törmäys Kuuhun tulossa

Aloittaja Pappis, 26.01.2022, 12:13:41

« edellinen - seuraava »

Pappis

Kuu-natseista ei ole havaintoa, mutta keväällä voipi olla Kuun "takapuolella" uusi kraateri.

Avaruus | Asiantuntijat: Karannut SpaceX:n raketti on törmäys­kurssilla Kuun kanssa: https://www.hs.fi/tiede/art-2000008566977.html

•Jeppe•

Kuinkahan iso kraateri törmäyksestä syntyy kun tuollainen 4t painava raketin vaihe törmää 2.5km/s nopeudella kuun pintaan?
-Helios Sirocco HR ll 10x42
-skysafari 6 pro
-Helios 8" dobson

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: •Jeppe• - 26.01.2022, 19:18:20
Kuinkahan iso kraateri törmäyksestä syntyy kun tuollainen 4t painava raketin vaihe törmää 2.5km/s nopeudella kuun pintaan?

Täällä voi simuloida:

https://www.lpi.usra.edu/lunar/tools/lunarcratercalc/
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Pappis

Lainaus käyttäjältä: •Jeppe• - 26.01.2022, 19:18:20
Kuinkahan iso kraateri törmäyksestä syntyy kun tuollainen 4t painava raketin vaihe törmää 2.5km/s nopeudella kuun pintaan?
Vertailun vuoksi: Tammikuussa kuunpimennyksen aikaan Kuuhun törmäsi arviolta 61000 km/h (17 km/s) nopeudella ehkä alle puolimetrinen ja n. 50 kg painanut murikka, jonka muistaakseni arvioidaan tehneen n. 10-15 metrisen kraaterin. Kts. https://www.space.com/meteorite-hitsmoon-during-2019-lunar-eclipse.html Tuosta skaalaten, tuolla raketilla on kineettistä energiaa n. 50-100 % enemmän lähinnä massansa takia. Se raketti on kuitenkin tuohon murikkaan verrattuna tod.näk. "höttöisempää" tavaraa, joten epäilen syntyvän kraaterin jäävän kuitenkin pienemmäksi.

T. Öhman

Tuota montun kokoa jo eilen illalla Ylen toimittaja kyseli Twitterissä. LCROSSin pienempi Centaur teki arviolta 25-30 metrisen, isommat Saturn IVB:t tekivät sellaisia 30-40 metrisiä (joiden nopeutta en tarkistanut; Centaurin nopeus oli ~sama kuin Falconilla tulee olemaan). Laskeskelin tuolla yllä linkatulla Holsapplen laskurilla 19 metriseksi, mikä vaikuttaa liian pieneltä. Itse sitten kynän, paperin, taskulaskimen ja Excelin skaalauslaskurini avulla pääsin 34 metriin. Eli noiden aiempien monttujen ja laskeskelujen (joihin, tuntien matikkapääni, en pelkästään hirveästi luottaisi, semminkään kun en tarkistanut niitä) perusteella sanoisin, että suunnilleen tuossa koossa joka tapauksessa liikutaan. Hidas törmäysnopeus, omituinen muoto ja alhainen tiheys tekevät noista törmäyksistä hyvin erilaisia kuin normitörmäykset, joten sikäli noihin skaalauksiinkin pitää suhtautua varauksella.

Teemu

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: T. Öhman - 27.01.2022, 16:46:59
... Laskeskelin tuolla yllä linkatulla Holsapplen laskurilla 19 metriseksi, mikä vaikuttaa liian pieneltä. Itse sitten kynän, paperin, taskulaskimen ja Excelin skaalauslaskurini avulla pääsin 34 metriin. ...

Millaisilla parametreillä pääsit 19 metriin? Entä miten simulaatiossa parametrit olisivat tuolla 34 metrin kokoluokalla? Mikä mahtaa (kuuperän lisäksi) kraatterin kokoon selvimmin vaikuttaa?
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

T. Öhman

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 28.01.2022, 08:15:04
Millaisilla parametreillä pääsit 19 metriin? Entä miten simulaatiossa parametrit olisivat tuolla 34 metrin kokoluokalla? Mikä mahtaa (kuuperän lisäksi) kraatterin kokoon selvimmin vaikuttaa?

Olen tässä reissun päällä, joten en pääse tarkistamaan mitä laskeskelin, mutta muistini mukaan se meni kutakuinkin näin: Nopeus 2,5 km/s, massaksi mainittiin jossain vähän tarkemmin 3900 kg, Falcon 9:n kakkosvaiheen pituus ja halkaisija löytyivät googlaamalla, joten siitä sai tilavuuden ja sitä kautta tiheyden. Laskin sitten sellaisen pallon halkaisijan, jolla oli tuo massa ja tiheys. Holsapplen laskimessa tai olla myös pintamateriaalin koostumus, jonka pistin regoliitiksi. Törmäyskulma 45°, g=1,63 m/s^2. Noilla se muistaakseni tuli. Joskus vuosia sitten noita eri laskentatapoja tuli hieman vertailtua ja ellen nyt ihan väärin muista, Holsapple tuppasi antaa aina vähän pienempiä monttuja kuin muut.

Skaalauslaskurini olen tehnyt lähinnä Collins et al. 2005:n kaavojen perusteella, tämä 34 m taisi tulla suoraan sieltä. McKinnon et al. 1997:n kaava antoi muistaakseni pari-kolme metriä pienemmän montun. Kohteen tiheys taisi mulla tässä olla 2700 kg/m^3.

Kraatterin kokoon vaikuttaa ennen kaikkea törmäävän kappaleen nopeus, ihan vaan sillä että liike-energia on ½mv^2. Näissä rakettitörmäyksissä tuo nopeus on peltipurkin alhaisen tiheyden ohella omituisuutta lisäävä tekijä, koska nopeus on karkeasti suuruusluokkaa pienempi kuin tyypillisillä asteroiditörmäyksillä. Sitä en sitten tiedä, kuinka pahasti tuo törmäyskulma 45° on pielessä. Jos se tulee selkeästi loivemmin, jää kraatteri pienemmäksi ja etenkin heittelekentässä alkaa näkyä epäsymmetrisyyttä, lopulta itse kraatterissakin. Saturn IVB-montuissa oli vahvasti soikeutta mukana, mikä kielii huomattavan loivasta törmäyksestä. Vähän erilainen ratahan tällä Falconilla on, joten voipi tietysti olla, ettei S-IVB:stä kannata päätellä tämän osalta mitään.

Teemu

T. Öhman

Nyt sitten löytyi tuon törmäyksen synnyttämä kraatteri. Hyvin erikoisesti kyseessä on kaksoiskraatteri, eli osin päällekkäiset 18- ja 16-metriset, kaksikon suurin leveys on 29 m. Hertzsprung D:n pohjoispuolella (5,226°N, 234,486°E). Kuvat ja vähän tekstiä LROCin blogissa.

Teemu