Olen varma että kokemuksesi johdosta tiedät näistä asioista paljon enemmän kuin minä.
Mutta ymmärtääkseni jonkun rajatun pienen alueen ennusteet sen suhteen onko pilvistä vai tai sataako vai ei on edelleenkin suuri haaste. Ja jotta sellaisen saisi tarkemmaksi tarvittaisiin paljon pienempi hilatiheys (en ole varma oliko tuo oikea termi), sekä vaaka että pystysuunnassa.
Haaste se on, muttei se näin usein mene pieleen kuin nykyään menee. Jos ei pystytä sanomaan edes saman päivän illasta, että sataako lunta/vettä vai onko kirkas taivas, cavok, niin sitten menee huonosti. Se että missä korkeudessa on millaisiakin kerroksia, jäätääkö joku niistä, minkä korkeuksien välillä ja miten paljon, on jo vaikeampaa, mutta aivan mahdollista.
Luotauksia tehdään tällä alueella noin 150 km rasterilla, siis fyysisiä luotaimia, siihen päälle useampikin säätutka, meillä ja naapureissa, maa-asemien vieläkin tiheämmät (aika ja paikka) mittaukset jne. Dataa on moninkertainen määrä, mutta ennusteet menevät perusasioissa aivan päälaelleen.
En tiedä miksi ennen oli paremmin, parempia osaajia, vai keskityttiinkö tähän perusjuttuun paremmin kun ei olllut muodikkaita (ja rahakkaita) juttuja mitä tehdä, vai ollaanko nyt niin tietokoneiden ja algoritmien armoilla että ihmisen osaaminen ja kokemus on siirretty sivuun. Pääasia on kuitenkin että ennen ennusteet pitivät paremmin paikkansa, virheet olivat aste-eroissa, ei säätyyppien tasolla.
