Sään seuranta vuonna 2022

[Jussi Halttunen]

Uuden vuoden kunniaksi aloitan taas uuden keskustelun säästä ja havainto-olosuhteista Keski-Suomessa N63 E24.

Vuoden ensimmäisen päivän ilta tarjosi upean visuaalisen havainnointikokemuksen klo. 22:00 lähtien. Kuuton taivas oli kirkas ja osallistuin ensi kertaa SkyWatcherin AllView jalustan käsikapulasta löytyvälle Deep Sky Tourille, joka kesti kolmisen tuntia. Ainakin 50 syvän taivaan kohdetta tuli havainnoitua SW 80 ED f/7 linssiputkella paikallisesta valosaasteesta (iso teollisuuslaitos ja vilkas kantatie) huolimatta. Monet pallomaiset  tähtijoukot ja klusterit sekä kaksoistähdet näkyivät hyvin sekä muutamat galaksit. Myös muutamia minulle uusi kaksoistähtipareja löytyi. Himmeämpiä sumuja kuten Pohjois-Amerikka, Rosetta tai Kalifornia en saanut taaskaan näkyviin. Ikuinen haasteeni, M33 galaksi näkyi ehkä mielikuvituksen avulla. Havainnointi loppui pakkasen hyydyttäessä katselijan klo. 1 paikkeilla.

Tämä oli varmaan yksi niistä 10 illasta tänä vuonna, jolloin pääsee sukeltamaan syvän taivaan kohteisiin. Tällaiset kokemukset ovat tärkeitä ja antavat uskoa harrastuksen jatkamiseen.

[Harmaa Vaeltaja]

Kangasalla oli myös jostain klo 17 alkaen kirkas taivas, hieman utua, ehkä, ja se kesti tuonne klo 22.30 tienoille jolloin guideri kertoi ettei näe enää tähtiä ja toden totta, taivas oli pilvessä.

En ole vielä ehtinyt katsomaan kuvaussaalista, mutta se ei kummoinen taida olla, koska asiaa kun opettelen niin seurannan säätöjen saamiseen kohdalle viikko sitten tehdyn seurantapään puhdistuksen ja voitelun jälkeen vei aikaa. Sitten kun löysi oikeat asetukset, toimi seuranta mitä ilmeisimmin niin hyvin kuin se tällaisella jalustalla (EQ5 pro) voi nyt ylipäätään toimia.

[Jussi Halttunen]

Olen selvittänyt miten voisi saada kuvan haasteellisesta Orionin Hevosenpääsumusta (Barnard 33) ja sen vieressä olevasta Heijastussumusta (IC 434). Lähtökohtaisesti hyvän kuvan saaminen edellyttänee vähintään 4 tunnin valotusaikaa ? Orion on riittävästi horisontin yläpuolella vain kolmena talvikuukautena Joulu-Tammi-Helmikuussa. Todennäköisyys neljän tunnin kirkkaaseen kuvaukseen kuuttomana yönä noina kuukausina on varsin pieni. Tarvitaan siis aikamoinen onnenkantamoinen tuollaisen kuvan ottamiseen. Helmikuussa se ehkä todennäköisimmin onnistuisi mikäli kuvauskalusto ei hyydy kovilla pakkasilla. Visuaalihavainnointina ilmeisesti paraskaan H-beta suodatin ei mahdollista kohteen näkymistä ellei käytössä ole vähintään 12 tuuman peiliputki tai S-C ?

[tomppa]

Perusperiaate on, että mitä pidempi valotusaika, sitä parempi Kelit ovat tosiaan aika haasteellisia tähän aikaan vuodesta, mutta helmikuussa yleensä tilanne jo paranee. Pakkanen yleensä on ongelma lähinnä jalustan rasvojen ja akkujen suhteen.

Erilaisten kapeakaistasuodattimien avulla ei tarvitse tyytyä vain kuuttomiin öihin. Paremman puutteessa kuunvalossakin kyllä kuvaa ilman erikoissuodattimia, kunhan säätää valotusajan olosuhteiden mukaan ja valitsee kohteen, joka on mahdollisimman kaukana Kuusta. Kuvausdataa voi (ja kannattaa) myös kerätä eri öiltä, jolloin ei ole vain yhden illan olosuhteiden armoilla.

Modatulla järjestelmäkameralla tai astrokameralla Hevosenpääsumu ei nyt ihan tuhottoman mahdoton kohde ole. Kohteen haastava maine liittyy todennäköisesti erityisesti visuaalipuoleen. Kirkas Alnitak aiheuttaa kyllä usein kaikenlaisia heijastuksia kuviin.

"Huijauskeinoja" kirkkaiden kelien maksimaaliseen hyödyntämiseen ovat esimerkiksi etäohjattava kalusto tai nopea optiikka, itse hyödynnän tällä hetkellä jälkimmäistä. Alla joulupäivänä Celestron RASA 8 -kaukoputkella IDAS NBZ -kapeakaistasuodattimen läpi ottamani kuva, kokonaisvalotusaika 2h.

[Jussi Halttunen]

Kiitoksia ! Tompan viestissä tuli hyvää tietoa. Olen vasta aloittelija tähtikuvauksessa, joten esimerkiksi noiden kapeakaistasuodattamien käytöstä ei ole vielä kokemusta. Tilasin ensimmäisen suodattimeni Astroartista. Se oli kylläkin valosaastesuodatin (leveäkaista ?). Ilmeisesti parempia olisivat O-iii tai H-beta ? Hienon kuvan olet saanut hevosenpäästä ! Kirkkaita iltoja odotellessa !

[Jussi Halttunen]

Tammikuu 2022 on ollut hyvä tähtiharrastajan kannalta. Yhteensä 12 iltana on ollut kirkas ja pilvetön taivas. Tammikuun puolivälissä kuun kirkkaus haittasi himmeämpien kohteiden havainnointia. Silti keskimääräistä selvästi parempi kuukausi. Jonkinverran oli ongelmia huurtumisen ja pakkasen kanssa.

[Harmaa Vaeltaja]

Jaa, ei kyllä täällä ole ollut. Olisikin.

[Tane]

 Katselin ilmatieteenlaitoksen havaintohistoriaa viime ja tämän vuoden tammikuulta Turun alueelta. 2021 oli kolmena iltana tai yönä muutama tunti selkeää. Tänä vuonna jo 11 vastaavaa iltaa tai yötä. Jo joulukuussa huomasin miten usein iltapäivisin sai nähdä auringon laskun. Sama on jatkunut tammikuussa. Saa luonnossa seurata päivän lyhenemisen ja jatkumisen konkreettisesti. Normi talvina Aurinko näyttäytyy marraskuusta tammikuuhun muutaman kerran ja voi ihmetellä että oho kun on päivä paljon lyhentynyt tai pidentynyt  viime näkemän pari kolme viikkoa sitten....Kirjaan tämän nyt vain poikkeuksena tänne, varmaan tulee taas seuraavina vuosina normi kestopilvisyys jatkumaan. Näitä kylmempiä, pohjoisvirtauksen tuomia selkeämpiä talvia taitaa olla keskimäärin pari kappaletta kymmenessä vuodessa. Nytkin aina välillä meinaa etelä-lounaasta yrittää pilvet ja sumut. Ja kun Suomi on pitkä maa niin kaikkialle ei riitä hyviä kelejä. Sen huomaa täälläkin kun jonkun mielestä säästä löytyy positiivistakin ja toisen taas ei.

[Harmaa Vaeltaja]

Vaihtelee alueittain aikalailla. Täällä Pirkanmaalla on ollut vain muutama, sanoisinko että kolme iltaa/yötä tammikuussa, että on kuvaamaan päässyt. Silloinkin on ollut yleensä ohutta utua korkealla eli ei todellisuudessa aivan kirkas taivas, tai pilvilauttoja jotka ovat sitten muutaman tunnin päästä keskeyttäneet homman. Olen yrittänyt päästä heti pimeän tultua kuuden jälkeen hommiin, koska jos alkuillasta on ollut selkeää, se ei ole kestänyt edes puolilleöin. Yksi kokonaan kirkas yö on ollut.

[Jussi Halttunen]

Maaliskuu 2022 oli verrattain hyvää havainnointiaikaa kirkkaiden iltojen/öiden puolesta ainakin Keski-Suomessa E24 N63. Muistiinpanojeni mukaan ainakin 12 kirkasta iltaa tuli kirjattua. Jossakin vaiheessa kirkas kuutamo heikensi näkyvyyttä, mutta erinomaisen hyviäkin iltoja mahtui joukkoon. Huhtikuu näyttää varsin huonolta ennusteiden perusteella (Ilmatieteen laitos ja AccuWeather)  pääsiäiseen saakka ja sitten kohta alkavat Pohjolan valkeat yöt. Voi olla, että seuraavan kerran pääsee havainnoimaan vasta elokuun alussa.

[Jussi Halttunen]

Tähtihavaintojen osalta vuosi 2022 näyttää olevan valmis N63 E24 havaintopaikan osalta. Kaiken kaikkiaan olen tehnyt havaintoja 65 iltana/yönä. Marraskuu jäi yhteen iltaan 12.11, joka loppui varsin lyhyeen pilvien takia. Joulukuu näyttää olevan totaalisen heikko AccuWeatherin mukaan. Parhaimmat kuukaudet olivat tänä vuonna havaintoiltojen lukumäärillä laskettuna: tammikuu 13, maaliskuu ja lokakuu kumpikin 12 sekä huhtikuu ja elokuu kumpikin 10. Syyskuu oli suuri pettymys.

Kummeli-termejä käyttäen pilvisyys syö miestä rotan lailla marras-joulukuussa. Todennäköinen havaintokausi Keski-Suomessa jää 4-5 kuukauteen kahdessa eri jatkossa. Keväällä maalis-huhtikuussa sekä elo-lokakuussa. Paljon jää mielenkiintoisia kohteita näkemättä pilvisen sään takia mm. Marsin oppositio  8.12.

[Tommi L]

Marraskuu oli kyllä poikkeuksellisen kehno. Aika paljon tullut 15 vuoden säädataa Hämeenlinnan mittauspisteeltä pyöriteltyä. Vaikka marraskuu ja joulukuukin ovat keskivertokeleiltäkin aika surkeita, niin pitkä pimeä aika mahdollistaa kerralla jopa 12-13 tunnin havainto/kuvaussessiot, kun selkeä yö lopulta sattuu kohdalle.

Tähän olen koonnut 15 vuoden datasta kuukausittaiset keskiarvot selkeiden sekä pimeiden tuntien suhteen:

Tammikuu: 73 t
Helmikuu: 59 t
Maaliskuu: 100 t
Huhtikuu: 57 t
Elokuu: 32 t
Syyskuu: 77 t
Lokakuu: 74 t
Marraskuu: 43 t
Joulukuu: 59 t

Tänä vuonna marraskuun pimeät ja selkeät tunnit jäi kuitenkin paljon alle keskiarvon, mutta jospa joulukuussa tilanne jossain vaiheessa kääntyisi.

[Tommi L]

Otin tilastoista vielä tämän syksyn selkeät ja pimeät tunnit. Niitä oli seuraavasti (suluissa vertailu keskiarvoon):

Elokuu: 40 (+8)
Syyskuu: 68 (-9)
Lokakuu: 110 (+36)
Marraskuu: 27 (-16)

Yhteensä: 245 (+19)

Syyskuu ja marraskuu olivat siis keskiarvon alle, kun taas elokuu ja lokakuu keskiarvoa parempia. Hyvän lokakuun ansiosta syksyllä on ollut myös hieman enemmän selkeitä ja pimeitä tunteja kuin yleensä. Tai näin siis Hämeenlinnan mittauspisteellä ja tällä tavalla tarkasteltuna.

Tämä ei toki ota kantaa, miten tunnit sijoittuvat. Onko ollut paljon yksittäisiä tunteja ja sitten mennyt taas pilveen. Itselläni on myös dataa kerättynä siitä, miten paljon potentiaalisia kuvausöitä on vuodessa, mihin on kerätty yöt, jolloin on vähintään kolme pimeää ja selkeää tuntia putkeen. Tästä syksystä ei vielä vertailuaineistoa ole samalla tavalla käsiteltynä, mutta veikkaan että vähintään keskiarvoon menisi.

[Pappis]

Nuo on siis FMIn avoimesta datasta?

Onko esim. Komakalliolla SQM-mittaria jatkuvasti päällä tallennuksen kanssa, niin että voisi tehdä vertailuja sen tulosten ja FMI:n datan kanssa?

[vehnae]

Onko esim. Komakalliolla SQM-mittaria jatkuvasti päällä tallennuksen kanssa, niin että voisi tehdä vertailuja sen tulosten ja FMI:n datan kanssa?

Komakallion SQM mittaa toistaiseksi vielä vähän huonosti tuolta mun projektilaatikosta käsin. Se alkaa tuottamaan dataa samaan aikaan taivaskameran kanssa, mikä todennäköisesti tapahtuu ennen taivaan tippumista niskaan. Hiljaa hyvä tulee jne .