävä vaikutus
on mitätön. Jos jäykiste ja putki ovat eri materiaalia lämpöliike heikentää putken muodossa pysymistä.
Lisäksi putken sisäpuolella jäykisteet aiheuttavat heijastuksia ja tähtien kuviin ylimääräisiä difraktiopiikkejä.
Jäykisteestä saattaisi olla hyötyä fokuserin kiinnityskohdassa, mutta silloinkin putken ulkopuolella.

Kaizu

Näin itsekin ajattelen, eli kun putki pelkistetään vai tyhjäksi putkeksi, sen taipuma tuossa tilanteessa on mitätön. Jos vain pannat on jämptit, taipumasta ei ole huolta. Jos testataan putken muodonmuutosta panemalla 10kg paino ulkopäähän, varmaan pannat hiukan elää, eli pantaan tulee s:n muotoinen taipuma horisontaalisessa kuvauksessa. Tässä siis pannat on heikko lenkki. Mutta kuitenkin fokuserin taipuma on isompi ongelma, veikkaan että pantoihin verrattuna virhe on 10-100 kertaa suurempi.

[Ville Puoskari]

Sen enempää kantaa ottamatta onko edellämainittu matematiikka oikein ajattelen asiaa taas niinpäin että jos halutaan estää putken taipuminen banaaniksi niin lisävahvisteista ei ainakaan haittaa ole. Päädyin tuohon kulmaprofiiliin siksi että se vastustaa hyvin vääntymistä ihan näin näppituntumalta. Tätä voi jokainen kokeilla itse ihan ottamalla käteen metrin pätkän ohutta lautaa, se taipuu paljon enemmän jos sitä taivutetaan leveältä sivulta kuin kapealta (sivusta katsottuna). Siksi myös tuommoinen kulmaprofiili on kovin jäykkää.

Sen verran on myös edistystä tapahtunut että värkkäilin 40mm alumiinilatasta hieman kehikkoa putkipantojen päälle. Näihin on tarkoitus kiinnittää aikanaan kaikki putken mukana kulkeva elektroniikka, mm. USB-hubi, tarkentimen ohjauselektroniikka, releet, sulakkeet, virranjako sekä keskimmäiseen kiskoon guideputki.

[Kaizu]

Jotta niistä jäykisteistä ei olisi haittaa niin niiden pitäisi olla samaa materiaalia kuin putki tai sitten niin että ne olisivat tiukasti putkessa kiinni vain yhdestä pisteestä. Silloi ei lämpöliike pääsisi vääntelemään putkea.

Kaizu

[mistral]

Jos putken rungosta puhutaan, mielestäni tärkeää olisi käyttää rautaista Vixen-kiskoa, silloin pitäisi pantojen pysyä paikoillaan. Pannat ainakin omassa 250mm Skywatcherissa näyttää alumiinisilta, pinnassa on vasaralakka. Ihan painon vuoksi oletan ne alumiinisiksi. Pantahan ei vetele koska se puristaa symmetrisesti rautaputkea, mutta Vixen-kisko vetelee jos ei vastakkaisella puolella ole toista kiskoa tekemässä vedosta symmetristä. Tämä on vain visuaali käytössä, en ole tehnyt sille rakenteellisia muutoksia.

[Ville Puoskari]

Päivitystä tähänkin projektiin. Pitkään ja hartaasti olen saanut odotella tarkenninta saapuvaksi kaukoputkeeni ja tänään se sitten vihdoin oli noudettavissa postista. Valitsin tarkentimeksi Baaderin Steeltrackin, se tuntui olevan hinta-laatu suhteeltaan varsin hyvä valinta. Pikaisen hypistelyn jälkeen en löytänyt siitä mitään haukuttavaa joten ruuvasin sen sitten putkeen kiinni. Seuraavaksi oli vuorossa hieman testejä joissa kollimointilaseria käyttämällä koitin havaita taipumia kun tarkenninta yrittää pakottaa johonkin suuntaan käsin. Jos jotain liikettä oli havaittavissa niin ei ainakaan paljain silmin 10 sentin päästä katsottaessa joten uskaltaisin väittää fokkarin tuentaa onnistuneeksi ratkaisuksi.

Seuraavaksi onkin vuorossa tähtitestit, jonka jälkeen olisi tarkoitus flokata putken sisällä oleva raudoitus mikäli muutostarpeita ei ilmene. Ehkäpä tästä saisi viimeistään ensi kaudelle passelin putken Pilvilinnaan!

[Mikko_L]

Työn puolesta jouduin tässä kesällä ihmettelemään alumiinin ja hiilikuidun keskinäistä lämpökäyttäytymistä.  Hiilikuitukomposiitin lämpölaajenemiskerroinhan on pyöreä nolla, kun taas alumiinille se on noin 14ppm/aste.  Lämpötila-alue oli semmoinen -50°C...+40°C ja ei siihen mitään mittalaitteita tarvittu näkemään kuinka saumat elää... Jos näitä eri materiaaleja aikoo sekoittaa keskenään niin niihin pitää suunnitella liikkumisvaraa, mikä vähän sotii jäykistämisen tavoitetta vastaan.
Ammattiputkissa on hyväksytty että rakenteet elää, ja sitä sitten kompensoidaan eri tavoin. Omassa dobsonissa joutuu ihan visuaalikäytössäkin alkuun tarkentamaan uudelleen kun trussiputket kutistuu jäähtyessään, peili sentään on kvartsia eikä tuota vääristymiä epätasaisen jäähtymisen takia.

-Mikko

[Ville Puoskari]

Niin peltiputkihan tämä on. En ole tuosta asiasta jaksanut stressata sen koommin, koska melko varmasti sen verran joustovaraa on jo ihan poratuissa reijissä että komponentit pääsevät elämään sen minkä tarvitsevatkin.

[Ville Puoskari]

Noniin pikkuhiljaa etenee taas, sain muutamia testikuvia rapsittua käydessäni Pilvilinnalla. Komakorjain ei ole näissä ollut optimaalisella etäisyydellä eikä sensorin tilttiä ole säädetty lainkaan johtuen siitä että otin kuvat Erikin kameralla ja korjaimella. Pääpointti tässä testissä olikin vain selvittää kuinka paljon putki taipuu kun sitä käännellään eri puolille taivasta. Tulokset olivat melko lupaavia, sillä taipumia en havainnut mihinkään suuntaan. Ihan pientä elliptisyyttä tähdissä näkyy, mutta se on seurantavirhettä täysin napasuuntaamattomasta jalustasta.

[Ville Puoskari]

Viime yönä sain ensivalon putkella, melko tyytyväinen olen lopputulokseen. Tässä on yhteensä tunnin verran valoa (H-alpha suotimella) hämärätaivaalta, 6x600s.

[HarriR]

Omassa Quattro modifikaatiossani on kasaamisen jälkeinen kollimointi vielä menossa (hidasta, laiskuus haittaa), mutta oletan saavani sillä uuden ensivalon vielä tällä viikolla, elleivät sään jumalat ole sitä vastaan. Sitten näkee.